16. januar 2018 Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit Oqaaseqaatit nalinginnaasut 1. Aallaqqaasiut Siumut, Inuit Ataqatigiit aamma Parti Naleraq naalakkersuisooqatigiinnissaq pillugu 27. oktober 2016-imi isumaqatigiissuteqarmata isumaqatigiissutaavoq qamutinik motoorilinnik avatangiisinut mingutsitsinngitsunik, soorlu biilinik innaallagissamik ingerlatilinnik hybridbiilinillu atuineq akileraarutitigut akitsuutitigullu oqalisaassiffigineqassasoq. Tamanna pillugu aalajangersakkat Qamutit motoorillit eqqunneqarneranni nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuummik aamma qamutit motoorillit akileraarutaannik akiliinngikkallarnissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersarneqareerput, tamatumalu kingunerisaanik motoorillit innallagissamik brintimillu ingerlatillit eqqussuinermut qamutinullu motoorilinnut akitsuummik ulloq 1. januar 2018-ip tungaanut akiliiisussaatitaanatik. Akitsuuteqartitsinnginnerup qanittumi atorunnaartussaanera pissutigalugu inatsisissamik piareersaarsiorluni sulinerit, siunissami qamutinut motoorilinnut akitsuusiisarnermut sinaakkutaasussat aallartinneqarput. w Qamutit motoorillit nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaannut 1985-imi ilanngutitinneqaqqaarput, eqqussuinermilu akitsuutit taamanerniit naatsorsorneqartarluni qamutit motoorillit nalingat (pisiarineranni akiat, tuniniaasup nunami allamiittup iluanaarutai il.il. ilanngullugit) tunngavigalugu. Akitsuutilli angissusii ingerlaavartumik aaqqinneqartarlutillu naleqqussarneqartarput. Eqqussuinermi akitsuut atuutilersinneqarmat isertitaqarnissaq siunertaaneruvoq. Tassuunakkut isertinneqartut sumut atorneqarnissaat siunertaqarneralluunniit siumut aalajangeriigaanngilaq. Akileraarutilli sunniutigisagaat, pingaartumik akileraarutit kingunerisaannik iliuusiusartut avatangiisinut sunniutigisagaat ukiuni kingulliunerusuni eqqumaffigineqarneruleriartorput. Tassa Naalakkersuisuusartut allanngorartut arlaleriarlutik uparuartarpaat biilit akileraaruteqartinneqarnerat aaqqissuuteqqinneqartariaqartoq, qamutit motoorillit ataasiakkaat avatangiisinut mingutsitsinerat akileraarusiisarnermi maannamornit isiginiarneqarnerulersillugu. Kalaallit Nunaanni qamutinut motoorilinnut akitsuutit atuuttut ataatsimut qiviaraanni, akitsuutit manna atuuttut qaffasissusaat biileqarnermut killiliisuutut misinnarpoq, soorluttaaq aaqqissuussinerup maanna ilusia billinik minnernik, akikinnerusunik oqinnerusunillu pisinissamut naleqqussagaasorinartoq. Pissutsit taakku marluk immikkoortikkaanni tamarmik avatangiisinut pitsaasumik sunniuteqarput. Paarlattuali tassaavoq akitsuutip qaffasissuunerata UKA 2018/xx AAN suliassani nr. 2015-8215 1
kingunerigai biilit pigineqarsinnaanerisa sivitsorneqarnera aammalu teknologip nutaap avatangiisinullu pitsaanerusup sivisunerusumik atuuffeqarnissaa. Isertitaqarnissaannaq eqqarsaatigissagaanni qamutit motoorillit nalingat tunngavigalugu akitsuut tassaavoq akitsuusiinermi tunngavissaq naleqquttoq pisariitsorlu, akileraartarnermi akitsuusiisarnermilu inatsisini allani tunngaviusunut naapertuuttoq tassa aaqqissuussineq pisariitsoq atortikkuminartorlu. Avatangiisilli isumannaallisaanerlu eqqarsaatigissagaanni nalit naapertorlugit akitsuummut aningaasartuutit biilit teknologimik nutaamik atortulersorneqarneranni akit qaffannerat nassatarisarappat, tassunga ilanngullugit avatangiisinut qajassuartunik isumannaallisaanermillu annertusaasumik teknologi. Tamanna teknologip nutaap atugaaleriartornissaanut kinguarsaataavoq. Kingunerisinnaavaa biilinik pigineqartunik, avatangiisit isumannaatsuunissarlu eqqarsaatigalugit pitsanngorsaanissap Kalaallit Nunaanni kinguaattoorujussuartumik ingerlanneqarnissaa. Tassungattaaq ilanngullugu imaassorinarpoq qamutit motoorillit nalingat tunngavigalugu akitsuusiisarneq, aaqqissuussat teknikkinik assiginngitsunik atuisut eqqarsaatigalugit amerlasuutigut uupakaatikkuminartuusoq. Tunisassiortup, eqqussuisup tuniniaasullu qanimut suleqatigiinnerisa maanna kingunerisinnaavaa, qamutit motoorillit piffissami eqqunneqarfiani nalingannik akitsuusigassaasumik sunniisinnaanermut periarfissat annertujaajusinnaanerat, taamaammallu biilinik nutaanik atornikunillu eqqussorneqartunik nakkutilliinermut ataasiakkaanillu naliliinermut allaffissornikkut nukinnik atuisoqartariaqarpoq. Naalakkersuisut suleqatigiissitaliaq, qamutit motoorillit akileraarusersorneqarnerat akitsuusersorneqarnerallu pillugit siunissami politikkissamik avatangiisinik mianerinninnerusumik, aammalu akitsuutitigut isertitaqarnissamik qulakkeerinniutigaluni Naalakkersuisut nukissiuutinik ataavartunik atuinerujartornissaq siunertaralugu nukissiuuteqarnikkut politikkiannut tulluartumik siunnersuusiortussaq 2016-imi novemberimi pilersippaat. Suleqatigiissitaliap Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit, Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Nukissiorfinnit, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit aamma Sulisitsisunit (GE) peqataaffigineqartup suliani 2017-imi martsimi naammassivaa. Siunnersuut manna suleqatigiissitaliap inassuteqaataanik isummersuutaanillu aallaaveqarpoq. 2
Nalingat tunngavigalugu akitsuuseeriaaseq maanna atuuttoq biilinik nukissamik atuilluartunik pisinissamut pilerinarsaatitaqareeraluarpoq, tassami biilit nalingat, oqimaassusiat orsussamillu qanoq atuitiginerat attuumassuteqartinneqarmata. Attuumassutaalli taanna tamanut atuutinngilaq, allanimmi taamaanngitsoqarpoq, tassami biilit nukissamik atuilluartut tunineqarnerminni akisuujunertik taamatullu aamma oqimaatsuunertik pissutigalugu, biilinut sanilliunneqarsinnaasunut orsussamilli atuinerusunut naleqqiullutik qaffasinnerungaatsiartumik akitsuuserneqartarput. Biilit avatangiisinik mingutsitsinerat akileraarutillu angissusii akileraarutinik aaqqissuusseqqinnissami toqqaannarnerusumik ataqatigiissinneqartariaqarput, qamutinillu motoorilinnik nukissamik atorluaanngitsunik atuineq tassuunakkut milliartuaartinneqarluni. Taamaaliornissaq sumiiffinni pingaartumik erngup nukinganik atuiffiusuni nukissamik sinneruttumik atuiffiusinnaasuni soqutiginaateqarnerussaaq. Nunap orsussanik akisuunik mingutsitsisunillu eqqussuinera tassuunakkut millisarneqarsinnaavoq, imminullu pilersuleriartorneq aningaasaqarnikkut avatangiisinillu piujuartitsinikkut tunngavigissaartumik anguneqarsinnaalluni. Taamatut aaqqissuusseqqinnissaq isumaliutigineqassaaq siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pissalluni, aningaasaliisoqassappammi, matumani aamma namminersorlutik inuussutissarsiutinik ingerlataqartut innuttaasullu ataasiakkaat aningaasaliissappata ilaatigut taamaattariaqarpoq. Suleqatigiissitaliap sulinerani pingaartitat arlaqartut, qamutit motoorillit akileraarusersorneqarnerinut periusissavimmik tunngaviliisussatut aalajangiunneqartut nalunaarsorneqarput. Pingaarnersiuinerup ilaatigut suleqatigiissitaliap suliassaa, ilaatigullu anguniagassat mianerisassallu suleqatigiissitaliap ataatsimiittarnerini saqqummiunneqartut oqaluuserineqarneri nalilersorneqarnerilu takutippai. Tulleriiaarineq imaappoq: 1. Akileraarutitigut isertinneqartartut piffissami ukiunik sisamanik sivisussuseqartumi sunnerneqannginnissaat aaqqissuusseqqinnermi tunngaviatigut anguniarneqassaaq, tamannalu pissaaq akileraarusiisarnermik politikkip innuttaasunut suliffeqarfinnullu tunngatillugu atugassarititaasunik naatsorsuutigineqarsinnaasunik periarfissiineratigut. 2. Akileraarusersueriaaseq pisariitsuullunilu tamanit atoruminartuussaaq, matumani aamma digitaliusumik ingerlanneqarsinnaassaaq. 3
3. Akileraarusersueriaaseq nukissiuuteqarneq avatangiisillu pillugit politikkimi anguniagaasut anguneqarnissaannut tapertaassaaq, matumani aamma nukissiuutinik atuineq annertunerujartuinnartoq nukissiuutinik ataavartunik atuinermeersuussaaq kiisalu qamutit motoorillit benzinatortut dieselitortullu aniatitaannik avatangiisinut ulorianartunik peqqinnissamullu akornutaasunik millisitseqataassalluni. 4. Akileraarusersueriaaseq biilit pigineqartut tamarmik isumannaatsuunissaannik qulakkeerinneqataassaaq. 5. Akileraarusersueriaaseq unammillersinnaassutsip qulakkeerneqartariaqarneranik innimiginnittuussaaq. Aamma taxaatilinnut sanaartornermillu sulialinnut immikkut isummernissaq pisariaqarsinnaavoq. Suleqatigiissitaliap siusissukkulli aalajangiuppaa nukissiuutinik qanoq atuitiginermik nalunaaqutsersuineq biilillu orsussamik atuinerat qamutit motoorillit akileraarutaannut nutaanut aallaaviussasut. Inuit biilii biilillu assartuutit tamarmik nukissiuutinik qanoq atuitiginertik malillugu Danmarkimi nunanilu EU-mut ilaasortaasuni allani immikkoortitigaapput. Immikkoortiterineq biilit orsussamik atuinerat nalinginnaasoq (orsussamik atuinerat akuerisaasoq) malillugu pisarpoq. Nukissiuutinik qanoq atuitigineq Europa-Parlamentip Europarådillu, inuit biiliinik nutaanik tuniniaanermut atatillugu orsussamik qanoq atuitiginerat CO 2 -millu qanoq aniatitsitiginerat pillugit atuisartunut paasissutissaqarnissaa pillugu peqqussutaat 1999/94/EF, 13. december 1999-imeersoq tunngavigalugu aalajangersagaavoq, EF-tidende 2000, nr. L 12, qupperneq 16. Biilit EU-mit akuerineqarnerannut atatillugu biilit orsussamik atuinerat akuerisaasoq malillugu nukissiuutinik qanoq atuitiginerannik immikkoortiterneqartarput. EU-mi inuit biilii nutaat tamarmik tuniniagassanngoraangamik, nukissiuutinik qanoq atuitiginerminnik nalunaaqutsiussamik ersitsumik ukioq 2000-imili pilerneqartussaatitaasimapput. Maleruagassaq taamaaqataa biilinut assartuutinut nutaanut 2010-mi atuutilersinneqarpoq. Biilit assartuutit inuillu biiliisa nukissiuutinik qanoq atuitiginerannik nalunaaqutsiinerup biilinik nutaanik pisisussat makkuninnga paasissutissipallassavai: Orsussamik atuineq CO2-mik aniatitsineq Biilit qanoq isumannaatsiginerat 4
Nalunaaqutsersuisussaanermi plug-in hybridbiilit, biilit innaallagissamoortut biililluunniit gassimik ingerlatillit pineqartunut ilaanngillat, taamaammallu biilit taamaattut allatut pineqarnissaat pisariaqarsimavoq. Nukissiuutinik qanoq atuitigineq malillugu immikkoortiterineroqqaartoq tassaasimagaluarpoq A-miit G-mut immikkoortiterineq, tassa A tassaalluni nukissiuutinik atuinikinnerpaanut atorneqartartoq, G-lu nukissiuutinik atuinerpaanut atorneqartarluni. Nukissiuutinik qanoq atuitiginermik immikkoortiterineroqqaartoq 2010-mi nioqqutissiat ilaannut tunngatillugu immikkoortunik A+-imik, A++-imik aamma A+++-imik ilaneqarpoq. Nioqqutissiat amerlanerujartuinnartut immikkoortoq A-miilersimanerat tassunga pissutaavoq, taamaammallu nioqqutissianik nukissiuutinik suli atuinikinnerusunik ineriartortitsisoqarnissaa kajumissaarutiginiarlugu immikkoortut nutaat ilanngunneqarsimapput. Nukissiuutinilli qanoq atuitigineq malillugu immikkoortiterinerup ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata EU-mit allanngorteqqinneqarnissaa naatsorsuutaavoq, taamaalillutik immikkoortut plussertallit peerneqassallutik. Allannguinerulli biilinik nioqquteqarnermut siusinnerpaamik aatsaat 2019-imi sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik tamatuminnga ilisimasat tunngavigalugit aalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaata literimut kilometerit qassiuneri malillugit agguataarineq kisiat aallaqqaammut tunngavigissagaa, akitsuutip taamaalilluni orsussaq atorneqartutut nalunaarutigineqartoq kisiat aallaavigissallugu, tassa nukissiuutinik qanoq atuitiginermik immikkoortiterinerup allannguutai akitsuummut akilerneqartussamut sunniuteqartussaajunnaarlugit. Alliartuaartumilli agguataarineq inatsimmiittoq EU-p nukissiuutinik qanoq atuitigineq malillugu maanna agguataarineranut naapertuuttumik aalajangersarneqarpoq. Orsussamik atuinerup EU-mit akuerisaasup nammineq biilertutut atukkamut naapertuunnissaa ilimananngilaq. Qanoq biilertigineq biileriaaserlu misileraanermit allaanerungaatsiarsinnaapput. Assersuutigalugu illoqarfiup iluani biilerneq aqqusinersuartigullu biilerneq orsussamik annertuumik atuiffiusarput, nunaannarmili biilerneq atuinikinneruffiusarluni. Aamma sila, kiassuseq/issi aamma aqqusernit biilerfiusut qanoq ittuuneri apeqqutaasarput. Suleqatigiissitaliap orsussamik atuinerup akuerisaasup siunissami akileraaruseeriaasissami tunngavigineqarnissaanik inassuteqarneranut pissutaavoq, EU-p akuerisaasa qamutit motoorillit assigiinngitsut orsussamik atuinerannut sanilliussinissamut naleqquttuunerat. Suliap VW-imut tunngasup, ilaatigut atuinermik uuttuinerup salloqittaatigineqarsimaneranik imaqartup kingunerisaanik siunissami uuttuisarnerni periusissat uuttuisarnermilu salloqittaasarnerit sammineqarnerulersimapput. Naatsorsuutigineqarpoq periuseq pitsanngorsarneqassasoq salloqittaasinnaanermillu ajornarnerulersitsissasoq. 5
Suliat tamakku pigaluartut nalilerneqarpoq, EU-p qamutit motoorillit nukissiuutinik atuinerannik nalunaaqutsersuinera atugaalluartoq, akileraaruseeriaatsimullu nutaamut tunngavigissallugu tutsuiginaateqarluartoq. Siunnersuut taamaallaat inatsimmi 1, imm. 1, nr. 21 (inuit biilii) ilaatinneqartunut qamutinut motoorilinnut eqqussuinermut akitsuummut allannguutinik imaqarpoq. Biilit assartuutit, bussit qamutillu motoorillit allat siunnersuummi allannguutinit kalluarneqassanngillat. Inuussutissarsiortut sinnissaasa inatsisip piareersarlugu suliarineqarneranut atatillugu akuliutsinneqarnerminni biilit assartuutit assigisaasalu maanna aaqqissuussinermi, avatangiisinut qajassuarnerusumik akitsuusersuisoqarnissaa kissaatigineqarpat, eqqunngitsumik kalluarneqarnerata allanngortinneqarnissaa siunnersuutigaat. Tassunga atatillugu maanna akitsuutaasup aalajangersimasup kiisalu pisinermi akilikkap ilaata nalingata procentianik akitsuutiteqartup allanngortillugu aalajangersimasumik annertussusilimmik akitsuusiisoqartalernissaa siunnersuutigineqarpoq. Taamatut aaqqissuussinikkut inuit biiliinut taarsiullugit biilit assartuutit inunnit atorneqartussatut pisiarissallugit pilerinarnerulernissaa aarlerinaateqartoq Naalakkersuisut nalilerpaat. Biilit assartuutit amerlanertigut oqimaannerusarput avatangiisinullu mingutsitsinerusarlutik, taamatullu aaqqissuussineq taamaalilluni maanna aaqqissuussatullu avatangiisinut qajassuanngitsigissasoq ilimanarpoq. Peqatigisaanillu aaqqissuussineq akitsuusigassanik tunngavinnik annikinnerulersitsinermut aarlerinaateqassaaq. 2. Inatsisissatut siunnersuutip imarisai pingaarnerit Qamutit motoorillit avatangiisinut mingutsitsinnginnerusut Siunnersuutaavoq inuit biiliisa inatsisip atortuulernerata kingorna eqqussorneqartut akitsuutaat, biilit fakturami akii nukissiuutinillu qanoq atuitiginerannik nalunaaqutserneqarnerat malillugit angissusilerneqassasoq. Tassunga atatillugu siunnersuutigineqarpoq biilit nukissiuutinik atuinikinnerusutut nalunaaqutserneqartut orsussartunnginnerusullu akitsuutikinnerussasut. Siunnersuutip siunertaraa atuisut biilinik avatangiisinut mingutsitsinnginnerusunik pisisalernissaat. Biilit eqqussorneqarneranni akitsuummi nutaami akitsuummik naatsorsuisarneq, Qamutit motoorillit akileraarutaat pillugit Inatsisartut inatsisaannisuulli qamutit motoorillit orsussamik akuerisaasumik qanoq atuitiginerat malillugu pissaaq. 6
Inuit biiliinut akitsuummik naatsorsuinermi ilaassapput akitsuut aalajangersimasoq 45.000 kr.-iusoq aamma fakturami akiat malillugu procenti akitsuutissaq, biilit orsussamik qanoq atuitiginerat apeqqutaatillugu. Biilit avatangiisinut mingutsitsinikinnerugaangata procenti akitsuutissaq minnerusassaaq. Akitsuutip ilaa orsussamik qanoq atuitiginermut attuumassutilik biilit fakturami akiisa ilaannit, akitsuummit aalajangersimasumit anginerussutaasumit naatsorsorneqassaaq. Akitsuutip annerpaaffisaraa fakturami akiat 125.000 kr.-iuppat. Akitsuut maanna akitsuutaasutuulli naatsorsorneqassaaq, tak. inatsimmi 1, imm. 1, nr. 21, litra a, qamutilli motoorillit orsussamik atuinikinnerusut akikillisaavigineqassapput. Biilit fakturami akiat 125.000 kr.-init angineruppat, akiata ilaa 125.000 kr.-init anginerussutaasoq 125 %-imik akitsuuserneqassaaq. Biilit dieselitortut ilaatigut lastbiilinit bussinillu dieselitortunit peqqinnissamut ulorianaatilinnik aniatitsinerusarput, tassani lastbiilit bussillu anginerullutillu oqimaannerunerat dieselimillu liiterimik naannerusumik ingerlasinnaanerat apeqqutaanani. Tassani lastbiilit bussillu partikelinik peqqissutsimut akornutaasunut killissarititanik malinninnersut sukannernerusumik misilerarneqartarnerat tuliaqutaavoq, akerlianillu inuit biilii taamak sakkortutigisumik misilittaavigineqarneq ajorput. Aammattaaq aqqusinerni uuttuinerit takutippaat biilit dieselitortut tunisassiortut oqaatigisaannit annertuneroqisunik aniatitaqartartut. Ilaatigut paasineqarsimavoq biilit dieselitortut nutaat kvælstofiltinik (NOx) ulorianartunik akuerisaasumit 7,1-eriaammik aniatitsisartut. Inuit biiliisa dieselitortut amerlassusii nunatsinni ikilisinniarsariniarlugit, biilinik dieselitortunik eqqussuinermi tapiliussatut akitsuut 6.000 kr.-iusoq akilersinneqartassaaq. Aqqusernit pitsaanngitsut, aput sermerlu immikkut ajornartorsiutaasinnaasartut eqqarsaatigalugit siunnersuutaavoq biilit assakaasunik sisamanik noqitsisullit akitsuutaat tamarmiusut 5.000 kr.-inik millisaavigineqassasut. Assersuutigalugu biilinut dieselitortunut orsussamik akuerisaasumik atuisunut, literimut minnerpaamik 33,3 km-inik ingerlasinnaasunut fakturami kr. 90.000 akilinnut uku ilanngunneqassapput: Akitsuut aalajangersimasoq kr. 45.000 Biilinut dieselitortunut tapiliussatut akitsuut kr. 6.000 Fakturami akiinut akitsuut kr. 40.500. ((90.000 45.000)* 90 %) Akitsuutinut akiliutissat tamarmiusut kr. 91.500-t kingunerissavaat eqqussinermi aningaasartuutit tamarmiusut kr. 181.500-t. Akitsuuseeriaaseq maanna atuuttoq malillugu biilinut taakkununnga uku ilanngunneqartarput: Akitsuut aalajangersimasoq kr. 50.000 Akiisa ilaata kr. 50.000-init anginerussutaasup, tassa imaappoq kr. 40.000-it 100 %-iat 7
Akitsuutinut akiliutissat tamarmiusut kr. 90.000-it kingunerissavaat eqqussinermi aningaasartuutit tamarmiusut kr. 180.000-it. Akitsuutip nutaap kingunerissavaa biilit eqqunneqarnerminni akisunerunissaat, tamannalu biilit dieselitortut tapiliussatut akitsuutaannik pissuteqarneruvoq. Taamatuttaaq biilit dieselitortut orsussamik atuinerusartut assersuusiarineqarsinnaapput. Taakku tassaanerupput biilit anginerit, soorlu pickupit qamutillu motoorillit nunakkoorutit. Biilinut dieselitortunut orsussamik akuerisaasumik atuisunut, literimut 0-ip aamma 11,8 km-it akornannik ingerlasinnaasunut fakturami 150.000 kr.-inik akilinnut uku ilanngunneqassapput: Akitsuut aalajangersimasoq kr. 45.000 Tapiliussatut akitsuut kr. 6.000 Fakturami akiinut akitsuut kr. 96.000 ((125.000 45.000) * 120 %) Tapiliussatut akitsuut kr. 31.250 ((150.000 125.000) * 125 %) Biilit assakaasui sisamat tamarmik nutsuisuuppata akitsuut kr. 10.000 apparneqassaaq. Akitsuutinut akiliutissat tamarmiusut kr. 168.250 kingunerissavaat eqqussinermi aningaasartuutit tamarmiusut kr. 318.250. Akitsuuseeriaaseq maanna atuuttoq malillugu biilinut taakkununnga uku ilanngunneqartarput: Akitsuut aalajangersimasoq kr. 50.000 Akiisa ilaata kr. 50.000 anginerussutaasup, tassa imaappoq kr. 100.000 100 %-iat Akitsuutinut akiliutissat tamarmiusut kr. 150.000 kingunerissavaat eqqussinermi aningaasartuutit tamarmiusut kr. 300.000. Biilit innaallagissamoortut aamma plug-in hybridbiilit akileraaruteqaratillu akitsuuteqartinneqannginnerannik sivitsuineq Inuit biilii biilillu assartuutit taamaallaat innaallagissamik brintimilluunniit ingerlatillit eqqunneqarneranni akitsuummik qamutillu motoorillit akileraarutaannik akiliinngikkallarnissamik inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut 2010-mi akuersissutigaat, taamaalillutik qamutit motoorillit taakku eqqunneqarneranni akitsuut qamutillu motoorillit akileraarutaat piffissami ukiunik sisamanik sivisussuseqartumi, tassa 1. januar 2010-miit 1. januar 2014-imut akilerneqaratik. Akitsuummik akileraarutinillu akiliisitsinnginneq kingusinnerusukkut suli ukiunik sisamanik sivitsorneqarpoq, tak. Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 29. november 2013-imeersoq. Aamma akitsuummillu akileraarutinillu akiliisitsinnginneq plug-in hybridbiilinut atuutsinneqalerpoq. 8
Siunnersuutip taamanikkut siunertaraa Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsineranik tamarmiusumik millisaanissamut periarfissagissarnerulersitsinissaq. Assartuinerup iluani ineriartortitsineq ukiuni kingullerni sukkatserujussuarpoq, ingerlatissanillu allanik atuilernissamut teknikkikkut ineriartortitsinerit assigiinngitsut maanna pigineqarput. Tassa brintiliornerup iluani brintillu assartuinermut atugaanera nunarsuaq tamaat ataatsimut isigalugu assut ineriartorfiusimavoq. Kisianni teknologi sorleq siunissami nunani tamani assartuutinut atussallugu naleqqunnerpaajunersoq suli erseqqissumik paasineqarsimasorinanngilaq. Kalaallit Nunaata teknoligiimik aalajangersimasumik ataasiinnaavallaamik siusissukkut atuiniarnissaa kukkuluttortumik aningaasaliisoqarnissaanik nassataqarsinnaavoq. Taamaammat siunnersuutaavoq inuit biiliisa biilillu assartuutit taamaallat innaallagissamik brintimilluunniit ingerlatillit, kiisalu plug-in hybridbiilit batteriinik innaallagissamik immeqqinneqarsinnaasunik ingerlatillit eqqussornerini akitsuummik qamutillu motoorillit akileraarutaannik akiliisitsinngikkallarneq atuutiinnavissussanngortinneqassasoq. Tamanna ingerlatissanik allanik atuinissamik eqqumaffiginninnerup ineriartortitsinerullu suli annertusiartornerannut attuumassuteqartinneqassaaq. Biilit innaallagissamik ingerlatillit qamutinut motoorilinnut nalinginnaasunut taarsiullugit Kalaallit Nunaanni atugaajartuinnalereerput. Qamutit motoorillit assakaasunik sisamanik noqitsisullit Naalakkersuisut isumaqarput innuttaasut qamutit motoorillit isumannaannerusut angallatigissagaat, aqquserngimmi ukiup ilarujussuani apummit matoqqaneqartarput. Taamaammat qamutit motoorillit assakaasunik sisamanik noqitsisullit piffissat ilaanni atussallugit isumannaannerussapput, biilit assakaasuminnik siorliinnarnik assakaasuminnilluunniit kingulliinnarnik noqitsisullit ingerlasinnaassanngitsut. Naalakkersuisut tassunga ilanngullugu kissaatigaat qamutit motoorillit isumannaannerusumik ingerlasinnaasut, tassa imaappoq qamutit motoorillit assakaasunik sisamanik noqitsisullit akileraarutitigut akitsuutitigullu akiliinikinnerutinneqassasut. 9
Inatsisissatut siunnersuut inatsimmut atuuttumut sanilliullugu Oqaasertai atuuttut Inatsisissatut siunnersuut 1 Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 19, 30. oktober 1992-imeersumi, ilaatigut Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5, 6. oktober 1999- imeersukkut, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 25. maj 2016- imeersukkut allanngortinneqartumi makku allannguutigitinneqarput: Nr. 21. a) Inuit biilii: Akitsuut aalajangersimasoq 50.000 koruuniusoq kiisalu fakturami akiata ilaata 50.000 koruuninit annerusup, kisiannili 150.000 koruuninit annerunngitsup 100 pct.- ia, akiatalu sinnerata 125 pct.-ia akilerneqassapput. 10 1. 1, imm. 1, nr. 21-mi litra a ima oqaasertaqarpoq: a) Inuit biilii: Akiitsuut aalajangersimasoq 45.000 kr.-iusoq akilerneqassaaq. Aammattaaq akitsuut, fakturami akiisa ilaata 125.000 kr.-iusup tassanngaluunniit anginerusup 125 %-ia akilerneqassaaq. Taassuma saniatigut avatangiisinut akitsuut biilit orsussamik atuinerat akuerisaasoq malillugu ima alliartuaartoq, fakturami akiisa ilaanit 45.000 kr.-init anginerussutaasumit akilerneqassaaq: 1) Biilit benzinatortut orsussamik atuinerat akuerisaasoq literimut minnerpaamik 18,2 km-eriuppat, biilinullu allanut literimut minnerpaamik 20,5 km-iuppat, fakturami akiisa ilaata 125.000 kr.-it tikillugit angissusillip 90 %-ia, taamaattoq 3, nr. 1, litra f takuuk. 2) Biilit benzinatortut orsussamik atuinerat akuerisaasoq literimut 12,5 km-it aamma literimut 18,1 km-it akornanniippat, biilinullu allanut literimut 14,1 km-it aamma literimut 20,4 km-it akornanniippat, fakturami akiisa ilaata 125.000 kr.-it tikillugit angissusillip 110 %-ia. 3) Biilit benzinatortut orsussamik atuinerat
akuerisaasoq literimut 0 km-it aamma literimut 12,4 km-it akornanniippat, biilinullu allanut literimut 0 km-it aamma literimut 14,0 km-it akornanniippat, fakturami akiisa ilaata 125.000 kr.-it tikillugit angissusillip 120 %-ia. 4) Biilit orsussamik atuinerannik akuerisaasumik paasissutissartaqanngitsut, fakturami akiisa ilaata 125.000 kr.-it tikillugit angissusillip 130 %-ia. 2. 1, imm. 1, nr. 21-mi litra e-p kingornagut litra f,g aamma hnutaat ilanngunneqarput: f) Tapiliussatut akitsuut 6.000 kr.-iusoq biilinik dieselitortunik litra a-mi b-miluunniit pineqartunik eqqussinermi akilerneqassaaq. g) Biilinik assakaasunik sisamanik nutsuisulinnik litra a-mi pineqartunik eqqussinermi akitsuutit tamarmiusut 5.000 kr.-inik appartinneqassapput. h) Qamutinik motoorilinnik nunakkoorutinik mikinerusunik sisamanik amerlanerusunilluunniit assakaasulinnik, Kalaallit Nunaanni angallannermut inatsimmi 2, imm. 1, nr. 3 naapertorlugu qamutitut motoorilittut isigineqartunik eqqussinermi, akitsuummik kr. 5.000-imik akiliisoqassaaq. 1, imm. 1, nr. 26 Nr. 26 a) Inuit biiliinut taamaallaat ilaasunik angallassissutitut atorneqartussanut, qamutit motoorillit eqqussorneqarnerani nr. 21, litra a naapertorlugu Akileraartarnermut ingerlatsivik biilinut angallassissutinut akitsuutitut 11 3. 1, imm. 1, nr. 26, litra a, oqaaseqatigiit siulliit ima oqaasertalerneqassapput: Inuit biiliinut taamaallaat ilaasunik angallassissutitut atorneqartussanut, nr. 21, litra a, f aamma g-mi qamutit motoorillit eqqunneqarnerani, Akileraartarnermut Ingerlatsiviup akitsuutip akilersinneqartup annertoqqataanik biilinut ilaasunut
akiliutsissap annertoqqataanik salliutinneqarluni qularnaveeqqusiivigineqarneratigut, akitsuutissatut naatsorsorneqartup taamaallaat 50 procentia akilersinneqassaaq. 3, nr. 1 Akitsuuserneqartussaanngitsut makkuupput: 1) Qamutit motoorillit, takuuk 1, imm. 1, nr. 21, a) qatserutitut annaassiniutitullu immikkut sananeqarsimasut taamatuinnarlu atorneqartut, b) ambulancetut toqusunullu assartuutitut immikkut sananeqarsimasut taamatuinnarlu atorneqartut, c) sulinermi immikkut atugassatut sananeqarsimasut, sananeqaamminni assartugassanik inunnilluunniit aqqusinermi assartuutissatut naatsorsuussaanngitsut, d) maskinat sulinermi atortut traktorillu, e) naalagaaffiit allat aallartitaqarfiinit konsuuleqarfiinilluunniit sulisunit tikisitanit pigineqartut. angallassissutinut allanit tamanit salliutinneqarluni qularnaveeqqusiissummik tunineqartillugu akitsuutip naatsorsorneqartup taamaallaat 50 procentia akilersinneqassaaq. 4. 3, nr. 1, litra f ima oqaasertaqarpoq: f) taamaallaat innaallagissamik brintimilluunniit ingerlatillit, aamma plug-in hybridbiilit batteriinik innaallagissamik immeqqinneqarsinnaasunik ingerlatillit. 2 Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2019 atortuulissaaq. 3. Pisortanut aningaasatigut allaffissornikkullu sunniutissai Akitsuutinik allanngortiterineq isertitassat ataatsimut isigalugit allannguutaassangatinneqanngilaq. Naatsorsuutigineqarpoq pisortat inatsisip atortuuleqqaarnerani ukiuni siullerni isertitakinnerulaartassasut, siunnersuutimmi kingunerissammagu innuttaasut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut biilinik avatangiisinut ajoqutaannginnerusunik pisiumanerunissaat. Taamaattorli naatsorsuutigineqanngilaq innuttaasut inuussutissarsiutinillu ingerlataqartut amerlasuut maanna biilerisatik biilinik avatangiisinut ajoqutaannginnerusunik ingerlaannaq taarserumassagaat. 12
Atuisut pisisarnerannik allannguinissamik siunertaq eqquutinngippat, qamutinik motoorilinnik eqqussuinermi akitsuummik allannguineq una nunatta karsianut 7 mio. kr. missaanik isertitaqaataanerussasoq naatsorsuutigineqarpoq. Taamaassappat qamutit motoorillit oqimaatsut nukissiuutinillu atorluaannginnerusut isertitsissutaanerat qaffassaaq, qamutit motoorillit avatangiisinut ajoqutaannginnerusut isertitsissutaanerat apparluni. 4. Namminersorlutik inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut aningaasatigut allaffissornikkullu sunniutissai Akileraarusiisarnerup akitsuusiisarnerullu nutaamik aaqqissuunneqarnerat biilinik akikinnerusunik avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusunik eqqussuilernissamik kinguneqassaaq, naatsorsuutigineqarsinnaavormi qamutit motoorillit avatangiisinut mingutsitsinnginnerusut akikinnerunerat taakkuninnga pisinissamik kajungernarnerulersitsissasoq. Qamutit motoorillit anginerusut avatangiisinullu ajoqutaanerusut pisiarineqarnerminni akisunerulissapput, taamaalillutillu suliffeqarfiit aningaasaqarnerannut nammakkersuutaanerulersinnaallutik. Namminersorlutik inuussutissarsiortut akitsuummik ingerlatsinermi aningaasartuutitut ilanngaateqarsinnaammata, taakkununnga atatillugu akitsuut tamakkiisumik sunniuteqassanngilaq. Siunnersuut namminersorlutik inuussutissarsiortunut allaffissornikkut kinguneqaateqassangatinneqanngilaq. 5. Avatangiisinut, pinngortitamut inuillu peqqissusiannut sunniutissai Qamutinik motoorilinnik avatangiisinut mingutsitsinnginnerusunik eqqussuinissap pilerinarnerunissaa inatsisissatut siunnersuutikkut anguneqassangatinneqarpoq, tamannalu piffissaq ungasinerusoq eqqarsaatigalugu pinngortitamut, avatangiisinut inuillu peqqissusiannut pitsaasumik kinguneqassangatinneqarluni, tassami CO2-mik aniatitsineq minnerulissammat NOx-illu akui ikinnerulissallutik. 6. Innuttaasunut sunniutissai Akileraarusiisarnerup akitsuusiisarnerullu nutaamik aaqqissuunneqarnerat biilinik akikinnerusunik avatangiisinullu mingutsitsinnginnerusunik eqqussuilernissamik kinguneqassaaq, naatsorsuutigineqarsinnaavormi qamutit motoorillit avatangiisinut mingutsitsinnginnerusut akikinnerunerat taakkuninnga pisinissamik kajungernarnerulersitsissasoq. Siunnersuutip innuttaasunut qamutinik motoorilinnik avatangiisinut mingutsitsinnginnerusunik pisinissamik aalajangertunut aningaasatigut pitsaasumik sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, taakkumi akileraarutikinnerullutillu akitsuutikinnerussammata. Innuttaasulli qamutinik motoorilinnik dieselitortunik atuinissamik aalajangertut, dieselitortunut akitsuut aalaja- 13
ngersimasoq pissutigalugu akitsuummik qaffasinnerusumik akiliisussaassapput. Paarlattuanik biilit dieselitortut avatangiisinut ajoqutaannginnerusut biilinit benzinatortunit mingutsitsisunit appasinnerusumik akitsuuteqassapput, tassa akitsuutinik aaqqissuussinerup nutaap biilinik nukissiuutinik atuinikinnerusutut nalunaaqutserneqartunik iluaqutissiinera pissutigalugu. Nalilerneqarportaaq eqqussuinermi akitsuutit nutaat biilit avatangiisinut mingutsitsinnginnerusut biilinik tuniniaasut tunisarinerusartagaasa, tassa kr. 150 300.000 akillit, aningaasartuutit tamaasa ilanngullugit akissaviannik appaassasut. Taamatummi akillit amerlanersaat tassaapput biilit avatangiisinut mingutsitsinnginnerusut, taakkumi nukissiuutinik atuinerannik nalunaaqutsersugaanerat pitsaanerummat. 7. Sunniutissai pingaarutillit allat Siunnersuut pingaarutilinnik allanik sunniuteqassangatinneqanngilaq. 8. Oqartussaasunut kattuffinnillu il.il. tusarniaaneq Siunnersuut piffissami 31. majimiit 5. juli 2017-imut ukununnga tusarniaassutigineqarpoq: KANUKOKA, Kommuneqarfik Sermersooq, Kommune Kujalleq, Qaasuitsup Kommunia, Qeqqata Kommunia, Sulisitsisut (GE), NUSUKA, SIK, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Kommuninut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik, Namminiilivinnermut, Nunanut Allanut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia aamma Nukissiorfiit, kiisalu Naalakkersuisut tusarniaaviatigut. Tusarniaanermi akissutisiffigineqarput Sulisitsisut (GE), SIK, KANUKOKA, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Nukissiorfiit, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik. 14
Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Nukissiorfiit, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatissaqanngillat. Tusarniaaffigineqartut oqaaseqaataasa pingaarnersaat aaqqissorlugit naalisarlugillu ataani nalinginnaasumik allanneqarput, Naalakkersuisut akissutaat uingasumik allanneqartut. SIK Litra f-imut tunngatillugu: Danmarkimi biilit igitassanngoraangata naalagaaffik 2.200 kr.-inik akiliisarpoq. Taamaaliornikkut biilit maaniinnarmiittut amerlitsaaliorneqartarput. Nunatsinni periuseq akerlia atorniarneqarpoq. Imaappoq biilinik piginnittoq biilinik igitassanngortitsiniaruni eqqussuinermi akitsuummik 5.000 kr.-iusumik akiligassinneqassaaq. Taamaammat SIK isumaqarpoq Namminersorlutik Oqartussat biilit igitassanngorpata 5.000 kr.-it utertissanngippatigik tamanna eqqortuliornerunavianngitsoq. Igitassanngortitsinermi akiliut Qamutit motoorillit orsussamik atuinertik akuerisaasoq najoqqutaralugu akileraarutaat pillugit Inatsisartut inatsisaattut siunnersuummut nuunneqarpoq, taamaammat igitassanngortitsinermi akiliut eqqussuisumit akilerneqarani qamutinik motoorilinnik piginnittumit akilerneqassaaq. Innuttaasup igitassanngortitsileruni igitassanngortitsineq akilissanngilaa. Innuttaasut biilitik igitassanngortilerunikkik kommunimut najukkaminnut saaffiginninnermikkut akeqanngitsumik igitassanngortitsisinnaanerat igitassanngortitsinermi akiliutip ilaatigut periarfississavaa. Siunnersuutit taakku marluk ataatsimut isigissagaanni SIK-p naammagisimaarpaa, biilinik avatangiisinut ajoqutaanngitsunik eqqussuinerup pisariinnerlunilu akikinnerunissaa Naalakkersuisunit anguniarneqarmat. Kisianni assersuutigigutsigu biilit amerlanerusut ukiut qulit qaangiuppata tassaasut avatangiisinut ajoqutaanngitsut, taava paaserusupparput eqqussuinermi akitsuutitigut isertitassaagaluit annaaneqartut sunik taarteqartinneqassanersut. Akitsuutinik/akileraarutinik allanngortiterinerup isertitassat ataatsimut isigalugit allannguuteqartitsinnginnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Qanorluunniit pisoqaraluarpat Naalakkersuisut, isertitassatigut annaasat matussutissaqartikkumallugit periarfissaqassapput akitsuutit nutaat pillugit imaluunniit nutaanngitsut allanngortinneqarnissaat pillugit siunnersuutinik saqqummiussaqarnissamut. 15
Sulisitsisut (GE) Inatsisissatut siunnersuutit ataatsimoortut uku ATV-nut/UTV-nut aammalu qamuteralannut (snescooterinut) tunngatillugu qanoq sunniuteqarnissaat pillugu Naalakkersuisut nalunaaruteqarnissaat Sulisitsisut kissaatigaat. Tamakkumi qamutitut motoorilittut taaneqartarput aammalu illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlasuuni biilitulli nalinginnaatigisumik assartuutitut atorneqartarlutik. Tamakku inatsisit nutaat eqqarsaatigalugit qanoq akitsuusersugaassappat? ATV-t UTV-lluunniit eqqussuinermi akitsuutaat inatsisissatut siunnersuummut matumunnga ilaanngillat, biilimmi akitsuutaannik allanngortiterinissaq Naalakkersuisut pingaarnerutimmassuk. Qamutit motoorillit taaneqartut tassaapput qamutit motoorillit nunakkoorutit, Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 24, 5. oktober 2016-imeersumi 33 naapertorlugu akitsuummik appartitamik 5.000 kr.- iusumik akitsuusigaasut. Qamuteralaat (snescooterit) siunnersuummi matumani ilaatinneqanngillat, 1, imm. 1, nr. 20 naapertorlugu akitsuusersugaagamik. Qamutit motoorillit taamaallaat innaallagissamik brintimilluunniit ingerlatillit akileraaruteqartinneqannginnissaannik, aammalu hybridbiilinik taaneqartartut annertuallaanngitsumik akileraaruteqartinneqarnissaannik Naalakkersuisut kissaateqarnerat Sulisitsisut (GE) naammagisimaarpaat. Sulisitsisut (GE) isumaqarput biilinik eqqussuinermi akitsuummik maannakkutut akiliisarneq nioqquteqartut aningaasaqarnerannik mangiaasuusoq. Tassunga atatillugu, piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, taaneqareersutuut isumaqarnarpoq Naalakkersuisut qinnuteqaammik taamaattumik akuerinninnginnissamut pissutissaqarluinnanngitsut. Soorlu Sulisitsisut (GE) tusarniaanermut akissumminni 8. majimeersumi oqaatigigaat, nioqquteqartut ataasiakkaat eqqussuinermi akitsuummik akiliinissap kinguartinneqarnissaanik qinnuteqarnissamut periarfissaat maanna atuuttoq, inuussutissarsiummik ingerlataqartut aningaasaqarnerannik mangiaanermik pinngitsoortitsinissamik pisariaqartitaannik naammassinninngilaq. Kajumissaarut taannarpiaq ATV-nik/UTV-nik qamuteralannillu (snescooterinik) eqqussuinermi akitsuutinut taamatuttaaq tunngatinneqarpoq, taakkununngami tunngatillugu isuma qulaani taaneqartutuulli illuinnarmat. Akitsuutip akilerneqarnissaata biilit tunineqarnissaasa tungaanut kinguartinneqarnissaanut taaneqareersutuut taarsiunneqarsinnaavoq, nioqquteqartut akitsuummik akiliinissaannut pif- 16
fissarititaasup qaammatip sinneranik ullunillu 30-nik sivisussuseqartumik kinguartinneqarsinnaanissaa. Sulisitsisut (GE) isumakulunnartitaat naaperiarniarlugit qamutinik motoorilinnik dieselitortunik eqqussuinermi akitsuut Naalakkersuisut tusarniaanerup kingorna 6.000 kr.-inut appartippaat. Biilit eqqussorneqarneranni akitsuutip maanna atuuttup allanngortillugu biilit nalunaarsorneqarneranni akitsuutinngortinneqarnissaa, tassungaluunniit taarsiullugu eqqussuinermi akitsuummik akiliinissamut piffissarititaasumik sivitsuinissaq Sulisitsisut (GE) arlaleriarlutik kissaatigisarpaat. Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik naliliivoq taamaaliornissaq allaffissorneq eqqarsaatigalugu arlaqartunik unammillernartoqartoq, soorluttaaq tamanna inatsisinik arlalitsigut avaqqutaariniartoqarsinnaaneranik periarfissiissasoq. Akiliinissamut piffissarititamik, aningaaserivimmi 500.000 kr.-inik qularnaveqqusiinikkut kinguartitsisinnaaneq nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit nalunaarummi maanna periarfissaareerpoq. Akitsuummik akiliinissamut piffissarititaasup qaammatip sinneranik ullunillu 30-nik sivisussuseqartumik kinguartinneqarsinnaanissaanik Sulisitsisut (GE) siunnersuutigisaat nunatta karsiata akiliisussatigut annaasaqaatigeratarsinnaavaa, tassa akiliisinnaajunnaartoqartillugu imaluunnit nioqquteqartup/eqqussuisup akiliisinnaassuseqannginneratigut. Aamma eqqussuisut aningaasatigut ajornartoortut biilit tunineranni akitsuutaat ilanngullugu isertitatik akiligassaqarfimminnut allanut akiliutigissallugit ussernartorsiorsinnaanerat ernummatigineqarsinnaavoq. Tassunga assingusut takuneqartareerput, soorlu sulisitsisut sulisorisamik akileraarutaat A-t unerartitatik pisortat pisassaat ingerlateqqinnagit siunertanut allanut atorsimagaat, kingornalu akiliisinnaajunaarlutik. Taamatuttaaq eqqaamaneqassaaq akiliinissamut piffissarititamik sivitsuisoqassagaluarpat tamanna biilinik tuniniaqqitassatut eqqussuisunut tamanut atuutissammat, apeqqutaatinnagu pineqartoq tassaanersoq akuerisaasumik tuniniaasoq imaluunniit biilinik iluarsaassisarfeeraq biilinik tuniniaanermik saniatiguulik. Aammattaarlu pisortat akileeqqusilluni nukingisaarutinik suliaqarnermut, akiliisimasunik misissuinermut allanullu suliaqarnermut atugaasa amerlinissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq. 17
Isumaginninnermut, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik 1-imi oqaatigineqarpoq igitassanngortitsinermi akiliut 5.000 kr.-iusoq ataasiartumik akiligassaasoq. Akerlianilli Qamutit motoorillit akileraarutaat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaannut oqaaseqaatini nalinginnaasuni allaqqavoq akiliut ukiumut 350 kr.-iusoq akilerneqartassasoq. Tamanna naapertuutinngippat iluarsillaqunarpoq. Oqaatigineqassaaq igitassanngortitsinermi akiliut tusarniaareernerup kingorna allanngortinneqarmat, tassa igitassanngortitsinermi akiliut taamaallaat qamutit motoorillit akileraarutaannut ingerlaavartumik akilerneqartartumut ilutigitillugu akilerneqartartussanngorlugu, taamaattumillu siunnersuummi matumani ilaanngilaq. Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik Igitassanngortitsinermi akiliut taamaattoq PAN-ip pingaarnertut isumaqataaffigaa. Taamaammat PAN-ip oqaaseqaataasa imarineruaat igitassanngortitsinermi akiliutip taamaattup Avatangiisinut Aningaasaateqarfimmut Naalakkersuisut pilersinniagaannut attumassuteqartariaqarnera. Avatangiisinummi Aningaasaateqarfimmik taassuminnga pilersitsiniarnermi isumaliutaavoq igitassanngortitsinermi akiliisitsissummik assingusumik ilanngussinissaq. PAN Avatangiisinut Aningaasaateqarfimmik sulissuteqarniarluni aallartisalermat maannangaaq aalajangerneqanngilaq aningaasaateqarfik qanoq aningaasalersorneqassanersoq, aamma igitassanngortitsinermi akiliisitsissut aningaasaateqarfiup aningaasalersornissaanut ilaasinnaassanersoq. Igitassanngortitsinermi akiliisitsissutissap aningaasaateqarfimmut ilanngunneqarnissaa Naalakkersuisut aalajangiutissappassuk tamanna igitassanngortitsinermi akiliisitsissutissap siunnersuutigineqartup angissusissaanut qanorlu atuutsinneqarnissaanut sunniuteqarsinnaavoq. Taamaammat PAN igitassanngortitsinermi akiliisitsissutissaq siunnersuutigineqartoq pillugu oqaloqataarusuppoq. Oqaloqataanissami tassani apeqqutaassaaq Avatangiisinut Aningaasaateqarfik pillugu sulinerup qanoq ingerlanissaa, aammalu igitassanngortitsinermi akiliisitsissutissap Avatangiisinullu Aningaasaateqarfiup imminnut qanoq attuumassuteqarnissaat soorunami politikkikkut aalajangiiffigineqaqqaartussaavoq. PAN-p oqaatigeqqissavaa igitassanngortitsinermi akiliisitsissummik Avatangiisinut Aningaasaateqarfimmut ilanngussinissaq isumaliutigineqarmat, aammalu imaanngitsoq igitassanngortitsinermi akiliutip akitsuutitigut isertinneqartartunut allannguuteqartitsinnginnis- 18
saanik anguniagaqarneq PAN-ip isumaqatigigaa. Ilaatigummi mingutsitsisup akiliisussaaneranik periusissap siunertarissavaa igitassanngortitsinermi akiliisitsissutip atuutilersinneqaruni akitsuutitigut isertitassanut allannguuteqartitsinissaa, tassami eqqakkat mingutsitsinerullu peerneqarnissaannut aningaasartuutit mingutsitsisumit akilerneqartariaqarmata. Taamaammat PAN-ip siunnersuutigaa isertitassanut allannguuteqartitsinnginnissamik apeqqut oqartussaasut oqaluuserisariaqaraat, igitassanngortitsinermi akiliisitsissutip akitsuutitigut isertitassat allannguuteqannginnissaannik anguniagaqarnermut ilaatinneqannginnissaa pillugu aalajangiisoqartinnagu. Siullermik oqaatigineqassaaq igitassanngortitsinermi akiliut tusarniaareernerup kingorna allanngortinneqarmat, tassa igitassanngortitsinermi akiliut taamaallaat qamutit motoorillit akileraarutaannut ingerlaavartumik akilerneqartartumut ilutigitillugu akilerneqartartussanngorlugu, taamaattumillu inatsisissatut siunnersuummi matumani ilaanngilaq. Igitassanngortitsinermi akiliutip siunissami qanoq atuutsinneqarnissaa pillugu apeqqut Naalakkersuisut avatangiisinut aningaasaateqarfissaq pillugu pilersaarutaannut uiggiullugu siunissami qanittumi aaqqiivigineqarumaarpoq. Inatsisissatut siunnersuutit pingasuusut aningaasatigut sunniutissaat pillugit, inatsisissatut siunnersuutit ilaannut marlunnut, taakku arlaat tassaalluni inatsisissatut siunnersuut igitassanngortitsinermi akiliummik imalik, oqaaseqaatini taaneqarpoq ukiuni sisamani akileraarutitigut isertitassat (aamma igitassanngortitsinermi akiliut eqqarsaatigalugu) allannguuteqannginnissaat akileraarutinik allanngortiterinermi anguniarneqassasoq. Tamatuma paasinarsisippaa aningaasanik maannakkornit amerlanerusunik siunissami akiligassiisoqassanngitsoq. Paasinninneq taanna eqqorsimappat, taava imaassimassaaq aningaasat igitassanngortitsinermi akiliutikkut akilersinneqartussatut siunnersuutigineqartut isertitassat tamarmiusut amerlinissaannik kinguneqassanngitsut, isumaqaannassallunili biilit akileraarutaasigut maanna atuuttutigut isertinneqartartut ilaat biilinik siunissami igitassanngortitsinermut aningaasartuutaajumaartut. Akileraarutitigut isertinneqartussat allannguuteqannginnissaat anguniarneqarsimappat tamanna PAN-ip paasinninnera malillugu nassuiaatissaasimassaaq. Suleqatigiissitaliap, akitsuutinik aaqqissuussinerup isertitassanut allannguuteqartitsinnginnissaanik tunngaviatigut siunnerfeqarsimanera ilumoorpoq. Isertitassalli allannguuteqannginnissaanni ilaanngilaq igitassanngortitsinermi akiliut, taannami nutaajuvoq. 19
Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit 1-imut Nr. 1-imut Qamutinik motoorilinnik eqqussuinermi akitsuutip nutaap naatsorsorneqarnissaani qamutit motoorillit orsussamik akuerisaasumik qanoq atuitiginerat tunngaviussaaq. Akitsuummik naatsorsuinermi akitsuut aalajangersimasoq ataaseq imaluunniit marluk maanna naatsorsuisarnermisuut ilaassapput. Akitsuut 45.000 kr.-iusoq tapiliussatullu akitsuut 6.000 kr.-iusoq, biilit dieselimik orsertartunut, tassa pingaarnertut orsussatut imaluunniit hybridbiilit pineqarpata. Akitsuut fakturami akiisa ilaata 125.000 kr.-iusup tassanngaluunniit anginerusup 125 %-ia akilerneqassaaq. Aamma akitsuut fakturami akiisa ilaata 45.000 kr.-init anginerusup, kisianni 125.000 kr.-init mikinerusup procentia, biilit orsussamik atuinerat akuerisaasoq apeqqutaatillugu allanngorartoq akilerneqassaaq. Biilit avatangiisinut mingutsitsinikinnerugaangata avatangiisinut akitsuut minnerusassaaq. Qamutit motoorillit taamaallaat innaallagissamik brinitimilluunngiit ingerlateqartut plug-in hybridbiilillu, batteriinik immersartunik nukissamik katersivillit aalajangersakkamut ilaatinneqarput. Inatsimmili 3, nr. 1, litra f naapertorlugu taakku immernermi ataatsimi minnerpaamik 20 kilometerinik ingerlatsinnaappata, qamutit motoorillit pineqartut akitsuummut ilaatinneqanngillat. Nr. 2-mut Litra f-imut Aalajangersakkami pineqarpoq tapiliussatut akitsuutip 6.000 kr.-iusup biilinik dieselitortunik litra a-mi b-miluunniit pineqartunik eqqussuinermi akilerneqartarnissaa. Litra g-mut Aalajangersakkami pineqarpoq inuit biiliinik assakaasunik sisamanik noqitsisulinnik eqqussuinermi akitsuutit tamarmiusut 5.000 kr.-inik appartinneqartassasut. 20
Qamutit motoorillit assakaasunik sisamanik noqitsisullit atortorissaarummik, assakaasut sisamat tamarmiullutik biilit ingerlatillugit noqitsilernissaannik naalakkiisinnaasumik sananeqarfimminni atortulerneqareersimassapput. Qamutit motoorillit assakaasut sisamat noqitsisoralugit tamatigut ingerlasartussatut, imaluunniit assakaasutik siorliit kingulliilluunniit noqitsisoralugit ingerlasartut assakaasut sisamat tamaasa noqitsisorilersussanngorlugit nuunneqarsinnaasussatut atortulersugaassapput. Aalajangersakkami pineqaanngillat qamutit motoorillit assakaasunik sisamanik noqitsisoqalernissamut kingusinnerusukkut atortulersugaasut. Aalajangersagaq qamutit motoorillit akitsuummik akiliisusaatitaanngitsut eqqunneranni appartitsinissamut tunngavigineqarsinnaanngilaq, pineqartormi taamaallaat tassaammat akitsuutinik tamarmiusunik appartitsinissaq, aammami qamutit motoorillit akitsuummik akiliisussaatitaanngitsut akitsuuteqanngivissorput. litra h-mut Qamutinik motoorilinnik minnerusunik nunakkoorutinik sisamanik amerlanerusunilluunniit assakaasulinnik, Kalaallit Nunaanni angallanneq pillugu inatsimmi 2, imm. 1, nr. 3 naapertorlugu qamutitut motoorilittut isigineqartut eqqunneqarneranni akitsuut appartitaq kr. 5.000 akilerneqartassasoq aalajangersarneqarpoq. Aalajangersakkami assersuutigalugu qamutit motoorillit ATV aamma UTV-it immikkuullarissut nunakkoorutissatut piukkunnartut taamaammallu manngersumik qallikkani soorlu betonimi asfaltimilu ingerlatissiaanngitsut pineqarput. Qamutit motoorillit taamaattut nalinginnaasumik sisamanik assakaasoqartarput usinullu ilitsivimmik minnerusumik atortulerneqarsinnaasarlutik. Qamutit motoorillit motorcykelini atorneqartartutut ilisimaneqartumik aquummik aqunneqartarput. Maannamut qamutinik motoorilinnik minnerusunik eqqussinermi akitsuummik qamutinut motoorilinnut sisamanik assakaasulinnut nalinginnaasumik akitsuummik akiliisoqartarpoq, takuuk inatsimmi 1, imm. 1, nr. 21, litra a. Akitsuulli Nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 30. oktober 1992-imeersumi 20-imi piginnaatitsissut naapertorlugu 5.000 kr-imut apparneqarpoq, takuuk Namminersorlutik Oqartussat nioqqutissanik eqqussuineq annissuinerlu pillugit nalunaarutaat. Taamaalilluni siunnersuut aqqutigalugu maanna periuserineqartut inatsimmi oqaasertaliunneqarput. 21
Nr. 3-mut Matumani kinguneqaataasumik allannguut pineqarpoq, inatsimmimi 1, imm. 1, nr. 21 litra f-imik g-millu ilaneqarput. Nr. 4-mut Siunnersuutaavoq biilit innaallagissamoortut, kiisalu plug-in hybridbiilit batteriinik innaallagissamik immeqqinneqarsinnaasunik ingerlatillit akitsuummik akiliinngikkallartinneqarnerigaluat atuutiinnavissussanngortinneqassasoq. Aalajangersakkami pineqarput biilinik innaallagissamoortunik brintitortunillu taaneqartartut. Biilit innaallagissamoortut batteriimik innaallagissamik immeqqinneqarsinnaasumik piligaapput, allamik ingerlateqaratik. Biilit brintitortut ingerlataat brinti tassaasinnaavoq elektrolyseproces atorlugu erngup silaannaallu immikkoortinnerisigut pilersitaq. Aammattaaq pineqarput Plug-in hybridbiilit, tassaasut hybridbiilit ingerlasinnaanissamut ingerlatinik assigiinngitsunik marlunnik atortulersugaasut. Plug-in hybridbiilit motooriata aappaa innaallagissamoortuuvoq batteriinik, innaallagissamik immiivimmut ikkullugit tamakkiisumik immeqqinneqarsinnaasunik piligaq, aamma motoori orsussamik atuisoq, benzinamik dieselimilluunniit, naturgassimik biogassimilluunniit atuisoq. Plug-in hybridbiilit biilillu allat hybridimik ingerlatillit assigiinngissutigaat, plug-in hybridbiilit biilit innaallagissamik ingerlatillit assigalugit batterii atorlugu kilometerinik qassiunersunik ingerlasinnaasut, aatsaallu batterii imaaruppat motorimik dieselitortumik benzinatortumilluunniit atuilersartut. Tassa imaappoq motoorit taakku marluk immikkut biilinut ingerlataasinnaapput. 2-mut Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2018 atortuulissaaq. 22