Sumiissusersiornermi Isumannaallisaaneq pillugu Misissuineq REP0019, rev. 3
Sumiissusersiornermi Isumannaallisaaneq pillugu Misissuineq NAAMMASSINEQARTOQ Suliariniakkap no.: MTH 5302-791261 Allakkiaq: Ulloq: Kukkunersiuineq: Rev. 3 Piareersaasoq: Misissuisoq: Akuersisoq: REP0019 - Sumiissusersiornermi Isumannaallisaaneq pillugu Misissuineq, rev. 3.docx KAKU NPB Rimbal MT Højgaard Grønland ApS c/o MT Højgaard A/S Knud Højgaards Vej 9 DK-2860 Søborg Tel +45 7012 2400 Fax +45 7013 2421 mail@mth.dk www.mth.dk Reg. no. 16 17 15 30
Qupp.: 3/43 Suliassat allattorsimaffiat Suliassaq Angallatit TANBREEZimit Suliariniakkamik sullissisussat akuerineqarnerat Kangerluarsummi qinnguartaallluni annertuumik misissuineq Kangerluk ikaarlugu innaallagissap aqqutai pioreersut sukumiisumik ilusilersornerat Silap pissusaanik paasisassarsiorneq TANBREEZimit Suliariniakkamut ilaasoqarluni angallassisarnissamik pilersaarut Ulluliunneqarallartut Suliap aallartinnissaa qaammatinik 4- nik imalt. 5-nik sioqqullugu 2015-ip qiteqqunnerani 2014-imi sanaartornerup nalaani 2014-imi sanaartornerup nalaani 2014-imi sanaartornerup nalaani Suliap aallartinnissaa qaammatinik 4- nik imalt. 5-nik sioqqullugu 2015-ip qiteqqunnerani
Qupp.: 4/43 Nalunaarsuiffiit imaat 1 Siulequtsiut... 6 1.1 Oqaatsit atorneqartut naalisaanerillu... 6 2 Suliariniakkap tunuliaqutaa... 8 2.1 Sumiissuseq... 8 2.2 Oqaluttuassartaa... 8 2.3 Sumiiffimmi pissutsit... 9 2.4 Suliariniagaq ataatsimut isigalugu angalanermullu periarfissat... 10 2.5 Piiaaffiup ingerlaneranut paasissutissat... 12 2.6 Umiarsuit angallannerat... 14 2.7 Immap naqqanik misissuinerit... 14 2.8 Immap naqqata assiliorneri nutaat sumiissuseriuutissiat... 19 3 Angallavissatut toqqarneqartut, immap naqqanik misissuinerit assiliornerillu... 20 3.1 Imaatigut aqqutissatut siunnersuutigineqartoq... 20 3.2 Aqqutigisinnaasatut periarfissaq alla... 20 3.3 Aqqutigisinnaasanut tamanut atatillugu... 21 3.4 Kangerluarsukkut aqqut... 21 3.5 Kalittaatip kiisalu sulisut Qaqortumut Narsamullu ingerlavissaat... 25 3.6 Talinniarnermi isumannaallisaanermilu sumiissusersiorneq... 26 4 Sikoqarneranik pissutsit... 27 5 Silap immallu naqqata pissusai... 29 6 Umiarsuit sulisussallu... 30 6.1 Angalanissat piareersarnerat... 30 6.2 IMO naapertorlugu piumasaqaatit... 30
Qupp.: 5/43 6.2.1 Umiarsuit ajoqusersimatillutik orraanerannut atatillugu pissutsit... 30 6.2.2 Umiarsuit immikkut ittumik ilusilersornissaannut piumasaqaatit... 31 6.2.3 Issittumi angalanermi immikkut atortorisat... 31 6.2.4 Sumiissusersiornermi atortut elektroniskit... 31 7 Talittarfiit, talinnissamut utaqqisarfiit, kisartarfiit il.il.... 32 7.1 Talittarfiit qanittumiittut... 32 7.2 TANBREEZip talittarfia... 32 7.2.1 Nunniat pituffissallu... 32 7.3 Isumannaallisaanermut atortut... 35 7.4 Sumiiffik kaajallattarfik... 36 Talittarfeqarfimmi suliassat... 36 Sila ulorianartorsiornartillugu sulinerit... 36 7.5 Sequnnikut siammarternerat... 36 8 Pinartumik pisoqariataarnissaanut piareersimaneq kiisalu ajutoortoqannginnissaanut iliutsit... 37 9 Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq... 39 10 Inaarutaasumik isummernerit nassuiaatillu... 40 11 Paasiniaanerit ingerlateqqinneqartussat... 41 12 Naleqqiussat allattorsimaffii... 42 13 Ilanngussat allattorsimaffiat... 43
Qupp.: 6/43 1 Siulequtsiut TANBREEZip suliariniagaata piviusunngortissinnaaneranut imminullu akilersinnaaneranut misissuinermut atatillugu kiisalu Danmarkimi Imarsiornermut Qullersaqarfimmit Maleruagassiat 2011-mi januaarip 10-anneersut naapertorlugit sumiissusersiornermi isummannaallisaaneq pillugu misissuisoqarpoq. Taassuma nalunaarusiornerani takutinneqarpoq sumissusersiorneq isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaasoq. 1.1 Oqaatsit atorneqartut naalisaanerillu Sumiissussersiornermi Isumannaallisaaneq pillugu nalunaarusiami oqaatsit naalisaanerillu ataani allassimasut atorneqarput: BIC BRT DMA DMI DWT EIA FS GPS GRT HAT Baffin Island current Qeqertaalummi sarfaq (GRT takuuk) Danish Maritime Authority Danmarkimi Imarsiornermut Qullersaqarfik Danish Meteorological Institute - Danmarkimi Silasiorfik Dead weight tonnage Usilersuutigineqarsinnaasut tamakkerlugit tonsinngorlugit Environmental impact assessment - Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Naliliineq - ASN Feasibility study Siunertap piviusunngortissinnaaneranut aammalu imminut akilersinnaaneranut misissuineq Global positioning system Nunarsuaq tamakkerlugu sumiissusersiut Gross register ton umiarsuup usisanik imaqarsinnaassusaa Highest astronomical tide Ulittarneq annerpaaq IHO International Hydrographic Organization Nunarsuarmi tamani imaanik itissusersiuinermut kattuffik IMO IMR KMS International Maritime Organization Nunarsuatsinni tamani imarsiornermut kattuffik Inspection, maintenance and repair Nakkutilliineq, aserfallatsaaliuineq iluarsaanerlu The National Survey and Cadastre Nunami namminermi misissuineq assitalersuinerlu
Qupp.: 7/43 kts LAT m 3 MBL MRCC MSL nm knots Akunnermut sukkassuseq sømilinik naatsorsorlugu Lowest astronomical tide Tinittarnera annerpaaq Cubic metres - Kubikmeteri Minimum breaking load Usingisinnaasat killingat annikinnerpaaq Maritime rescue coordination centre Imaatigut annaassiniarnermi qitiusumik ataqatigiissaarisoqarfik Mean sea level Immap agguaqatigiissillugu qatsisusaa Nautical miles - Sømili PC6/7 Polar class 6/7 Issittumut naleqqussuseq 6/7 RAL Royal Arctic Line RCC Rescue coordination centre Annaassiniarnermi qitiusumik ataqatigiissaariffik Rimbal Rimbal Party Ltd ROM ROV SAR SRR WGC Run of mine Piiaaffiup ingerlanera Remotely operated vehicles Angallatit ungasianit aqunneqarsinnaasut Search and rescue Ujarlerneq annaassiniarnerlu Søndrestrøm search and rescue region Nunap immikkoortuani ujarlernermut annaassiniarnermut upalungaarsimasut Kangerlussuarmiittut West Greenland current Kalaallit Nunaata kitaani sarfaq
Qupp.: 8/43 2 Suliariniakkap tunuliaqutaa 2.1 Sumiissuseq Suliariniagaqarfigineqartoq Kalaallit Nunaata kujataani Killavaat Alannguani, Narsap Qaqortullu akornanni Kangerluarsummi inissisimavoq, allorniusami sanimukartumi avannamut 60º 51' imi kiisalu 60º 54' -imi allorniusarlu tukimukartoq kimmut 45º 48' kiisalu 45º 52' -imi. TANBREEZ Project Takussutissiaq 1, Kalaallit Nunaata kujataani suliariniakkap sumiiffia 2.2 Oqaluttuassartaa Suliniuteqarfiup inissisimaffia 1986-imili piginneqatigiiffinnit arlalinnit misissuiffigineqartarnikuuvoq. 1991-ip tungaanut minnerpaamik 2.500 meterinik qillerisoqarnikuuvoq (qilleriffiit 60-it) aatsitassaqarfimmiillu 70 tonsit missoqqitassanngorlugit assartorneqarnikuullutik. Avatangiisit missorneqartarnikuupput, kiisalu aatsitassaqarfik sequnnikullu allat (tailings) misissorneqarneqarlutik. 2001-imiit Rimbal Pty Ltd (Rimbal) misissuisinnaatitaavoq 2007-ilu tikillugu assersuutigalugu aatsitassaqarfimmi misissugassanik, fysikkimik kiisalu kemikalianik misissuisarluni, oqaluttuassartanik nalillersuilluni kiisalu atorfissaqartitsisinnaasunik killilimmik paasiniaasimalluni. 2007-imili Rimbal qillerinissanik nutaamik piareersaanikuuvoq soorlu aamma piiaaffissami inunnut kiisalu avatangiisinut sunniutigisinnaasanik misissuinikuusoq. 2010-mi suliariniakkami Siunertap piviusunngortissinnaaneranut aammalu imminut akilersinnaaneranut misissuinissaq piareersarneqarnikuulluni.
Qupp.: 9/43 2.3 Sumiiffimmi pissutsit TANBREEZip suliariniagaqarfia, The TANBREEZ Project, Kangerluarsummiippoq. Piiaaffiginiagaq kangerluup kujataata kangisinnerusortaaniippoq, kiisalu talittarfissaq akuiaaffissarlu kangerluup qinnguani kujammut kangimut sissami inissisimassallutik. Kangerluk qaqqanik sivingasuunik ungaluneqangajassimavoq, kuullu Lakseelvip paava kangerluup qinnguaniilluni. Narsaq TANBREEZ Project Qaqortoq Takussutissiaq 2, Suliariniakkap sumiiffia Kabelit innaallagissap aqqutai nivingasut kangerluup affaata missaani nivingapput. Innaallagissiorfimmiit TANBREEZip suliariniagaata kujammut kangisin-
Qupp.: 10/43 nerusortaaniit illoqarfinnut qaninnernut aqqutaapput. Kabelit kangerluup kujasinnerusortaani sissamiit qeqertaaqqat marluk aqqusaarlugit avannarpasinnerusumi sissamut nivingapput. Ilanngussaq A takuuk, Kangerluk ikaarlugu kaabilit innaallagissap aqqutai nivingasut. Illoqarfiit TANBREEZip suliariniagaanut qaninnerit tassaapput Qaqortoq kujammut kitaanut 20 kilometerisut ungasitsigisoq kiisalu Narsaq avannanut kimmut 12 kilometerisut ungasitsigisoq. Qaqortoq Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annerssaasa sisammaraat 3.300-nillu inoqarluni. Narsaq aamma mikivallaarani 1.650-inik inoqarpoq. Illoqarfinni taakkunani aalisarneq takornariaqarnerlu annerusumik aningaasarsiutigineqarput. Qaqortumi Narsamilu talittarfioreersut pillugit paasissutissat Immikkoortoq 7- imi takuneqarsinnaapput. 2.4 Suliariniagaq ataatsimut isigalugu angalanermullu periarfissat Piiaaffik ukiuni 10-ni ingerlanneqassaaq; taamaakkaluartoq nunap immikkoortuani tamaani kinguaariit arlallit inuuneranni aatsitassamik piiagassaqarpoq. Takussutissaq 3, Kalaallit Nunaata kujataa suliariniakkap sumiiffia (titartagaq una takuuk J00-00-01, ref. /1/) Piiaaffiginiakkamut atatillugu makkua ilanngussorneqassapput:
Qupp.: 11/43 Piiaaffiit ammaannartut marluk Siunertap piviusunngortissinnaaneranut aammalu imminut akilersinnaaneranut misissuinermi ukiumut qaarsoq 500.000 tonsi eudialytimik akuitsumik 100.000 tonsimik kiisalu feldspatimik akuitsumik 200.000 tonsimik akulik piiarneqartassasoq aallaavigineqarpoq. Akuiaanermut atortut Ujaqqanik aserorterivik, sequtserivik kiisalu anngissutsimik uuttuut saviup kajungerisaanik immikkoortiterivittalik (aatsitassat qanoq kajungersoqartiginerat naapertorlugu immikkoortiterlugit), tassa kemikaliat atornagit immikkoortiterisoqassaaq. Suliariniakkap piviusunngortinnerani angalanermut periarfissat makkua pisariaqartinneqarput: Quersuit inissiivissat marluk; feldspatimut ataaseq aappaalu eudialytimut inissiivissat. Quersuaq ataaseq 6.510 m 2 ip missaanik angissuseqassaaq, tassa 210x31 m. Talittarfeqarfik ataatsimik utaqqisarfeqassaaq, umiarsuit usilersorfissaannik nunniugaqarluni kiisalu marlunnik utaqqiffissanik/pituffissanik periarfissaqassalluni akornanni ikaartarfilinnik. Talittarfik angallatinut annerpaamik 70.000 DWT-tut oqimaatsigisunut naatsorsuussaavoq; FS-imi assartuutit 57.000 DWT-tut oqimaatsigisut aatsitassamik akuiakkamik ukiumut arfinillit missaanni piiaaffiup ingerlanerani tikittoqartasssaaq. Taakkua saniatigut umiarsuit containerinik usisaatit tulluarsakkat kiisalu angallatit minnerit orsussanik assigiinngitsunik il.il usisut qaammatit pingasukkaarlugit talittarnissaat. Kalittaat (sikusiut) talittarfimmi/sineriammi atugassaq talittarfimmiittuassaaq assartuutit talinneranni sangunerannilu ikiortaasussaq. Ineqarfissat inissiat marluk katerisimaartarfillu tamarmik quleriit marlukkaat kiisalu laboratoria quleriiunngitsoq. Ineqarfiit sanariikkat ikkussortakkat katerisimaartarfimmut ikaarfeqassapput quleriiunngitsunik. Ineqarfik ukioq naallugu inunnit 80-init najugarineqartassaaq. Orsussaqarfik maqitsiveqassaaq, arlalinnik tankeqarluni kiisalu siammarteruteqassalluni. Orsussaq tankinut marlunnut immiunneqartassaaq, taakkualu immikkut 1.150 m 3 -imik imaqarsinnaassallutik. Kalitsisarfinnik marlunnik aqqusineqassaaq pilersuinermullu tallimanik aqqusineqassalluni; aqquserngit kalitsisarfissat talittarfeqarfimmi akuiaavimmiit piiaavinnut marlunnut aqqutaassapput, aqquserngillu pilersuinermi aqqutissat tatsimut (Foster Lake), qaartitassaasivimmut, piiaavimmi (ROM) quersuaqarfimmut kiisalu qulimiguullit mittarfiannut nunniukkamullu aqqutaassallutik. Sumiiffiit allat soorlu iluarsaasarfik, innaallagissiorfik il.il. Suut sumi inissiffissaasa pilersaarutigineqarnerat Ilanngussaq B-mi ilanngunneqarpoq.
Qupp.: 12/43 2.5 Piiaaffiup ingerlaneranut paasissutissat Suliariniakkap 2014/2015-imi aallartinnissaa pilersaarutaavoq. Sanaartornerup nalaani atortussat inuussutissallu tamarmik annertunerusumik Danmarkimi Aalborgimiit talittarfinniillu allaniit assartorneqartassapput tikiussallu Narsap eqqaani imaluunniit piiaaffeqarfimmi toqqaannarlutik inissinneqarallartassallutik. Inuussutissat Royal Arctic Line A/S-imit (RAL) ingerlatsivinnillu assigisaannit allanit assartorneqartassapput. Narsap eqqaani quersuaqarfimmiit piiaaviup tungaanut assartuinerit kalittaatinit, angallatinit imaluunniit pilersuinermut assartuutinik assartorneqartassapput. Piiaaneq 2016/2017-imi aallartissasoq pilersaarutaavoq. Ukioq naallugu aatsitassaq piiarneqartassaaq, akuiagarlu juunip qiteqqunneraniit apriilip qeqqata tungaanut, tassa qaammatit qulingiluat missaanni assartorneqartassaaq. Umiarsuit assartuutit Soorlu oqaatigineqareersoq, umiarsuit assartuutit feldspatimik eudialytimillu 57.000 DWT-inik assartuisarnissaat FS-imi naatsorsuutaavoq. Isumaqatigiissutaavoq aatsitassat assartorneqartassasut, assersuutigalugu qaammatit pingasukkaarlugit ukiumut sisamariarluni feldspatimik kiisalu qaammatit arfinilikkaarlugit ukiumut marloriarluni eudialytimik assartuisoqartassasoq. Eudialyti Europap avannaanut, soorlu Rotterdamimut assartorneqartassaaq feldspatilu Europap kujataanut, soorlu Piræusimut assartorneqartassalluni. Taamaammat eudialyti feldspatilu ataatsikkut assartorneqartassanngillat. Aatsitassat piiarneqaraangamik ukiup tulliani juunip qiteqqunneraniit apriilip qiteqqunnerata tungaanut assartorneqartassapput. Assartuinermi assartuutit assigiinngitsut marluk atorneqarsinnaassapput. Assartuiffissap aallartinnerani naalerneranilu aatsitassat akuiakkat sikusiutaasinnaasunik (PC6 imaluunniit PC7) assartorneqartassapput. Assartuiffissap sinnerani (aasakkut ukiakkullu) aatsitassaq akuiagaq sikusiutaanngitsunik assartorneqartarsinnaassaaq. Assartuutit sorliit atorneqassanersut aalajangerneranni sillimmasiisarfiit kiisalu qanoq sikoqartiginera apeqqutaasassapput. Umiarsuit TANBREEZip talittarfianut talittartut sila sikoqassusaalu pillugit Narsarsuarmi sikunik alapernaarsuiffimmit kiisalu Københavnimi DMImi sikunik alapernaarsuivimmit ikiorserneqartassapput.
Qupp.: 13/43 Umiarsuit pillugit paasissutissat Immikkoortoq 6-imi aamma takuneqarsinnaapput. Kalittaat Kalittaat tamatigut piiaaveqarfimmi piareersimajuassaaq. Kalittaatip assartuutit kangerlummiit aniartorneranni sikoqarfinnilu ikiortassavaat, kiisalu pituttorneranni pituussaarnerannilu sanguniarneranni ikiortassallugit. Kalittaat 40-60 tonsinik oqamaassusillit kalissinnaassavai. Kalittaat containerinik 20'-itut angitigisunik marlunnik usisinnaasutut ilusilerneqarsinnaavoq assartugassanik nalinginnarnik kiisalu orsussamik assartuutaasinnaasungorlugu (assartuinermi ataatsimi orsussaq 60 m 3 -p missaa). Kalittaat akunnattumik sikusiorsinnaassuseqassaaq 1 meteri tikillugu siku aserortersinnaassallugu. Inuussutissanik orsussamillu pilersuineq Orsussaq piiaaffimmut toqqaannartumik assartorneqartassaaq soorlu Polaroilimit. Polaroil nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata kitaani orsussamik, gassimik issittumut tulluussakkamik il.il. pilersuisuuvoq. Inuussutissat avataaneersut containerinik umiarsuarnik Royal Arctic Linemeersunik M/S Naja Arcticatut ittunik assartorneqartassapput. Inuussutissat containerinik 20'-tut kiisalu 40'-tut angitigisunik assartorneqartassapput. Sulisunik angallassineq Sulisut piiaaffiup Narsap kiisalu Qaqortup akornanni toqqaannartumik imaatigut angallatinik angallanneqartassapput. Tamatumani angallatit Narsami Qaqortumilu angerlarsimaffillit attartorneqartartut atorneqartassapput. Inunnik angallassissutaasartut Targa 37-t assigisaalluunniit angallataasassapput. Angallatit inunnik angallassissutaasut sikulimmi angallatissatut naleqqussagaasassapput taamatullu piumasaqaatigineqartunik atortulersugaasimasassallutik. Imaatigut angallatit attartorneqartut Danmarkip imartaani angalasunut Danmarkimi Imarsiornermik Qullersaqarfimmit (DMA) piumasaqaatinut naapertuuttuussapput. Angallatit malittarisassanut naapertuuttussatut sanaajussapput aserfallatsaalineqartarlutillu. Angallatit ilaasoqartartut sukkut ingerlasarnissaasa pilersaarusiornerat suliariniakkap piareersarnerani kingusinnerusukkut sukumiisumik pilersaarusiuunneqassapput. Pilersaarusiami tassani immap naqqata assingi, imarsiornermik isumannaallisaaneq pillugu paasissutissat kiisalu Ujarlernermi Annaassiniarnermilu periarfissat ilanngussorneqassapput soorlu aamma sumiissusersiornermi iluaqutaasinnaasunut paasissutissat ilanngunneqassasut. Angallannermut pilersaarusiorneq
Qupp.: 14/43 Angallannermut aqqutigisassanullu paasissutissani siku pillugu, sumiiffimmi sikup qanoq issusaa kiisalu ukiuni siuliini naatsorsueqqissaarnernit paasissutissat, avatangiisit qanoq ittuunerat kiisalu silap pissusaa ilanngussorneqassapput. Pinartumik pisoqariataartillugu iliuusissatut pilersaarutit ajutoortoqarsinnaaneranillu paasiniaaqqissaarnermut tunngasut aamma angallassinermut kiisalu aqqutigisassanut pilersaarummi ilanngunneqassapput. Ukiuunerani imaq aalaakkaasumik sikugaangat sulisut qulimiguulimmik paarlaatsinneqartassapput. Imaatigut angallatit suliariniakkamut attuumassutillit tamarmik sikulimmi angalanissamut piumasaqaatinik kiisalu Kalaallit Nunaata imartaani angalasunut piumasaqaatinik naapertuissapput. Kalaallit Nunaata imartaani umiarsuit angalasut sumiissusersiornermi isumannaallisaaneq pillugu, ref. /2/, DMAmit maleruaqqusat no. 417/2009 kiisalu Nunat tamat Imarsiornermut Kattuffiata Avinngarusimasumi umiarsuit imaatigut inunnik angallassisut pillugit najoqqutassiaat, ref. /3/, naapertorlugit angallassisoqartassaaq. 2.6 Umiarsuit angallannerat Umiarsuit qanoq ittut sunik usisarnissaannik siunnersuutit ataatsimut isigalugit ataani takutinneqarput. Angallatat Umiarsuup qanoq ittuunera Angallassinerit amerlassusaat (Qaammatit 12) Akuiagaq Umiarsuaq assartuut, 57.000 DWT 6 Sanguniarnermi ikiorsiineq Kalittaat 6 Sikuiaaneq Kalittaat Weather depending Orsussaq Orsussamik angallat 4 Kingoraartissat ass. Containerinut umiarsuaq 12 Kingoraartissat ass. Kalittaat puttaallu (pisariaqartillugu) 12 Inuttat Inuttanut angallat 105 Nalunaarsuiffik 1, Umiarsuit angallannerat usigisaallu 2.7 Immap naqqanik misissuinerit Kalaallit Nunaanni tamani 2005-imi 2006-imilu Nunami namminermi misissuinernut assitalersuinernullu ilanngullugu, Matup ikerani, Skovfjordimi kiisalu Nar-
Qupp.: 15/43 sap Saavani immap naqqanik misissuisoqarpoq. Misissuineq amerlasuunik nipip akisuaneri atorneqarput. Aqqutissami imaq ataatsimut isigalugu 20 meteri tikillugu itissuseqarpoq. Misissuinermit inerniliinerit ataani takutinneqarput. Takussutissaq 4, Matup ikerata eqqaani immap naqqanik misissuineq
Qupp.: 16/43 Takussutissaq 5, Skovfjordimi kiisalu Narsap Saavani immap naqqanik misissuinerit 2010-mi piiaaffissap eqqaani Kangerluarsummi sumiiffinni marlunni immap naqqa misissorneqarpoq. Tassani missuinermi ataasiinnarmik akisuatsitsisarluni uuttortaat atorneqarpoq.
Qupp.: 17/43 Takussutissaq 6, Immap naqqanik misissuiffiit Kangerluarsuk ikaarlugu innaallagissap aqqutaasa nivingaffiisa nalaat misissorneqarpoq. Siunertap piviusunngorsinnaanera aamma imminut akilersinnaanerata misissorneranut atatillugu sumiiffiit taakkua marluk misissorneqarput. Taakkunani misissuinerni siunertaapput qeqertap (sumiiffik 1) sissallu akornanni immap sarfarluarsinnaanerata uppernarsarnissaa kiisalu talittarfeqarfissap (sumiiffik 2) qanoq ilusilersorneqarsinnaanerata paasiniarnera.
Qupp.: 18/43 Takussutissaq 7, Ataasiinnarmik akisuatitsisarluni qeqertami/innaallagissap aqqutaata sumiiffissaani immap naqqanik misissuineq Qeqertap avataani imaq illuttut itisiartuaarpoq. Sumiiffiit tulliullugit misissuiffiit talittarfeqarfimmut atasussat inissiffissaanniipput. Nunavimmiit avammut 200 meterip missaata tunganut imaq sivingasuumik 110 meteri tikillugu itissuseqarpoq. Qooqqup sinaaniit avammut manissuuvoq ataatsimut isigalugu 100-niit 130 meteri tikillugu itissuseqarluni.
Qupp.: 19/43 Takussutissaq 8, Talittarfeqarfissami ataasiinnarmik akisuatitsisarluni immap naqqanik misissuineq Paasissutissat allat Ilanngussaq C-mi takukkit, "Misissuinerup kukkunersiorneranit nalunaarusiaq", juunimi 2010-mi suliarineqartoq. Kangerlummi amerlasuunik akisuatitsisarluni misissuinernit paasissutissat Immikkoortoq 11-mi takukkit. 2.8 Immap naqqata assiliorneri nutaat sumiissuseriuutissiat KMS-ip nalunaarutaa naapertorlugu assit sumiissusersiuutissiat nutaat 2016- imi saqqummersinneqassapput. Immap naqqata assingi, elektroniskiusut ilanngullugit, piiaaneq aallartitsinnagu nassiussorneqassapput. Immap naqqanik assiliarineqartut tamarmik ingerlatsisoqalertinnagu suliniuteqarfiusumi tigussaassapput. Kangerluarsuup imartaata assingi suliariniakkap ingerlannerani kingusinnerusukkut suliareqqitassanngortinneqassapput.
Qupp.: 20/43 3 Angallavissatut toqqarneqartut, immap naqqanik misissuinerit assiliornerillu TANBREEZip talittarfianut imaatigut angalanissami imaani pissutsit pillugit misissuinerit aallaavigalugit assit, Western Bulk and TORM Shippingimit misissoqqinneqarsimasut naapertorlugit angalasoqassaaq. Davis Strædimut sammisumi sineriammiit TANBREEZip talittarfianut aqqutigisinnaasat marluupput. Takussutissaq 9, Imaatigut angallavissat Titarneq tungujortoq tassaavoq aqqutissatut siunnersuutigineqartoq titarnerlu kajortoq angallavissatut periarfissaalluni. Titarneq qorsuk tassaavoq nalinginnaasumik angallavigineqartartoq. 3.1 Imaatigut aqqutissatut siunnersuutigineqartoq Aqqutissaq tassaavoq Labradorip imartaaniit kangerluup paavata avannaata/avannaata kangisinnerusortaa aqqusaarlugu (Simiutami qeqertat akoqqullugit) Skovfjordip tungaanut Kangerluarsuup tungaanut aqqut. 3.2 Aqqutigisinnaasatut periarfissaq alla Aqqutissaq taanna Labradorip imartaaniit, Ikersuaq aqqusaarlugu Narsap Saavatigut Skovfjordikkullu Kangerluarsummut aqqutissaavoq.
Qupp.: 21/43 3.3 Aqqutigisinnaasanut tamanut atatillugu Aqqutaasinnaasut taakkua marluk arlaannaalluunniit isumakulunnartoqanngillat. Isumakulunnarsinnaasut tassatuaapput ilulissat Eqaloorutsit Kangilliit Sermiani iigartartumeersut kiisalu sikorsuit Kalaallit Nunaata imartaaneersut takkussinnaanerat. 3.4 Kangerluarsukkut aqqut Kangerluarsukkut angalaneq annikitsumik unammillernartoqarsinnaavoq: Akuliarutsip nunaata kujasinnerusortaaniit (Takussutissaq 10 kiisalu 11) aqqut ikittuinnarnik akornutissartaqarsinnaavoq. Akuliarutsip nunaani ikeq 1.500 m miss. isorartussuseqartup pingasorarterutaani ikkannersaqarpoq. Tamaani ikkannersaq 21-niit 31 meteri tikillugu itissuseqarpoq. Tamaana sumiissusersiornermut iluaqutissanik assersuutigalugu sissaq atuarlugu ilisarnaasersuisoqaassaaq. Suliariniakkap ingerlannerani tulliullugu Sumiissusersiornermi Iluaqutissat pillugit Nalunaarusiortoqassaaq. Paasissutissat amerlanerusut immikkoortoq 7.2.-mi takuneqarsinnaapput. Takussutissaq 10, Imaatigut aqqutissat ikertunikinnerillu atatsimut isigalugit
Qupp.: 22/43 Takussutissaq 11, Imartap assinga ikertunikinneq takutillugu Nunap immikkoortuani tamaani angallammik akisuatitsisarluni imartaq misissorneqarneqarmat paasinarpoq 21 meterit miss. itissuseqartoq. Misissuinerit 2010-mi marsip 21-anni ualikkut nal. marlunut ingerlanneqarpoq. Immap itissusanik misissuinerit, Takussutissaq 4, takutippaat ikeq naammattumik itissuseqartoq. Nunap assingi misissorluareerlugit, immap itissusaa misissoreerlugu kiisalu umiarsuit naalagaat paasiniaaffigereerlugit umiarsuit assartuutit tamaana ingerlaartarnissaat ajornaquteqarsorinanngilaq. Sissap qeqertallu akornanni innaallagissap aqqutaasa atatigut ikertunikinneruvoq. Innaallagissap aqqutaa kujataaniit avannamut nivingavoq (kangerluup paavaniit isigalugu). Innaallagissap aqqutaata qeqertat marluk aqqusaassavai. Innaallagissap aqqutai pissutaallutik umiarsuit aqqutissaat killeqarpoq, taamaallaallu sissap qeqertallu akornatigut sissamut qanillutik imaluunniit illuatungaatigut qeqertamut qaninnerullutik ingerlasarsinnaapput.
Qupp.: 23/43 Takussutissaq 12, Ikeq ikaarlugu innaallagissap aqqutaa Ilanngussaq A aamma takuuk, "Innaallagissap aqqutaata ikaarfia". Qarasaasiakkut titartaalluni naleqqussuussineq naapertorlugu innaallagissap aqqutai ataallugu umiarsuarnut aqqutaasinnaasut marluk aqqutigineqarsinnaanerat ajornaquteqassanngilaq (ukiukkut aasakkullu). Pissutsit ajornerpaatillugit innaallagissap aqqutaa 74 meterinik qutsissuseqassaaq. Takussutissaq 13, Innaallagissap aqqutaata ikaarfia qarasaasiakkut titartarlugu Alapernaarsuinermi innaallagissap aqqutaata qutsissusaa qulimiguulimmit naatsorsorneqarpoq, misissuineq GPS Garmin 60 kiisalu qulimiguullip atortui
Qupp.: 24/43 atorlugit ingerlanneqarluni. Sumiissutsini sisamani naatsorsuinerit ingerlanneqarput: Sumiiffik/atortut GPS tigummisagaq Qulimiguullip atortui Nalinginnaq Sissaq 109 m 103 m 106 m Qeqertaq siulleq 92 m 73 m 82 m Qeqertat akornanni 74 m 41 m 57 m Qeqertap tullia 56 m 36 m 46 m Nalunaarsuiffik 2, Innaallagissap aqqutaata immallu qaavata akornata naatsorsornera Naatsorsuinerit 2010-mi marsip 22-anni ualikkut nal. 15:40 ingerlanneqarput silallu kissassusaa 0-2 o C. missaaniilluni. Power cables 82 m 106 m Little island Takussutissaq 14, Avannamut kangimut nunaviup qeqertallu akornatigut isikkivia innaallagissap aqqutaata qutsissusai ilanngullugit. Immap itissusaanik misissuinermi, Takussutissaq 4, naammattumik itissuseqartoq paasineqarpoq. Qeqertaq illuttut saneqqullugu umiarsuit ingerlavissaanni immap qaavaniit innaallagissap aqqutaanut qutsissuseq umiarsuit ingerlanissaannut naammappoq.
Qupp.: 25/43 Assersuutigalugu najugaqarfissat sanaartornerisa nalaani, angallatit kiisalu qulimiguullit naatsorsuinermi atorneqarsinnaalerpata innaallagissap aqqutaata ilusilersornissaanut naatsorsueqqissaarnissat pilersaarutigineqarput. 3.5 Kalittaatip kiisalu sulisut Qaqortumut Narsamullu ingerlavissaat Takussutissaq 15, Imaatigut aqqutissat
Qupp.: 26/43 Takussutissaq 16, Imaatigut aqqutissat Matup ikeratigut 'Qorsummik titarnilikkut' tassaavoq TANBREEZip talittarfianiit illoqarfinnut qaninnernut angallatinik minnernik, sulisunik imaluunniit inuussutissanik assartuinermi ingerlavissat. Qaqortup tungaanut ingerlanermi Kangerluarsuk, Nuupiluk kiisalu Matu Qaqortup kangerluata tungaanut aqqutigineqartassapput. Narsamukarnermi Kangerluarsuk kiisalu Skovfjord ingerlavigineqartassapput. Matu aqqusaarlugu Qaqortup Narsallu tungaanut aqqut sumiiffimmi angalasunit aqqutigineqartarpoq. Tamaana aqqutaatigut Royal Arctic Line aamma Arctic Umiaq Line akulikitsumik ingerlaartarput. 3.6 Talinniarnermi isumannaallisaanermilu sumiissusersiorneq TANBREEZip talittarfia taliffigineqartassaaq. Narsarsuarmi Kalaallit Nunaanni siku pillugu alapernaarsuiffiup (Danmarkimi silasiorfimmut, DMI-mut atasoq) sikunik alapernaarsuinera silassamillu nalunaarsuinera angallannermi iluaqutigineqartassapput. TANBREEZip talittarfiata umiarsuillu talinniartut avalalersullu akornanni paasissutisseeqatigiilluni attaveqarnissamut atortut pilersinneqassapput.
Qupp.: 27/43 4 Sikoqarneranik pissutsit Allorniusaq avannarlermi 60 -imiit 72 -ip tungaanut avannaaniit avannaatalu kitaaniit allanut naleqqiullugu Kalaallit Nunaata kitaa sarfartarpoq (WGC) kiisalu Qeqertaaluup sarfaa (BIC) nillertoq kujataaniit Davis Strædip kangisinnerusortaanut aqqusaartarluni sivisunerusumik sikoqartartoq, tamanna pissutaalluni sumiiffik pineqartoq sikuerutijaarnerusarluni. Ukiup ingerlanerani piffissami sivisunermi Qeqertaaluup kangerluaniit siku annertooq Davis Strædimut kiisalu Labradorip imartaanut tissukartarpoq, minnerunngitsumik ukiuunerani upernariartulerneranilu. Piffissami tassani Davis Strædimi allorniusaq avannarleq 65 avannaqqullugu sikoqarnerusarpoq, Kalaallit Nunaatali kitaata sineriaanut qanittoq sikoqannginnerusarluni, sikullu takkuttut manissuusarlutik (sikoqarani imaluunniit sattumik sikoqartarluni) angissusaat assigiinngitsut sikulu allorniusaq avannarleq 67 kujammullu allorniusaq avannarleq 65-67 tikissinnaasarlugu, ukiulli annersaani tamanna sikoqarneq ajorpoq. TANBREEZip suliariniagaa allorniusaq avannarleq 60 -ip kiisalu 61 -ip akornanniippoq. Takussutissaq 17, Atlantikup Avannaani sarfarnerit annertunerit DMIp Narsarsuarmi sikunik alapernaarsuiffianit kiisalu qaammataasaniit assilisanit paasissutissat katersorneqartut naapertorlugit siku misissorneqarnikuuvoq.
Qupp.: 28/43 Sumiissusersiornermi akornutaasinnaasut imaluunniit ulorianarsinnaasut tassaapput sumiiffinni aalajangersimasuni siku aalaakkaasoq, Ikersuarmiit ilulissat kiisalu sikorsuit Isittup imartaaneersut. Ukiuni misissuisoqarfiusuni ukiukkut issinnerpaammat Kangerluarsummi siku aalaakkaasoq 70 centimeteritut issutigaaq nalinginnaasumilli 40-45 centimeterimik issussuseqartarluni. Ukiup ingerlanerani piffissami assigiinngitsumi kangerluk iluliaqarlunilu sikorsuaqarsinnaasarpoq. Nalunaarusiaq naapertorlugu annerusumik upernaakkut aasalerneranilu angalanermut akornuteqartoqarluniluunniit ulorianartoqarsinnaasarpoq. Siku pillugu nalunaarusiaq, Ilanngussaq D, naapertorlugu angalaneq qaammatini 3-5-ini siku ajornakusoortitsisinnaasarpoq/isumannarlisinnaasarpoq, minnerunngitsumik aqqut no. 2 kiisalu 3 aqqutigitillugit (qupperneq 7-imi siku pillugu assiliaq takuuk). Umiarsuup naalagaata tamaani angalanermik misilittagallip oqaasii naapertorlugit sumiiffik qaammatit marluk missaanni umiarsuarnik angallavigineqarsinnaasanngilaq. Piffissaq umiarsuarnut angallaviusinnaanngitsoq Polaroilip naatsorsuutigaa qaammatinik 2,5-inik sivisussuseqassasoq. Oqaluttuarisaaneq naapertorlugu paasissutissat naapertorlugit, kiisalu ingerlatsivinnit taaneqareersunit paasissutissat eqqarsaatigalugit, sumiiffiup umiarsuarnik angallavissaannginnissaa qaammatinik pingasunik sivisussusilerparput.
Qupp.: 29/43 5 Silap immallu naqqata pissusai Kalaallit Nunaata kujataa issittup kiannerulaartortaanut ilaavoq. Kangerluarsummi immap sarfarneranut paasissutissaqanngilaq. Tinittarnerani pissutsit makkua apeqqutaapput: qaammatip qanoq ilinera, silap pissusaa kiisalu silarlulernera. Silap pissusaanut atatillugu soqutigisariaqanngilaq. Timaaniit anorersualertillugu kangerlummi sivisuumik tininngasarpoq. Taamaalilluni pisarnermit tininnerulertillugu umiarsuit avalattariaqartassapput. Tamatut anorersuarnera sunniuteqartillugu takuneqarnikuunngilaq. Qaqortumi Narsamilu qaammatip qanoq isineranik annerpaamik tininnerpaasarfianit imaq 3,4 meterinik qatsinnerulertarpoq. Kisianni pisarnermit ulinnerunissaa piareersimaffiginiarlugu talittarfeqarfik 0,60 meterinik qatsinnerutinneqarpoq. Qaammatip qanoq isineranik sunniisarneq pissutsinik makkungannga pilersitsisarpoq: HAT: MSL: LAT: +2.00 m 0.00 m -2.00 m Suliariniakkamut atatillugu 2010-mi misissuisoqarmat sumiiffimmi silasiorfimmik pilersitsisoqarpoq. Silasiorfik taanna ingerlaavartumik paasissutissiiuarpoq. Tassannga 2010-miit 2011-mut paasissutissat Ilanngussaq E-mi takuneqarsinnaapput. Illoqarfinni qaninnerni silap pissusaata sunniisarnera pillugu paasissutissat DMI paasissutissaataani takuneqarsinnaapput. Ukiuni kingullerni qulini Qaqortumi silap pissuserisimasaa DMI-p nittarsagaani takuneqarsinnaapput. Narsami narsarsuarmi silap pissusaanut atatillugu paasissutissat DMI-mit piniarneqarsinnaapput. Silap pissusaata imaviullu sunniisarnerannut atatillugu paasissutissat annertuut RALip pigai; taakkua akiliilluni piniarneqarsinnaapput. TANBREEZip suliariniagaata eqqaani immap pissusaa pasilluarnerorusullugu, misissuisarfik pilersinneqassaaq. Tassannga paasissutissanit paasisinnaanerulissavagut sarfamut, tinittarneranut kiisalu immap akoqarneranut tunngasut. Sanaartorneq aallaartippat imaluunniit aningaasaliinissaq qularnaarneqarpat misissuisarfik pilersinneqassaaq.
Qupp.: 30/43 6 Umiarsuit sulisussallu Umiarsuit aatsitassamik akuiakkamik assartuutissat Issittumi imarsiornermut piumasaqaatit, ref. /2/ aamma ref. /4/ naapertorlugit sananeqarsimassapput, atortulersorneqarlutillu. Taamaalillutik assartuutissat immami sikulimmi kiisalu annikitsumik angallavissalimmi angalasussatut tulluarsarneqassallutik. 6.1 Angalanissat piareersarnerat Kalaallit Nunaata iluatigut sikulimmi sumiissusersiorsinnaaneq angalanissat piareersarneranni ilanngunneqassaaq. Umiarsuaq kangerlummut pulatertillugu minnerpaamik sikulimmi sumiissusersiorsinnaasoq sulisorineqartassaaq. Sumiissusersiortoq taanna imaani sikulimmi sumiissusersiorsinnaasutut misilittagaqarluassaaq tamatumunngalu uppernarsaatinik takutitsisinnaassalluni. Umiarsuarmi officerit sulisorisallu issittumi angalanermik misilittagaqassapput, inuttallu tamarmik immami sikulimmi ajunaalernermi sillimanissamut ilisimannittuussapput sungiusarsimassallutillu imaluunniit namminneq ilinniartitaassallutik. Umiarsuit tamarmik naalagaat, TANBREZip talittarfianut nunap iluatigut angalanermi akornutaasinnaasunut paasissutissanik tamanik tunineqartassapput. 6.2 IMO naapertorlugu piumasaqaatit Umiarsuit suliariniakkami atorneqartussat imaani sikulimmi angalasinnaasutut sumiissusersiorsinnaasutullu sananeqassapput. Umiarsuit angalanerannut atatillugu pingaartumik paasiniarneqassaaq IMO-mit piumasaqaatinik, ref. /4/, "Issittup Imartaani Umiarsuit Angalaneranni Naapertugassianut", naapertuinersut. Tassani eqqarsaatigineqarput orrajanermut (sumiissusersiornermi kiisalu umiarsuit ajoqusersimatillugit), immassimallutik orraanerannut, kisarniarlutik pitunniarlutillu orraanerannut, immikkut ittumik ilusilersornissaannut, atortut immikkut ittut issittumi atugassianut, sumiissusersiornermi iluaqutissat elektroniskiusunut il.il. atatillugu. 6.2.1 Umiarsuit ajoqusersimatillutik orraanerannut atatillugu pissutsit Umiarsuit sikukkoorlutik ajoquserunik amermikkullu putullutik immattoornissartik akiorsinnaasariaqassavaat. Issittumi sikulimmi umiarsuit ajoquserunik umiarsuarnik ikiortigisinnaasaannik qanittumiittoqarsinnaanera ornipallanneqarsinnaanerallu killeqarmat, pinartumik pisoqartillugu (ajoquserunik) umiarsuit kisarsinnaasariaqassapput annikitsumillu ikiorserneqarnissartik naammagisinnaasariaqassallugu.
Qupp.: 31/43 Umiaarsiut kitsaminnut atortut sikusiortillutik aserortoqarnissaannut isumannaallisarsimasariaqarpaat. Kitsanut atortut pinartumik pisoqartillugu pituttuutigisinnaasariaqarpaat. Umiarsuit aamma pinartumik pisoqartillugu namminneq pituffiusinnaasariaqarput taamaammallu napasumik, nigalimmik imaluunniit akkiussinnaasumik pituffissaqartariaqarlutik, kiisalu pitussimasut angissusaannut naammattumik pituffigineqarnissamut atortoqartariaqarlutik. Ilusilersorneqarnerani mikisualuttai ilanngullugit sillimmasiisarfimmit akuerineqarsimassapput. 6.2.2 Umiarsuit immikkut ittumik ilusilersornissaannut piumasaqaatit Umiarsuit ilusilersorneranni angalanerminni sunniutaasinnaasut tamarmik eqqarsaatigineqarsimassapput. 6.2.3 Issittumi angalanermi immikkut atortorisat Umiarsuit sikulimmi angalasut minnerpaamik ujaasinermi atugassianik minnerpaamik marlunnik qinnguartaateqassapput. Qinnguartaatit taakkua nalinginnaanngitsumik inissisimalluni aqunneqarsinnaassapput. Talinniarnermi, sangunermi imaluunniit pinartumik pisoqartillugu pitunniarnermi qinnguartaatit naammattumik qinnguaasinnaassapput. Paasissutissat allat uani takukkit: ref. /5/. Umiarsuarni inuttat issittumi imarsiornermut naapertuuttunik atisaqassapput. Umiarsuit inunnut ataasiakkaanut kiisalu arlalinnut annanniutaasinnaasunik atortoqassapput. Inunnut ataasiakkaanut arlalinnullu annanniutit pinartumik pisoqartillugu ajornanngitsumik atorneqariaannaasariaqarput. 6.2.4 Sumiissusersiornermi atortut elektroniskit Umiarsuit Kallaallit Nunaata imartaani angalasut tamarmik GREENPOSimut nalunaarsuuteqartassapput. Umiarsuit sikulimmi angalasut IMOp Piumasaqaataanik naammassinnissimassapput. Umiarsuit 20 BRT-imit oqimaannerit (tassa GRT - gross register ton) pinngitsooratik SINERISSAMI NAKKUTILLIIVIMMUT aaqqissuussamik nalunaarsuisarneq malittarissavaat, ref. /6/.
Qupp.: 32/43 7 Talittarfiit, talinnissamut utaqqisarfiit, kisartarfiit il.il. 7.1 Talittarfiit qanittumiittut Qaqortumi Narsamilu Arctic Umiaq Linep umiarsuaataasa ilaasoqarlutik taliffigisartagaannik talittarfeqarpoq. Talittarfiit taakkua Royal Arctic Linemit akisussaaffigineqarlutillu ingerlanneqarput. Qaqortumi talittarfimmut umiarsuit 150 meterit miss. takissusillit talissinnaapput. Taliffissap tungaanut imaq 15 meterit miss. itissuseqarpoq. Narsami talittarfia sivingasumik itisiartorpoq umiarsuarnillu 150 meterit miss. takissusilinnit taliffigineqarsinnaalluni. Umiarsuarnik Panamaxitut angitigisunik taliffiusinnaasoq qaninneq tassaavoq Nuummi talittarfik avannamut 330 sømilitut ungasitsigisumiittoq. 7.2 TANBREEZip talittarfia 7.2.1 Nunniat pituffissallu Imaani atortussanut ilanngunneqassapput nunniaq kiisalu uninngavissat/pituffissat marluk tamarmik napasuliaassallutik saviminermik sanaajusussat. Nunniukkat sumiiffimmi ujaqqanik aserortikkanik sanaajussapput. Nunniukkap sanerai pilersuinermi kalittaammut, umiarsuaaqqanut imaluunniit umiarsuarnut ilaasulinnut taliffissatut sananeqarsinnaapput. Takussutissaq 18, Talittarfiup titartarnera (titartagaq una takuukg00-0-01, ref. /1/)
Qupp.: 33/43 Nunniaq pituffissallu akornanni ikaartarfeqassaaq, soorlu qanga sakkutuut ikaartarfiliaannik. Talittarfiup saavanit nunniaq pituffissallu +4.00 meterisut portussuseqassapput. Paasissutissat allat Immikkoortoq 11-mi takukkit. Sissami pituffissat Sissami pituffissat nunniukkami pituttarfinnilu naapertuuttumik angissusilinnik saviminernik sanaanik arlalinnik pilersitsisoqassaaq. Pituffissat napasut 'Bean bollards'-iusinnaapput, marlunnik napasullit imaluunniit assigisaat. Sissami pituffissat napasut sissami aamma pilersinneqassapput. Taamaalillutik umiarsuit siumikkut aqumikkulluunniit taakkununnga pitussinnaassapput. Takussutissaq 19, Sissami pituffissaq napasoq Avataani pituffissat Avataani pituffissat avalalernermi atugassamik boyilerneqassapput, kitsanut kalunneqassallutik kiisalu sissap naqqani toqqaveqassallutik.
Qupp.: 34/43 Avalalernermi boyi Boyip avalalernermi sanguniarneq ajornannginnerutissavaa, kalittaatip aappaaniit ikiorneqarnissaq pisariaarullugu. Avalalernermi boyi akkersaasamik peeriaannarmik pituffissaqassaaq. Boyi assersuutigalugu Mampaey Offshore Industries B.V.-mit Hollandimeersumit assigisaannilluunnit sananeqassaaq. Takussutissaq 20, Avalalernermi boyi Kitsap kalunneri Boyi sissap avatinnguani kisarsimassaaq oqimaalutaatigisumik toqqaveqarluni kitsap kalunnerinik pituutaqarluni, savimerngip manngissusaa R3. Sillimmatitut usingisinnaasat killingannut minnerpaamut (MBL) pingasoriaat naapertuussorineqarpoq. Kalunnerit Spaniami, Vicinay Cadenas S.A.-mit imaluunniit Norgemi, Sotra Marine Products AS-imit assinganilluunniit sananeqarsinnaapput. Oqimaaluttatut toqqavik Kalunnerit oqimaaluttatut toqqavimmi 100 meterit miss. ititigisumi pitunneqassapput, tamaani immap naqqa manissuuneruvoq. Sissap avataani tamaani im-
Qupp.: 35/43 map naqqa ujaraammat manissoq kitsat naliginnaasut oqimaalutarineqarsinnaanngillat. Taamaattoq, immap naqqa aqqartartumit imaluunniit ROV atorlugu missorneqassaaq, ujaqqallu akornutaasinnaasullu allat tamarmik piiarneqassallutik. Oqimaaluttatut toqqavik sisoornaveerluni noqitsisinnaassaaq. Sinaakkusersuutit Nunniaq pituffissallu kalittaatit attuussarnerannut illersorniarlugit sinaakkusersorneqassapput. Sinaakkutip maavaarluni nusunneqarsinnaallunilu kalunnernik pituutallip atorneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Sinaakkutit ukunannga sananeqarsimasinnaapput: Sverigemi Trelleborg Marine Systems, Tysklandimi Fender Team (Japanimi Shibata fenders sananeqartarnerat aallaavigalugu), imaluunniit taakkununnga assingusunit. Sumiissusersiutit Assartuilinnginnermi pingaartinneqarpoq, sumiissusersiutit ilusilersornerisa DMAmit akuerisassanngorlugit misissortissimanissaat. Sumiissusersiutit pillugit Nalunaarusiaq siunnersuisartumit avataaneersumit imaluunniit umiarsuaatileqatigiinnit attartorneqartumit, sikulimmi imarsiornermik sungiussisimasumit piareersarneqassaaq. DMAmit piumasaqaatit kiisalu sumiissusersiutit piumasaqaatigineqartut tamarmik piiaaffiup aallartinnginnerani naammassineqarsimassapput. Naaralaartitsiviit, pujortillugu nilliasaatit il.il. talittarfimmi inissinneqartariaqarnissaat ilimanarpoq. Taakkununnga ilanngullugu, ikerup nerukinnersaani talittarfiup tungaanut aqqutiginiakkanut qanittut sumiissusersiornermi atortulersorneqarnissaat eqqarsaatigineqassaaq; Immikkoortoq 11 aamma takuuk. 7.3 Isumannaallisaanermut atortut Nunniukkap qaava pituffissallu piumasaqartitsineq naapertorlugu isumannaallisaatinik uuttuusersorneqassapput, soorlu majuartarfinnik, annanniutinik atisarissanik il.il. Alapernaarsuineq, aserfallatsaaliineq kiisalu iluarsaassineq (IMR) IMRimut atatillugu suliassanut allanut ilanngullugu imatut pilersitsiortortoqassaaq:
Qupp.: 36/43 Assartuisarnerup avataani boyi avalanniarnermi atortoq sikumit ajoquserneqaqqunagu peerneqarallartassaaq. Taannalu timmukaanneqarluni misissorneqartassaaq iluarsaassallu iluarsaanneqartassallutik. Siku aserortileraangat nunniaq pituttarfiillu sikumit ajoquserneqarsimanersut misissorneqartassapput iluarsaanneqartariallillu iluarsaanneqartassallutik. Piffissap ilaatigut pituffiit savimerngit manngertorninersut missorneqartassapput. 7.4 Sumiiffik kaajallattarfik Talittarfeqarfimmi suliassat Talittarfeqarfiup nalaani kangerluk 1 km-ip missaanik atitussuseqarpoq. Tamaani umiarsuit ingerlaartut kalittaammit avalalernermilu boyimit ikiorserneqartassapput. Sila ulorianartorsiornartillugu sulinerit Silarlunnialeraangat umiarsuit nunniukkamiit avalattassapput Kangerluarsuullu ilaanut oqquiffissaminnukartassallutik. Akisuatsitsinikkut kangerluup misissorneqarneranit paasissutissat tiguneqareerpata kangerluup sortaani oqquisarfeqassanersoq toqqarneqassaaq. Paasissutissat sissap avataatungaani immap naqqanut paasissutissat aallaavigalugit paasiniarneqassaaq avalalernermi boyi pisariaqassanersoq imaluunniit umiarsuaq sissap avatinnguani kisartariaqassanersoq. 7.5 Sequnnikut siammarternerat Kangerluarsummi arlalinnik kuuit paaqarput sequnnikunilli siammarterinerpaaq tassaavoq Lakseelv. Lakseelvip paava talittarfeqarfimmiit avannamut kangimut 1 km-ip missaani ungasitsigaaq. Aqqutissatut toqqarneqartumi Skovfjordimi, Bredefjordimi, Narsap Saavani kiisalu Matumi kuunnik annerusumik sequnnikunik siammarterisinnaasunik siumugassaqanngilaq.
Qupp.: 37/43 8 Pinartumik pisoqariataarnissaanut piareersimaneq kiisalu ajutoortoqannginnissaanut iliutsit Silasiornermi paasissutissat internetikkut TANBREEZip talittarfianiit imaluunnit umiarsuarniit namminernit piniarneqartassapput. Pinartumik pisoqariataarnissaanut piareersimaneq kiisalu ajutoortoqannginnissaanut iliutsit angalanerni kiisalu angalanissamut periarfissaqarusunnerni ukunani atorneqartassapput: Kalaallit Nunaata sineriaaniit Rotterdamip tungaanut, 2.123 sømilit miss. akunnermut 13,5 knob sukkassusigalugu, tassa ullut arfineq marluk miss. sivisussusilimmik Kalaallit Nunaata sineriaaniit Piræusip tungaanut, 3.982 sømilit miss. 13,5 knob sukkassusigalugu, tassa ullut 13-it miss. sivisussusilimmik Nunap iluatigut Bredefjord aqqusaarlugu, 60 sømilit miss. Tamaana angalaneq akunnerit 10-15-it miss. ingerlasoqartassaaq 4 knob sukkassusigalugu, tassani talilerneq ilanngunneqanngilaq. Taama sukkaatsigisumik ingerlanissamut pissutaavoq aqqutaani sikunik/kassunik tissokartoqarsinnaanera Qaqortup/Narsap TANBREEZillu talittarfiata akornanni sulisunik angallassineq akunnerit 3-t miss. sivisussuseqartarssaaq Umiarsuaq assartuut tamaana aqqummi pisariaqassagaangat kalittaammit ingiallorneqartassaaq. Angallat/umiarsuaq assartuut ikiortariaqalissappat ikiueriarnissaq arlalinnik periarfissaqarpoq: TANBREEZip suliariniagaaniit kalittaammik orniguttoqartillugu Umiarsuarmik sineriammi angalasumik imaluunnit timmisartumik Suliariniakkamiit qulimiguulimmik (pisinnaasoqarpat) imaluunniit Narsarsuarmiit qulimiguulimmik ornigutsitsilluni Talittarfimmut qaninnermut imaluunniit kisarfissamut qaninnermut ikiorserneqariartorluni Suliariniakkap pilersaarusiornerani kingusinnerusukkut ajutoortoqannginnissaanut iliuusissat sukumiisumik suliarineqassapput. Ajutoortoqannginnissaanut iliuusissat pilersaarusiorneranni avatangiisit kiisalu teknikkikkut pissutsit piareersimasoqarnissaanut ilanngussorneqassapput. Ajutoortoqariataarsinnaaneranut misissuinermi umiarsuaatileqatigiit peqataatinneqassapput.
Qupp.: 38/43 Kalaallit Nunaanni Ujarlernernermik Annaassiniarnermillu suliaqartussat (SAR) tassaapput: RCC Søndrestrøm: Nunap immikkoortuani Ujarlernermut Annaassiniarnissamullu upalungaarsimasut Kangerlussuarmiittut (SRR) The Chief Constable's Office in Nuuk: Qaqortup Narsallu eqqaanni nunami sissamullu qanittumi ujaasinermut annaassiniarnermullu Kalaallit Nunaanni Politiit Nuummiittut Qullersaallutik Ataqatigiissaarisuupput. MRCC Grønnedal: Kangilinnguit Imarsiornermi Annaassiniarnernik Qitiusumik Ataqatigiissaarisuupput, aamma sumiiffinni umiarsuit Kalaallit Nunaannukartut Kalaallit Nunaanneersullu pillugit isumannaallisaanissamut immikkut ittumik nalunaarusiortarnissaat isumannaallisaallunilu nakkutiginninnissaat pilersinneqareernikuuvoq. MRCC Grønnedal Nuummut nuunneqalerpoq taaguutaalu MRCC Nuuk-mut allanngortinneqassalluni. Sullissinerit assigiinngitsut: Timmisartut SARimit atorneqarnissaminnut naapertuuttut Kalaallit Nunaanniittut, SAR-imik ataqatigiissaarisut aqqutigalugit Kangerlussuarmi upalungaarsimatitanit (RCC Søndrestrøm) ikiortigineqarsinnaapput. Chief Constable in Greenland, Ujarlernermut Annaassiniarnermullu Kalaallit Nunaanni Politiit Nuummiittut Qullersaallutik Ataqatigiissaarisut aqqutigalugit nunami Ujarlernermut Annaassiniarnermullu atortut kiisalu umiarsuit sineriammi angalasut ikiuunnissaminnut tulluartut ikiortigineqarsinnaassapput.
Qupp.: 39/43 9 Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq Paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut naapertorlugit Kangerluarsuup imartaani ikittuinnarnik miluumasunik uumasoqartarpoq. Uumasuni nalinginnaanerpaatut isigineqarpoq natseq Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tamani, allaat annertuumik umiarsuarnik angallaviusuni siumugassaasoq. Imaani timmissat assigiinngitsut ikittuinnaat kangerlummi nalunaarsorneqarnikuupput arlaannaallunniillu tamaani piaqqisaratik. Natserit uloriarnartorsiornerusinnaapput marsi-apriilip nalaaniit maajip qiteqqunnerata tungaanut sikup qaavani apusinermi sikumilu piaraqaleraangamik. Piffissap tamatuma avataani natserit angallatinit malunnartumik ulorianartorsiortinneqarneq ajorput, Kalaallit Nunaatalu imartaani tamani aamma angallavigineqarluartuni (annertuumik piniarneqarfianni aamma) pissutsit taamaapput. Taamaammat natserit piaqqinerisa nalaanni umiarsuarnik assartuisoqartassanngimmat sunnerneqangaarnavianngillat. Kangerluarsummi imaatigut angallannermit imaani miluumasut annikitsuinnarmik akornusersorneqarsinnaapput. Qulaani allataq Avatangiisinut Sunniutaasinnaasunut Naliliinermit (ASN) tigulaangaavoq.
Qupp.: 40/43 10 Inaarutaasumik isummernerit nassuiaatillu Suliariniakkap tungaanut imaatigut angallatit annerusumik aqqutissaassapput. Aqqutaasinnaasut marluk ukuupput; Ikersuaq aqqusaaarlugu Narsap Saavanut kiisalu Skovfjordimut, aappaalu Simiutami qeqertat akornisigut imaluunniit Matu aqqusaarlugu Skovfjordimut. Aqqutit taakkua marluk tamarmik Kangerluarsummut atapput. Suliniuteqarfimmiit aatsitassap akuiakkap assartornera umiarsuarmik assartuummik handymaximik pisassaaq. Umiarsuarnik assartuisarneq aappaagukkut qaammatini qulingiluani juunip qeqqaniit apriilip qiteqqunneranut ingerlanneqartassaaq. Inuussutissat annikitsut illoqarfinniit qaninnerniit kalittaammik assartorneqartassapput. Kalittaat suliariniakkamut atugassatut attartorneqassaaq. Taanna TANBREEZip talittarfiani taleqqasassaaq ukiorlu naallugu ulluinnarni inuussutissanik assartuutaasassalluni. Kalittaat sikusiorsinnaassaaq sikumik akunnattumik issussusilimmik aserorterisinnaassalluni. Avataaniit inuussutissanik assartuineq umiarsuarnik containerinik assartuutinik pisassaaq. Inuussutissanik tamanik assartuineq ukioq naallugu ingerlanneqartassaaq. Sulisorisat toqqaannartumik piiaaffeqarfimmiit/piiaaffeqarfimmut kiisalu Narsamiit/Narsamut kiisalu Qaqortumiit/Qaqortumut angallanneqartassapput. Sapaatip akunneranut marloriarluni Targamik assigisaanilluunniit sulisorisanik angallassisoqartassaaq. Aatsitassamik piiaaneq 2017-imi aallartittussatut naatsorsuutigineqarpoq. Piiaaffik ukiuni qulini ingerlassasoq pilersaarutigineqarpoq. Nalunaarusiap immikkoortortaa tamanna suli ingerlanneqarpoq suliariniakkallu ingerlanerani ingerlanneqartuassalluni.
Qupp.: 41/43 11 Paasiniaanerit ingerlateqqinneqartussat Piiaalernissaq sioqqullugu Kangerluarsummi arlalinnik akisuatitsisarluni itissusilersuinerit ingerlanneqassapput taakkualu IHO S-44-imut taputartuunneqassallutik. Misissuinerit taakkua aallaavigalugit TANBREEZip talittarfianut ingerlavissat pilersaarusiornerannut assit sumiissusersiuutissat piareersarneqassapput. Ikersuarmi, Skovfjordimi kiisalu Narsap Saavani immap assingi 2016-imi saqqummiunneqassapput. Suliariniakkap pilersaarusiornerani tulliullugit paasiniarneqassapput umiarsuit qanoq ittut (soorlu sikusiorsinnaasut sikusiorsinnaanngitsulluunniit) atorneqassanersut aalajangersorneqassapput. Sillimmasiinissamut tunngatillugu sillimmasiisarfiup nalunngittariaqassavai IMO naapertorlugu normu kiisalu umiarsuup atia. Silap pissusaanut kiisalu immap assinginut paasissutissat DMImit kiisalu RA- Limit pineqarsinnaapput. Paasissutissat taakkua suliariniakkap ingerlateqqinnerani nassiussorneqassapput. Angallannerup pilersaarusiorneranut kiisalu immap naqqata assinginut atatillugu IMOmeersut Kalaallit Nunaata imartaani sumiissusersiornermi sissuigassat assitalersorneri misissorneqassapput. Talittarfimmi pituffissat pillugit paasiniaasoqaqqissaaq. Umiarsuarnut assartuisussanut atatillugu sissami pituffissat savimerngit imaassinnaavoq ilaartorneqartariaqartut. Avalalernermi atortussamut boyimut atatillugu nalilersoqaqqittariaqarpoq; umiarsuit siumikkut aqumikkullu pituttorneqarsinnaappata imaassinnaavoq boyi pisariaqartinneqanngitsoq. Sumiissusersiornermi atortussat, naaralaartitsiviit inissinnerat, sumiiffiit killilersorneri kiisalu pujornerani siggartaatit angallavissanut tulluarsarlugit ilusilersorneqassapput. Assersuutigalugu Kangerluarsuup paavani (Takussutissaq 10 aamma 11 takukkit) kiisalu innaallagissap aqqutai ataallugit ingerlavissami (Takussutissaq 12). Assit summiissuseriornermi atugassat pioreersut qangarpiaq suliarineqarsimaneri aalajangeruminaappoq. Itissusersiuinerit nutaat naammassippata assit sumiissusersiutissat sananeqassapput. KMS aamma DMA peqatigalugit immap naqqata assinginut atatillugu misissuinerit ingerlanneqassapput. Malittarisassat nutarterneqassappata, soorlu Polar Code 2013, nalunaarusiaq una nalilersorneqaqqittariaqassaaq. Umiarsuit ajutoorpata avatangiisinut sunniutissat paasiniarneri naammassineqassapput (assartukkat orsussarluunniit imaanut seerisuussappat).