2014/ oktober september 2015

Väljavõte

1 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ Royal Greenland A/S ÅRSRAPPORT 2014/ oktobari septembari 2015 Royal Greenland A/S 2014/ oktober september 2015

2 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ Royal Greenland A/S 2014/ oktobari septembari 2015 Reg.nr Ukiumoortumik nalunaarusiaq ingerlatseqatigiiffiup 27/ imi ileqquusumik ataatsimeersuarnerani saqqummiunneqarlunilu akuerineqarpoq. Anders Kristiansen Aqutsisoq

3 Royal Greenland A/S /15 5 UPPERNARSAASIINERIT Aqutsisut uppernarsaasiinerat - 6 Kukkunersiuisut uppernarsaasiinerat - 6 AQUTSISUT NALUNAARUTAAT Ingerlatseqatigiiffik pillugu paasissutissat - 7 Suliffeqarfissuaq tamarmiusoq - 7 Siulersuisut pisortaqatigiillu - 8 Suliffeqarfissuarmi tamarmiusumi kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu - 9 Nalunaarut - 10 IMARISAI 2014/2015 SULIFFEQARFISSUUP NAATSORSUUTAI UKIUMOORTUMILLU NAATSORSUUTIT Naatsorsuuserinermi periuseq - 32 Naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiat 1. oktobari 30. septembari - 33 Oqimaaqatigiissitsineq 30. septembari - 34 Nammineq aningaasaatit nalunaarsorneqarnerat - 42 Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaartut - 44 nalunaarsorsimaffiat 1. oktobari septembari Ukiumoortumik nalunaarusiamut nalunaarsuutit - 45 Tunisassiorfiit - 62 Niuerfiit - 67 Royal Greenlandip aalisariutaatai - 72 Ukiumoortumik nalunaarusiami assitaliunneqartut amerlanerpaartai Royal Greenlandip assiisivianit pissarsiarineqarput. Tamatuma saniatigut sulisut namminneq assilisaminnik tunniussaqarput.

4 Royal Greenland A/S /15 7 Aqutsisut uppernarsaasiinerat Royal Greenland A/S-ip 1. oktobari septembari imut ukiumut naatsorsuutai tunngavigalugit ukiumoortumik nalunaarusiaq siulersuisunit pisortaqatigiinnillu ullumi oqaluuserineqarlunilu akuerineqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarusiortarnermut inatsit naapertorlugu ukiumoortumik nalunaarusiaq saqqummiunneqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarusiaq suliffeqarfissuup piginnittutullu ingerlatseqatigiiffiup pigisai nalillit aamma akiligassai, aningaasalersuinikkut inissisimaneri, angusai kiisalu suliffeqarfissuup aningaasaatai ingerlaartut pillugit naatsorsuuserinermi periuseq atorneqartoq eqqortumik takussutissiisoq isumaqarpugut. Ukiumoortumik nalunaarusiaq ataatsimeersuarnermi akuerineqartussanngorlugu inassutigaarput. København, 17. decembari 2015 Kukkunersiuisut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut uppernarsaasiinerat Royal Greenland A/S-imi aningaasaatinik piginnittumut Royal Greenland A/S-ip 1. oktobari septembari 2015-imut ukiumut naatsorsuutai tunngavigalugit ukiumoortumik nalunaarusiaq kukkunersiorparput. Ukiumoortumik nalunaarusiami ilaapput aqutsisut uppernarsaasiinerat, aqutsisut nalunaarutaat, naatsorsuuserinermi periuseq atorneqartoq, naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiat, oqimaaqatigiissitsineq, nammineq aningaasaatit nalunaarsorsimaffiat nalunaarsuutillu suliffeqarfissuarmut ingerlatseqatigiiffimmullu tunngasut kiisalu suliffeqarfissuup aningaasaataasa ingerlaartut nalunaarsorsimaffiat. Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu ukiumoortumik nalunaarusiaq suliarineqarpoq. Aqutsisut akisussaaffiat Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu eqqortumik takutitsisuusumik ukiumoortumik nalunaarusiamik suliarinninnissaq saqqummiussinissarlu aqutsisunit akisussaaffigineqarpoq. Kukkulluinnartumik paasissutissiinani eqqortumilli takutitsisumik, tamatumani kukkusumik peqquserlulluniluunniit paasissutissiineq pisimanersoq apeqqutaatinnagu, ukiumoortumik nalunaarusiamik suliarinninnissamut saqqummiussinissamullu suliffiup iluani nakkutilliinernik pissutsit malillugit naleqquttunik ilusilersuinissaq, atuutsitsilernissaq attassiinnarnissarlu akisussaaffimmut ilaavoq. Kukkunersiuisut akisussaaffiat kukkunersiuinerullu ingerlanneqarnera Kukkunersiuinerput tunngavigalugu ukiumoortumik nalunaarusiamik inerniliinissaq akisussaaffigaarput. Nunani tamalaani kukkunersiuisarnermi periutsit nalinginnaasut aamma kukkunersiuisarneq pillugu Kalaallit Nunaanni inatsit naapertorlugu piumasaqaatit allat tunngavigalugit kukkunersiuivugut. Ileqqorissaarnissamik piumasaqaatit malissagigut ukiumoortumillu nalunaarusiaq kukkulluinnartumik paasissutissiinermik imaqannginnissaata qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu kukkunersiuinerput pilersaarusiorlugulu ingerlatissagipput periutsini taakkunani piumasaqaataavoq. Aningaasat paasissutissallu ukiumoortumik nalunaarusiami oqaatigineqartut kukkunersiorneqarsimanerannut uppernarsaammik pissarsinissaq anguniarlugu kukkunersiuisoqartarpoq. PISORTAQATIGIIT SIULERSUISUT Kukkunersiuinermi iliuusissanik toqqarneqartunik kukkunersiuisup naliliinera apeqqutaassaaq, tassunga ilanngullugu kukkusumik paasissutissiineq peqquserluuteqarnermik kukkunermilluunniit peqquteqarnersoq apeqqutaatinnagu ukiumoortumik nalunaarusiami kukkulluinnartumik paasissutisseeratartoqarsinnaaneranik naliliineq. Kukkusumik nalileeratartoqarsinnaaneranut atatillugu suliffiup iluani nakkutilliissutit suliffeqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiorneranut saqqummiussineranullu attuumassuteqartut kukkunersiuisumit isumaliutigineqassapput, taakku kukkunersiuinermi iliuusissat pissutsit naleqquttut malillugit ilusilersorneqarnissaat siunertaralugu eqqortumik takutitsisuussallutik suliffeqarfiullu iluani nakkutilliinerit sunniuteqarnerat pillugu inerniliissuteqarnissaq siunertarineqassanani. Kukkunersiuinermullu atatillugu aqutsisut naatsorsuuserinermi periuseq atugaat naleqquttuunersoq aqutsisullu naatsorsuutitigut missingersugaat naammaginartuunersut isummerfigineqassapput ukiumoortumillu nalunaarusiap ataatsimut saqqummiunneqarnera naliliivigineqassalluni. Isumaqarpugut kukkunersiuinermi uppernarsaatit pissarsiarineqartut inerniliinissatsinnut tunngavissatut naammallutillu naleqquttuusut. Kukkunersiuineq nangaassuteqarnissamut tunngavissiinngilaq. Inerniliineq Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit naapertorlugu ingerlatseqatigiiffiup 30. septembari 2015-imi pigisai nalillit, akiligassai, aningaasalersuinikkut inissisimanera kiisalu ukiumi naatsorsuuseriffiusumi 1. oktobari septembari 2015 ingerlatseqatigiiffiup ingerlatai aningaasallu ingerlaartut killiffiat pillugit ukiumoortumik nalunaarusiaq eqqortumik takussutissiisoq isumaqarpugut. København, 17. decembari 2015 Mikael Thinghuus Nils Duus Kinnerup Bruno Olesen Lars Nielsen EY Grønland Kukkunersiuinermi piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffik akuerisaasoq Claus Hammer-Pedersen Kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq Jens Weiersøe Jakobsen Kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaasoq Niels Harald de Coninck-Smith Jan H. Lynge-Pedersen Pernille Fabricius Sara Heilmann Tim Ørting Jørgensen Åse Aulie Michelet Peter Korsbæk Niels Ole Møller Lars Berthelsen AQUTSISUT NALUNAARUTAAT Royal Greenland Seafood A/S - 100% - Royal Greenland Germany GmbH - 100% - Royal Greenland Seafood Sp. zoo - 100% - Eastern Quebec Seafoods Ltd % - Royal Greenland Norway AS - 100% - Royal Greenland Sweden AB - 100% - Royal Greenland UK Ltd % - Royal Greenland Japan Ltd % - Royal Greenland Italy Spa % - Royal Greenland Rusland LLC - 100% - Royal Greenland Vertriebs GmbH - 100% - Royal Greenland Seafood (Qingdao) Co. Ltd., 100% SULIFFEQARFISSUAQ TAMARMIUSOQ ROYAL GREENLAND A/S Canada Inc % Ice Trawl Greenland A/S - 50% - Qaleralik A/S - 50%, piginnqataaffigisaq - Gaia Fish A/S - 50% Gaia Fish A/S - 50% Qeqertaq Fish Aps - 100% Timmiarmiut Fishing A/S, 100% Royal Greenland Pelagic A/S, 80% Inughuit Seafood A/S, 50% - Agama Royal Greenland LLC, 50% - Akia Sisimiut A/S, 17,5% - Angunnguaq A/S, 49,4% - Ejendomsselskabet Suliffik A/S, 30,3% - Frans Peter ApS, 43,6% - Greenland Pelagic Fisheries ApS, 33,3% - Isblink A/S, 49% - Lennert og Sønner ApS, 40% - Savik ApS, 35% INGERLATSEQATIGIIFFIK Royal Greenland A/S Qasapi 4 P.O. Box Nuuk Oqarasuaat: Telefaxi: Reg.nr UKIOQ NAATSORSUIFFIK: 1. oktobari 30. septembari KOMMUNIGISAQ: Kommuneqarfik Sermersooq Ingerlatseqatigiiffimmi aktiat tamarmik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarput REVISION: EY Grønland - Kukkunersiuinermi piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffik akuerisaasoq

5 Royal Greenland A/S /15 9 SIULERSUISUT SIULITTAASOQ NIELS HARALD DE CONINCK-SMITH SIULITTAASUP TULLIA JAN H. LYNGE PEDERSEN SIULERSUISUNI ILAASORTAQ PERNILLE FABRICIUS SULIFFEQARFISSUARMI TAMARMIUSUMI KISITSISIT PINGAARNERIT NAJOQQUTASSALLU *) Sulisunit qinikkat Siulersuisut qullersallu suliaat allat innersuut 29-mi allaaserineqarput ANGUSAT KISITSISIT PINGAARNERIT (mio. DKK) 2014/ / / / /11 Kaaviiaartitat Ingerlatsinermi pingaarnermi angusat (EBIT) Aningaasalersuinermi angusat (33) 28 (13) (57) (40) Akileraannginnermi angusat Ukiumi angusat SIULERSUISUNI ILAASORTAQ SARA HEILMANN SIULERSUISUNI ILAASORTAQ TIM ØRTING JØRGENSEN SIULERSUISUNI ILAASORTAQ ÅSE AULIE MICHELET SIULERSUISUNI ILAASORTAQ PETER KORSBÆK *) SIULERSUISUNI ILAASORTAQ NIELS OLE MØLLER *) SIULERSUISUNI ILAASORTAQ LARS BERTHELSEN *) OQIMAAQATIGIISSITSINEQ KISITSISIT PINGAARNERIT (mio. DKK) 2014/ / / / /11 Pigisat nalillit Aningaasat ingerlatsinermi atukkat Nammineq aningaasaatit Akiitsut ernialersukkat Oqimaaqatigiissaarinerit katinneri Ingerlatsinermi pigisanut nalilinnut tigussaasunut aningaasaliissutit KISITSISIT %-INNGORLUGIT % 2014/ / / / /11 Sinneqartoorutit (EBIT-margin) 5,0 3,6 3,5 4,9 3,7 Akileraannginnermi sinneqartoorutit (EBT-margin) 4,3 4,1 3,2 3,6 2,8 PISORTAQATIGIIT CEO MIKAEL THINGHUUS CFO NILS DUUS KINNERUP SULIFFEQARFISSUARMI TUNISASSIORNERMI PISORTAQ LARS NIELSEN SULIFFEQARFISSUARMI TUNINIAANERMI PISORTAQ BRUNO OLESEN Nammineq pigisat erniortinneri, ROIC, aqqata tusaamasaalluarnera ilanngullugu 11,7 8,4 7,9 9,7 6,8 Nammineq aningaasaatit erniortinneri (ROE) 10,7 13,3 10,9 15,7 10,2 Nammineq aningaasaatit oqimaaqatigiissaarinernut agguarneri 32,9 33,2 28,4 26,8 22,4 Akiitsut ernialersukkat/ EBITDA 2,8 2,8 4,2 3,6 4,9 SULISUT AMERLASSUSAAT Amerlassusaat 2014/ / / / /11 Kalaallit Nunaanni Danmarkimi Nunani allani Katillugit

6 Royal Greenland A/S /15 11 PIGINNITTUTUT Ukiukkut sikuunerani siuariarluarneq Royal Greenlandip iliuusissatut pilersaarutini The North Atlantic Champion tunngavigalugu aalisakkanik Atlantikup Avannaata imartaaneersunik pingaartumik raajanik issittup imartaaneersunik qaleralinnillu nunarsuarmi pilersuisuni siuttunngornissani anguniagaraa. Akileraannginnermi 204 mio. DKK-nik - aatsaat taama pitsaatigisumik - angusaqarneq iliuusissatut pilersaarutip tatiginassusaanik uppernarsaavoq. Amerikamiut kilisaateqarfianni Iquique U.S LLC-mi piginneqataassutsinik annertunngitsunik tunisinermut atatillugu siorna ataatsikkut isertitat 56 mio. DKK-usut iluarsiiffigereerlugit angusat 60 mio. DKK-nik amerleriarput. Siuariarneq Royal Greenlandip pingaarnertut aallutaasa ilaannik, raajanik issittup imartaaneersunik, aamma ingerlatseqatigiiffiup naleqalersitsiartorluni periuseqarnerup tungaatigut asseqanngitsumik inissisimaneranik tunngaveqarpoq, tamatumani Royal Greenlandip aalisakkanut, pisisartunut atuisunullu qaninnerpaajunissani kissaatigiuarmagu. Kalaallit Nunaanni ukioq manna ukiukkut sivisuumik annertuumillu sikuunera pissutigalugu ingerlatsinerup tungaatigut annertuunik unamminartoqarpoq, tamannalu ingerlatsinikkut aningaasartuutit annertuseriarujussuarnerannik, aalisarnissamut pilersaarutinik allannguinernik, tunisassiorfinnik matusigallartariaqarnernik kiisalu assartugalerinerup tungaatigut aasap ingerlanerani unamminartoqarneranik kinguneqarpoq. Ingammik kingullertut taaneqartoq Royal Greenlandip pingaarnertut aallutaasa ilaannut, qaleralinnut, unamminartoqarfiusimavoq. Royal Greenlandip SULIASSAA imaluunniit PIUNERANUT TUN- NGAVIUSOQ tassaavoq: Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik Atlantikup Avannaata imartaani pisuussutit nalingi nungusaataanngitsumik annertusisarpavut Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni innuttaasunit pigineqarnera pitsassuarnillu tunisassiortarnera tunngavigalugit Kalaallit Nunaata inuiaqatigiivinut piginnittuanullu sapinngisamik annerpaamik iluaqutaasussamik pingaarnertut suliassaaraa aalisakkanik Atlantikup Avannaata imartaaneersunik tunisassiornissani ineriartortitsinissanilu - nungusaataanngitsumik aningaasatigullu imminut napatissinnaasumik. Akileraareernermi angusat 113 mio. DKK-usut namminerlu pigisat 1,3 mia. DKK-usut takutippaat Royal Greenland niuernikkut sunniineqqortuujusoq aningaasatigullu patajaatsumik inissisimasoq. Naatsorsuutit 2014/15-imi ukiumoortumik naatsorsuutit takutippaat ukiut tallimat tulleriit ingerlaneranni pingaarnertut aallussatigut ataqatigiilluinnartumik ineriartorneq pisoq sinneqartooruteqarfiulluartorlu. Akileraannginnermi angusat 204 mio. DKK-upput, ingerlatseqatigiiffiullu oqaluttuarisaanerani angusat manna tikillugu aatsaat taama pitsaatigipput, naammagisimaarneqarpullumi aamma. ingerlatseqatigiiffik suliffeqarfissuarlu pillugit nalunaarut 2014/ Kaaviiaartitat WHV ilanngunnagu (mio. DKK) Kaaviiaartitat WHV ilanngullugu (mio. DKK) Akileraannginnermi angusat (mio. DKK) 2010/ / / / /15 Raajat issittup imartaaneersut ingerlatseqatigiiffiup ineriartorluarneranut tunngaviulluinnarput. Raajartassiissutit annikillineqarnerat ukiumilu sikuunera pissutigalugu tunisat 16 %-imik annikilligaluartut angusaqarluavissorpoq. Ingammik Skandinavia raajanik issittup imartaaneersunik tunisaqarfiulluarpoq, Tuluit Nunaalli raajanik uutanik qalipaajakkanillu nunarsuarmi niuerfiusartuni anginerpaasoq ineriartornermi aamma qitiulluinnarpoq. Qaleralinnik niueruteqarnermi ukioq manna isertitat siorna isertitanut sanilliullugit pakatsinartumik annikitsuinnarmik amerleriarput. Qaleralinnik niueruteqarneq ukiukkut sivisuumik sikuunera assartugalerinermilu aasakkut unamminartoqarnera pissutigalugit ilungersunarsimavoq. Qaleralinnik tunisassiat tamarmik ukiumoortumik naatsorsuutit naannginneranni Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nassiunneqarsinnaasimanngillat. Ataatsimulli isigalugu qaleralinnik niueruteqarneq patajaassimavoq. Tamatumani ingammik Kangia Royal Greenlandimut pingaaruteqarpoq. Ataatsimut oqaatigalugu Royal Greenlandip pingaarnertut aallutaasa raajat issittup imartaaneersut qalerallillu - tungaatigut patajaatsumik inissisimanera ineriartortinneqarsinnaasimavoq. Tamatumani qaleralinnik tamakkiisumik atorluaaratarsinnaanngortoqariarpat patajaatsumik inissisimaneq aappaagu pitsanngoriaqqittussaassaaq. Saarulliit Royal Greenlandimut niuernikkut annertuumik tassa millioninik marlunnik-pingasunik kisitsisitalinnik ukiut siuliinituulli annaasaqaataapput. Taamaattorli niuerfinni akit pitsanngoriarnerat tunisallu annertuseriarnerat pissutigalugit saarullinnik tunisassiat ukiunut marlunnut kingullernut sanilliullugit siuariaateqarfiupput. Tunisassiat qaffasinnerusumik pitsaassuseqalernissaat iluanaaruteqarfiunerunissaallu anguniarlugu Maniitsumi saarullinniarnerup taakkuninngalu tunisassiornerup ineriartortinneqarnissaannut misileraalluni suliniuteqarnermut Royal Greenland 26 mio. DKK-nik aningaasaliivoq Aningaasaliineq Maniitsumi saarullinnik tunisassiornerup ukiuni tulliuttuni pitsanngorsarneqarnissaanut iluaqutaassaaq, aningaasaliisarnerlu sumiiffinnut allanut aamma siaruarterneqarumaarluni. Aningaasaliisoqarsimanngikkaluarpat siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu isertitat annertusiumallugit tunisassiorfik matuneqarsimassagaluarpoq. Saattuat nipisallu suaat siornatulli isertitaqarfiulluanngillat. Nipisat suaat piumaneqarnerisa annikilliartornerat pissutigalugu niuerfinni akit appasinnerulersimanerannit sunnertissimapput, saattuaqarpiarnanilu. Kapisilinnik tunisassianik raajanillu immamit kissarnerusumeersunik pisiortorneq taakkuninngalu Europami niuertarfeqarfinnut tuniniaaqqinnikkut niuernermik ingerlatsineq soqutiginartuarsinnarpoq, kisianni naatsorsuutigineqartutuulli 2013/14-imi aatsaat taama isertitaqarfiutigisumut sanilliullugu isertitaqarfiutiginngilaq. Iquique U.S LLC-imi piginneqataassutsinik tunisineq pissutigalugu ataatsikkut 56 mio. DKK-nik 2013/14-imi isertitaqarneq pissutigalugu aningaasaqarnikkut aningaasartuutit 61 mio. DKK-nik amerleriarput. Taamatuttaaq najukkani aalisartut akiitsuisa allagartaannut illuartitat amerleriarput. Iquique U.S LLC.-imi piginneqataassutsit annertunngitsut tunineqarneri naatsorsuutinit peeraanni ingerlatsinikut isertitat annertuumik amerligaluartut akileraareernermi angusat siorna akileraareernermi angusanut sanilliullugit taamaallaat 16 mio. DKK-nik amerlanerupput. Tamatumani ilaatigut ineriartorluarnerup kingunerisaanik kilisaateqarfinni Ice Trawl Greenlandimi Gaia Fishimilu piginneqataassutsit annertunngitsut nalingi 4 mio. DKK-nik amerleriarnerat pissutaavoq, ilaatigullu Kalaallit Nunaanni tunisassiat tungaatigut ineriartorluarneq qaffasinnerujussuamik akileraarnermik kinguneqarpoq. Akileraarutaasoq taamaasilluni qaffariarpoq, massa siorna 25 %-iusoq ukioq manna 36 %-iummat. 43 mio. DKK-t Kalaallit Nunaanni akileraarutigineqarput Akiitsut ernialersukkat (mio. DKK) Aningaasat ingerlatsinermi atukkat Akiitsut ernialersukkat/ebitda 2010/ / / / / Royal Greenlandip akiitsui ernialersukkat ukiup naanerani 1,1 mia. DKK-upput, taakkualu annertussusaat maanna aarlerinanngillat, ingerlatseqatigiiffillu taamaasilluni ineriartortitsinissamut suliniutinut aningaasaliilluarnissaq pillugu isumaliuteqalersinnaanngorluni. Quersuarni uninngasuutit amerliartornerisa ilanngaaseereerlunilu akiitsut amerlanerunerisa kingunerisaannik aningaasat ingerlatsinermi atukkat ukioq manna 316 mio. DKK-nik amerlipput. Taamaattumik ukiumoortumik naatsorsuutini akiitsut ernialersukkat 0,2 mia. DKK-nik amerlipput. Assartugalerineq nalinginnaasumik ingerlaqqileriarpat quersuarni uninngasuutit ikilissapput. Akiitsunut atatillugu EBITDA naapertorlugu gangerutaasoq taamaaginnarpoq 2,8-ulluni, nakkutigeqqissaarneqarporlu. Aningaasat ingerlatsinermi atukkat tungaatigut aningaasaqarnikkut annertuumik uninngasuuteqartoqarnera pissutigalugu aningaasat ingerlaartut ukioq manna katillugit (211) mio. DKK-upput, tamatumani aningaasaliinerit 241 mio. DKK-usut ingerlatsinermi aningaasanit pitsaasumik ingerlaartunit; 84 mio. DKK-usunit matussuserneqarsinnaanngimmata. Taamatuttaaq taarsersukkanut 16 mio. DKK-t agguagarsiassanullu 34 mio. DKK-t akiliutigineqarput. Akiitsunik atuuteereersunik taarsersuinermut pilersaarusiukkamillu aallarniinernut aningaasaliisussarsiornermut tunngatillugu Royal Greenland ukiumoortumik naatsorsuutit naaneranni Amerikami Private Placementimut (USPP) katillugit 120 mio. USD-inik nalilinnik suliffeqarfiup obligationiutaanik iluatsilluartumik akiliivoq. Royal Greenland niuerfimmi USPP-mi niuernikkut ukiuni 20-ni peqataavoq, iluanaarluinnarfiusumillu nalilersuut qaffasinnerpaaq NAIC1 najoqqutaralugu obligationiutaanik akiliisinnaasimavoq. Akiliinerup tamakkiisumik naammassineqarnera 2015-imi novembarimi pivoq. Akiitsut EUR-nngorlugit DKK-nngorlugillu swapperlugit akilerneqarput Oqimaaqatigiissitsinerit katinneri (mio. DKK) Nammineq pigisat (mio. DKK) Patajaassuseq (%) 2010/ / / / /15 34,0% 32,0% 30,0% 28,0% 26,0% 24,0% 22,0% 20,0% Nammineq pigisat mio. DKK-nngorlutik amerleriarput, ingerlatseqatigiiffiullu patajaassusaa suli 33 %-iuvoq. Agguagarsiassat pillugit politikki naapertorlugu ukiumut angusanit iluanaarutinik agguaanissamut 57 mio. DKK-nik immikkoortitsisoqareerpoq, taakkualu ukiumut angusat 50 %-eraat.

7 INUUSSUTISSARSIUTITIGUT SIUARSAANEQ KUNNGIKKORMIORPALAASSUSILIK KANGIANI 1 MIA DKK ANGUNEQARPOQ Royal Greenlandip 2014/15-imut ukiumoortumik naatsorsuutaani Kangiani kaaviiaartitaani pernaammik 1 milliard koruunit anguneqarput. Kaaviaartitat affaasa missaat Japanimi tuniniaasarfiup pilersitarai, affaallu Royal Greenlandip nunarsuaq tamakkerlugu tuniniaasarfiata Kinami kangianilu nunanit allanit tunisaaneersuullutik. Royal Greenlandi Naalakkersuisunit qaaqquneqarluni Japanimi inuussutissarsiutitigut siuarsaanermi marsimi pisumi peqataavoq. Siuarsaanermi siunertaavoq kalaallit tunisassiaasa tunisaanerulernissaannik nukittorsaanissaq. Siuarsaanermut atatillugu tunisassiat imarmiut pillugit isumasioqatigiissitsisoqarpoq ilaatigut Naalakkersuisoq Kim Kielsen, kunngissaq Frederik aammalu Royal Greenlandip japanimi tuniniaanermi pisortaa Takaaki Shimoda oqalugiartoralugit. Isumasioqatigiittoqareernerata kingorna Royal Greenland ilasseqatigiisitsivoq, qaaqqusallu Royal Greenlandip Japanimi tuniniartagaanik Kalaallit Nunaanneersunik ooqattaarinissaminnut periarfissinneqarput. Japanimi tuniniaasarfik aamma aaqqissuisoralugu aammalu Kim Kielsenip Karl-Kristian Krusellu peqataaffigisaannik nunarsuarmi aalisakkanik tuniniaasarfiit annersaat Tsukiji market Tokyomiittoq ullaaralaakkut takornariarneqarpoq. ANGUNIAGAQARUSUSSUSEQ TUNAARTARALUGU KINAMI TUNINIAANERMI ALLAFFEQARFIMMIK PILERSITSISOQARPOQ Royal Greenlandip Kinami niuffaffimmi siuarsaanialernera pissutigalugu Qingdaoimi sinniisoqarfittut allaffeqarfik tuniniaanermi allaffeqarfinngortinneqarpoq. Taama aalajangertoqarpoq Kinami pisisartunut ataasiakkaanut tuniniaanissamik periarfissat nukittorsaaviginiarlugit. Royal Greenlandip tunisassiaasa pitsaasutut pisisartut akornanni ilisimaneqarlualernissaat anguniagaavoq; niuffaffimmilu tamaani periarfissagissaarpoq, nioqqutissammi avataanit eqqussukkat piumaneqaqimmata. Tuniniaanermi allaffeqarfiup pilersinneqarnerani Zhifa Zhang (Tony) tuniniaanermi ingerlatisutut toqqarneqarpoq. Tonyp ilaatigut Royal Greenlandip nunarsuarmi tamarmi tuniniaanermi pisortaa Finn Laursen suleqatigilluassavaa, taamatuttaaq Niuffaffinni Inerisaaviup Nittarsaassisarfiullu Svenstrupimiittup Kinami ussassaarusiorfeqarfinnik suleqateqarluni poortuutissanik ussassaaruteqarnissamilu pilersaarutinik suliaqassaaq. JAPANIMIU TUNINIAANERMI PISORTAQ NERSORNEQARTOQ Takaaki Shimoda Namminersorlutik Oqartussat nersornaasiuttagaannik sølviusumik 2015-imi nersornaaserneqarpoq. Shimodap Royal Greenlandip Japanimi tuniniaanermi allaffeqarfia 1988-imi pilersinneqarneraniilli siuttuuffigisimavaa, Kalaallit Nunaatalu Japanimi ilisimaneqalernissaanut suliniutilerujussuusimalluni. Japanimi tuniniaanermi allaffeqarfik ukiumut 500 million koruunit sinnerlugit ullumikkut kaaviiaartitaqarpoq. Royal Greenland A/S /15 13 Tunisineq niuernerlu Iliuusissatut pilersaarutip The North Atlantic Champion -ip atuutilersinneqarneraniilli 2014/15-imi ukiup aappassaanik naapertorneqarpoq, tassanilu tunisaqarnerup tungaatigut iliuusissatut suliniutigineqartut kingunerisaat takuneqarsinnaanngulerput. Siullermik Kangianut Skandinaviamullu katillugit 1,1 mia. DKK-nik isertitaqarfiusumik tunisaqarneq pitsaalluinnartumik ineriartorpoq. Pitsaalluinartumilli tunisassiortutut ilisarnaaterput Europami igaffissuaqarfinni ilisimaneqaleraluttuinnarpoq, tamatumani sumiiffinnut taaneqartunut tunisat ukiup naanerani amerliartormata. Iliuusissatut suliniutigineqartut ineriartornerisa saniatigut raajat issittup imartaaneersut akii ukioq manna pitsanngoriarput, taamaattumillu Europamut tunisinerit angusaqarfiulluarlutik. Kangia Royal Greenlandip tunisassiaanik Kangianut tunisaqarneq siullerpaamik 1 mia. DKK-nit amerlanerusunik isertitaqarfiuvoq, taakkualu Japanimut Kinamullu assigiissungajammik tunisaqarnikkut anguneqarput. Kaaviiaartitat 18 %-imik amerlinerat pingaarnertut aallussat tassa qalerallit, raajat qalipallit saattuallu akiisa qaffannerannik tunngaveqarput. Tunisaqarnikkut siuariarneq ataatsimut isigalugu procentinngorlugu taamaallaat 1 %-ingajaavoq. Kangianut tunisat suliffeqarfissuup kaaviiaartitaasa 23 %-eraat. Japanimiut aningaasaataasa nalinga appariaqqissimanera pissutaarpiarluni akerpassuit qaffanneqarnerisa kingunerisaanik Japanimi tunisat annertussusaasa amerlineqarnissaat ajornartuarsinnarpoq, japanimiulli aningaasaaataasa nalinga tunngavigalugu kaaviiaartitat naatsorsoraanni amerliartorluarput taamaalisukkullu isertitat qaffakkiartorlutik. Ilaatigut toqqammavik atuutereersoq ikorfartorusullugu ilaatigullu niuertarfeqarfinnut tunisat annertuserusullugit ineriartortitsinissamut pilersaarut akuerineqareersoq naapertorlugu Kangiani immikkoortortaq 2014/15-imi patajaallisarneqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup aalisartullu iluaqutigisaannik akit qaffanneqarnerannik kinguneqartumik Royal Greenlandip tunisassiaasa Kinami Taiwanimilu piumaneqarnerat annertusiartortuarsinnarput. Qalerallit Kinami mamarineqarluinnarput, qalerallillu avalerai Kinap avannaata kangisissuani niuertarfissuit amerlanerpaartaanni pisiassaapput. Neriniartarfinnut tunisat annikillillutik niuertarfeqar finnut tunisat annertusipput. Royal Greenland Kinami tuniniaanermut immikkoortortamik niuertarfeqarfinnut tuniniaanermik aamma atuisunut nittartakkakkut siunissami tuniniaanermik aallussisussamik pilersitsivoq. Ingerlatseqatigiiffimmik pilersitsinermik, sulisunik atorfinitsitsinermik tunisassianillu assigiinngiiaartunik ineriartortitsinermik ilaqartumik nioqqutissanik nalinginnaasunik tuniniaasartunut siunissami tuniniaasarnissap pitsanngorsarneqarnerani ukiumoortumik naatsorsuutit tunngavigineqarput. Europa Europami niuerfiusartut tassaasut Tyskland, Frankrig, Tuluit Nunaat, Italia, Poleni, Spania Ruslandilu ilaatigut raajat, qalerallit saarulliillu akiisa qaffannerisa kingunerisaanik angusaqarluarfiupput. Europa niuerfiusartuni pingaarnerpaajuarsinnarpoq, tamatuma ni kaaviiaartitatigut 56 %-inik isertitaqarfiusarmat. Raajartassiissutit annikillineqarnerat Barentsillu imartaani saarullinniarnerup ukiup naaneranut nammineq aalajangikkamik nuunneqarnera pissutigalugit pisat annikilliartorput. Tuluit Nunaat Skandinavialu raajanik uutanik qalipaajakkanillu tunisaqarfiulluartarput. Pisarnermit piumaneqarnerujussuupput, tamannalu akiisa qaffarujussuarnerannik kinguneqarpoq. Pisisartunik suleqateqarnermut ajoqusiinngitsumik akit sapinngisamik piaarnerpaamik qaffanneqarnissaannik qulakkeerinninneq tuniniaasartunit pingaarnertut suliassaasimavoq. Tysklandimi Frankrigimilu niuerfiit immikkoortortaqarfimmit ataatsimit ingerlanneqarput naatsorsuutigisattullu angusaqarfiulluarlutik. Ingammik Tysklandimi igaffissuaqarfinnut tunisat annertusineqarnissaat ukkatarineqarsimavoq. Ilaatigullu immikkoortortaqarfimmik alliliineq aallarnerneqarpoq, ilaatigullu ukiumi aggersumi iluaqutaalluartussanik ukiup naanerani isumaqatigiissusiortoqarluni. Kalaallit Nunaanni tunisassiarineqartut annikippallaarsimammata qalerallit nerpiinik nassiussuinerup tungaatigut unamminartoqarsimanera pissutigalugu Frankrig eqqugaasimavoq. Annertunerusumik tunisassiortoqarnissaanut suliniuteqartoqalereerpoq. Spania/Portugali tunisaqarnikkut Royal Greenlandimut pingaaruteqarneruleraluttuinnarput, tamatumanilu 200 mio. DKK-t missaanik kaaviiaartitaqarfiupput. Saarulliit Kalaallit Nunaata imartaaneersut tulaanneqartartut annertunerulernerisa kingunerisaanik nunanut taakkununnga marlunnut tunineqartartut annertusiartorput. Spania/ Portugali saarullinnik nunarsuarmi tunisaqarfiunerpaasartut ilagaat. Nunanut taakkununnga tunisatigut pitsanngortitseqqeriaannartussanik soqutiginartunik amerlanerusunik suliniuteqartoqassaaq. Italia niuerfiit allat raajanik uutanik qalipaajakkanillu tunisaqarfiulluartartut assigalugit siornamut sanillullugu tunisakinneruvoq, isertitalli qaffakkiartorput imi ukiakkut allannguinerujussuit pissutigalugit Rusland tunisaqarfiulluanngilaq. Kalaallit Nunaanni tunisassiat Ruslandimut suli tunineqartarput. Tunisassiassat akiisa qaffarujussuarnerat russillu aningaasaataasa nalingat apparnera pissutigalugit raajat qalipallit tunineqartut siornatigut tunineqartunut sanilliullugit affaajunngitsulluunniit tunineqarsimapput.

8 Royal Greenland A/S /15 15 Skandinavia Skandinavia raajanik issittup imartaaneersunik aammalumi raajanik uutanik qalipaajakkanillu aamma raajanik qalipalinnik - tunisaqartarnikkut pingaaruteqarpoq. Skandinaviamut tunisat suliffeqarfissuup kaaviiaartitaasa 21 %-eraat. Raajanik uutanik qalipaajakkanillu niuernikkut inissisimanerup allanngorarnera Skandinaviamut sunniuteqarluarput. Raajartassiissutit annikinnerulernerisa kingunerisaanik tunisat tonsinik annikillipput, akilli qaffanneqarmata angusat siorna angusanut sanilliullugit pitsaanerujussuupput. Skandinaviami igaffissuaqarfinnut tunisaqartarnerup tungaatigut annertusisamik ukkassilluni iliuusissatut pilersaarusiornerup kingunerisaanik tunisaqartarneq pitsaasumik ineriartorpoq. Tamatumanilu annertusisamik ukkassineq ingammik Danmarkimi angusaqarfiulluarpoq. Royal Greenland Sverigemi amerlasuunngorlugit tuniniaasartut anginersaat ilaannut pingaarnertut pilersuisutut toqqarneqarnikuuvoq. Tunisassianik ineriartortitsineq Ineriartornermut, naleqalersitsinermut niuernermillu pitsanngorsaanermut atatillugu Royal Greenlandimi tunisassianik ineriartortitsineq nutaanillu pilersitsineq iliuuseqarnissamut pilersaarummut akuerineqareersumut iluaqutaassaaq. Royal Greenland niuernerup silarsuaani nukittuutut tunisassiaajumaartussanut tappilluni nutaaliorsinnaasutut atuisuniillu piumaneqartunik tunisassianik tunineqarsinnaasunik ineriartortitsisinnaasutut isigineqassaaq. Royal Greenlandip nammineq ilisarnaatini atorlugu pisisartumilu ilisarnaataat atorlugit tunisassianik ineriartortitsisarpoq. Tunisassianit nutaanit 290 mio. DKK-t ukiup ingerlanerani kaaviiaartinneqarput. Ukiumoortumik naatsorsuummi pineqartumi tunisassianik ineriartortitsinermi aningaasartuutigineqartut tunisassiarisartakkatta assigiinngiiaartut nutaanik allanillu mamassusilinnik ilaneqarnissaannut annerusumik atorneqarput. Taakkualu tunisassianut ataasiakkaanut attuumassuteqartinneqarsinnaanngimmata sivikitsumillu tunisassiarineqartarmata angusat nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqarput. Taamaattorli saarulliit pillugit misileraalluni suliniuteqarnermut tunngatillugu Royal Greenland ukioq manna aningaasaliivoq. Tunisassiat qaffasinnerusumik pitsaassuseqalernissaat iluanaaruteqarfiunerunissaallu anguniarlugu Maniitsumi saarullinniarnerup taakkuninngalu tunisassiornerup ineriartortinneqarnissaannut aningaasaliisoqarpoq. Aningaasaliineq Maniitsumi saarullinnik tunisassiornerup ukiuni tulliuttuni pitsanngorsarneqarnissaanut iluaqutaassaaq, aningaasaliisarnerlu sumiiffinnut allanut aamma siaruarterneqarumaarpoq. Aningaasaliinernit tamanit ineriartortitsinermut aningaasaliissutit 12 mio. DKK-upput. Tunisassiassat Toqqaannartumik aalisarnermit aamma umiarsuaatileqatigiiffiit aalisartullu sinerissap qanittuani pisanik suliffeqarfissuup sineriammi tunisassiorfiinut tulaassuisartut aqqutigalugit tunisassiassanik nuussinermit tunisassiassanik pissarsisarnissaq Royal Greenlandimut pingaaruteqarpoq. Suliffeqarfissuup aalisariutai 2014/15-imi tonsinik aalisarput, tamatumani avaleraasartuunik aalisarnerup ingerlanerliornera, raajartassiissutigineqartut pisarnermit annikinnerunerat ukiukkullu sivisuumik sikuunera pissutigalugu aalisarnissamut pilersaarutinik allannguisoqarnera pissutigalugu pisat 19 %-imik annikilleriarput. Royal Greenlandip aalisariutaasa kilisallutik raajat, qalerallit saarulliillu pisaat 5 %-imik annikilleriarput, massa aalisakkat ikerinnarsiortut pisat 44 %-erujussuarmik annikilleriartut. Kitaani tonsit 2015-imi raajartassiissutigineqarput, imaluunniit raajartassiissutigineqartut 14 %-imik annikillineqaqqipput. Raajartassiissutit taamaasillutik ukiut sisamat kingulliit ingerlaneranni 39 %-imik annikilleriarput. Uumassusilerisut kingullermik oqaatigaat raajaqassuseq annertusiartoqqittoq tupaallaatigineqalaarsinnaasumillu siunnersuutigalugu tonsit raajartassiissutigineqassasut. Ukiup tulliani tonsit raajartassiissutigineqassasut aalajangerneqarpoq, taamaasillunilu pisassiisarnerit pitsaanngitsumik ineriartornerat unitsinneqarpoq. Raajarniarfiuneq ajortumi Kitaata Avannaata imartaani 2014-imi misileraalluni raajarniartoqarpoq. Angusaqarfiulluartumik 2015-imi misileraalluni raajarniartoqaqqippoq. Misileraalluni raajarniarfik imartani raajarniarfiusareersunut siunissami ilanngunneqassasoq ilimagineqarpoq. The North Atlantic Champion -imi tunngavik pingaarutilik tassaavoq Kalaallit Nunaata nunanik allanik isumaqatigiissuteqarnikkut aalisarfigisinnaasaminik aalisarfigisinnaasaminiluunniit atuilluarneq. Aalisarfiusinnaasuni allanni aalisartoqarsinnaanissaa pillugu anguniagaqarnermut atatillugu Svalbardimi aamma Barentsip imartaani ukiumi matumani raajarniarneq ingerlanneqarpoq. Tamatumani ingammik Svalbardimi aalisarneq ingerlalluarpoq. Massa ukioq manna raajartassiissutigineqartut annikillineqartut Kalaallit Nunaanni sinerissap qanittuani qaleralittassiissutigineqartut saarullittassiissutigineqartullu annertusineqarput. Aalisakkat qaleruallillu katillugit tonsit Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiinut tunineqarput, tamatumanilu 6 %-inik annertuseriarlutik. 2010/ / / / /15 Raajat Qalerallit Saattuat Nipisat suaat Saarulliit Allat Qalerallit saarulliillu tunineqartut annertuseriangaatsiarsimapput. Sinerissap qanittuani saarulleqassuseq pitsanngoriartuarsinnartutut nalilerneqarpoq, tunisallu ukiuni marlunni kingullerni marloriaatinngorlutik tonsiummata annertuseriarsimapput. Sinerissap qanittuani qaleralittassiissutigineqartut annertusineqarnerisa saniatigut Upernavik Seafood A/S-ip Upernavimmi tunitsiviisa qulingiluat pisiarineqarnerisa kingunerisaanik qalerallit tunineqartut annertuseriarput. Tunisinermi aki agguaqatigiisillugu kiilumut 1,23 DKK-nik - 12 %-imik - qaffappoq. Akinik qaffaanerit raajanik qaleralinnillu tunngaveqarput, tamatumani akii 25%-imik 7 %-imillu qaffammata. Royal Greenlandip aalisakkanik qalerualinnillu nioqqutissaatai igaffeqarfissuarni siuarsimasuni piumaneqarnerpaanngornissaat anguniarlugu Europami niuffaffinni Igaffeqarfinni piukkunnartutut -nik qulequtsiilluni suliniartoqaleruttorpoq. Aalisakkanik qalerualinnillu Atlantikup avannaaneersunik ilisimasaqarnerpaatut ilisarisimaneqalernissarput, igaffeqarfiit kissaataannik paasinnillaqqissutut aammalu pisisartutsinnut pingaarutilinnik pilersitsisinnaasutut ilisimaneqalerusuppugut. Igaffeqarfissuarnut tuniniartakkat tuniniaanermilu atortussiat igaffeqarfinnut naleqqussagaapput. Europami tuniniaasarfeqarfiit tamarmik tuniniaaqqittartut toqqakkat aqqutigalugit pilersuineq annertusarneqarpoq aammalu ussassaaruteqarnikkut tuniniaanermilu iliuuseqarnikkut najukkani igaffissuaqarfiit suliniuteqarfigineqarput taamalu Royal Greenlandip tamatigoortumik igaffeqarfissuarni piukkunnaatilittut ilisimaneqalernissaa suliniutigineqarluni. RAAJAT NUTAALIORLUNI NIUERUTIGINEQARNERAT Danskit naalagaaffiani suliniummit Grønt Udviklings- og Demonstrationsprogram (GUDP)-imit 7,7 millioner koruuninik tapiisoqarallartillugu ilisimatusaataatigaluni ineriartortitsinermi suliuniut neriunaateqarluartoq TECHSHELL-imik taaguutilik 2018-imi juunip tungaanut ingerlanneqartussaq 2015-imi aallartinneqarpoq. Suliniummi Royal Greenland, Danmarks Tekniske Universitet aamma Københavns Universitet suleqatigiissapput. Anguniagaavorlu raajanik uusunik qalipaajakkanillu kilisaatini qaqerlaatut uutatulli pitsaassuseqarlutillu mamassusilinnik tunisassiornissaq, taamaasilluni raajat ullumikkutut tunisassiaasartunit nutaanerullutillu piujuartitsinerussapput. IGAAFFEQARFISSUARNI PIUKKUNNARLUARTUT Naak pisassiissutit ukiuni kingullerni marlussunni ikiliartuinnarsimagaluartut tunisassiassanik pilersorneqarnerup tungaatigut aammalu isertitaqarniarnerup tungaatigut tuniniaanermi ingerlatsivinnut piumasaqarfiungaatsiarsimavoq. Niuerfinni pingaarnerni tuniniaanikkut ineriartorneq Royal Greenlandip tuniniaanermut ingerlatsiveqarfiinit qanimut malinnaavigineqarsimavoq aammalu pisisartunik oqaloqateqartuarnikkut iluanaaruteqarnissap tungaatigut pisisartunut suliffeqarfimmullu pitsaasumik angusaqartoqarnissaa qulakkeerniarneqarsimavoq. Poortueriaatsit, raajanik angissusiliisarnerup, pitsaassutsinik assigiinngisitaarinerup aammalu ussassaarutissanik naqiterisitsisarnerup tungaatigut nalilersueriaatsit Royal Greenlandip pisisartuttalu akornanni iluatsilluartumik ukiumi pereersumi pitsanngorsaavigisimavaat. Ilutigalugu Tuluit Nunaanni igasunngornianut naleqqussakkamik paasititsiniaasimavugut. Ilungersuuteqarsimanerup Raajalerinermi naammaginarluinnartumik iluanaaruteqartoqarsinnaanera kinguneraa; minnerunngitsumillu; tunisassianik piumasaqarneq tamakkiisoq attatiinnarneqarpoq. RAAJAT NUTAANERIT PIUJUARTITSISUT

9 Royal Greenland A/S /15 17 Tunisinermi aki ukiuni kingullerni sisamani agguaqatigiisillugu kiilumut 3,50 DKK-mik - 43 %-imik - qaffappoq. Raajanut qaleralinnullu tunisinermi akit 64 %-imik aamma 52 %-imik qaffapput. Pissuseqatigiiaat assigiinngitsut akiisa qaffanneri aalisarnermi tunisassiat assigiiaat allanngornerinut naleqqiussat ilanngukkaanni katillugit 107 mio. DKK-nit amerlanerusunik sinerissap qanittuani aalisartunut 2014/15-imi siornarmiit akiliinerusoqarpoq. Ukiut sisamat kingulliit ingerlaneranni akiliutigineqartut katillugit 229 mio. DKK-nik amerleriarsimapput. Iliuusissatut pilersaarummi anguniagaq naapertorlugu pingaarnertut aallutanik tunisassiassanik pilersuisoqarnerata annertusineqarnissaanut atatillugu Polenimi Kinamilu tunisassiarineqartussanngorlugit qalerallit tonsit Norgemi Canadamilu 2014/15-imi pisiarineqar - put, taamatuttaaq raajanik seernartulikkanik tunisassiornissamut raajat uutat qalipaajakkallu annertujaat pisiarineqarlutik. Tamatuma saniatigut raajanik norgemiut kilisaataataannit pisisarneq tunngavigalugu raajanik uutanik qalipaajakkanillu tunisassiorneq pillugu Norgemi tunisassiorfimmik suleqateqartoqalerpoq. Tunisassiassanik soorlu kapisilinnik, raajanik immamit kissarnerusumeersunik, aalisakkanik natermiunik saarullinnillu annertunngitsunik nunarsuarmi niuernerup silarsuaani pisiortortoqartarpoq. Kapisilinnik pisiortorfigineqarnerput 800 mio. DKK-ningajannik isertitaqarfiuvoq, pisiortorfigineqarnitsinnilu isertitani 1,6 mia. DKK-usuni kapisillit isertitaqarfiunerpaapput. Kapisillit annikitsukkuutaanik, pujuukkanik, zip-lock-inik akuutissanillu mamarsaasikkanik tunisassiornermut atorneqartarput. LISTERIAT AMERLINNGINNISSAANNUT QULAKKEERINNINNEQ Europami nerisaniit soorlu neqinik qallersuusianik aammalu aalisakkanik pujuukkanik nerisimanermi listeriamik tunillatsinnerit ukiuni kingulliunerusuni pisarput. Royal Greenlandip Danmarks Tekniske Universiteti ilisimatusarnikkut suleqatigalugu bakteriap taassuma navianartup annertusiartorsinnaaneranik siulittuisinnaasumik qarasaasiamik ineriatortitsisimavoq. Tamatuma saniatigut suleqatigiit aamma pujoorinermi akoorutissaq seernartoq nalinginnaasuusoq listerianik amerliartorunnaarsitsisartoq nassaarisimavaat. Tunisassiassat pitsaasuutinnerisigut aammalu tunisassiorfeqarfimmi peqqissaarussilluni eqqiaasarnikkut Royal Greenlandip pujuuukkat tungaatigut inuussutissalerinermi isumannaallisaaneq pitsaanerpaaq qulakkeeqqavaa. Oquutaasat oquuttallu tonsit Koszalinimi tunisassiorfimmi tunisassiarineqartussatut pisiarineqarput. Oquutaasat oquuttallu annermik tunisassiarineqartarput, tamatumani oquutaasat raspimik qallikkatut oquuttallu akuugaanngitsutut akunillu immikkatut Skandinaviamut annermik tunineqartarlutik. Oquuttallu zip-lockinik tunisassiornermi pingaaruteqarluinnarput. Oquutaasanik oquuttanillu Polenimi Danmarkimilu akitsorterussinikkut pisiortortoqartarpoq, patajaannerusumillu tunisassiassanik ingerlatitseqqiineq qulakkeerumallugu danskit kilisaataataannit Østersømi toqqaannartumik pisinikkut ilaneqartarput. Saarulliit tunisassiassatut pisiarineqartartut amerlanerpaartai Kalaallit Nunaata imartaaneersuupput, taakkuali saniatigut saarulliit Kalaallit Nunaata imartaaninngaanniinngitsut tonsit Europami tunisassiorfinni inaarutaasumik tunisassiarineqartussanngorlugit - Kalaallt Nunaata imartaaneersunut ilanngullugit - Kinami suliarineqartarput. Kilisaatit Royal Greenland pingasunik raajanut kilisaataateqarpoq avataasiutinik, marlunnik qaleralinnut, saarullinnut il.il. kilisaataateqarpoq avataasiutinik, marlunnik mikisunik sinerissap qanittuani raajanut kilisaataateqarpoq kiisalu qaleralinniarnermut arlalialunnik aalisari utaateqarluni. Kingullertut taaneqartut Qeqertarsuarmi Uummannamilu tunisassiorfinnut tulaassuisarput. Royal Greenlandip tunisassiorfiinut ukiumi naatsorsiuffiusumi imi saarullit tunineqartunut naleqqiullugu ukioq manna tunisat 40 procentinik qaffapput. Saarullinnik pisassiissutit 2014-imi tonsiusut 2015-imi tonsiupput. Saarulliit tonsit ukiup naatsorsuiffiusup naajartornerani pisarineqarsimapput ukiullu naanerani pisassat tamakkerlugit pisarineqarsimanissaat naatsorsuutigineqarluni. Paamiuni, Maniitsumi, Sisimiuni aammalu Kangaatsiami saarullit nerpiinik tunisassiorneq 2015-imi upernaakkut aallartinneqarpoq. Aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu 19-ini saarulliit tunineqartarput blokkinngorlugit qeritinneqarlutik, issimut panertinneqarlutik imaluunniit tarajorterlugit tunisassiarineqarlutik. Kilisaat Sisimiut Qeqertarsuatsiaat eqqaani tunitsivittut ukiut pingajussaanni atorneqartarpoq. Nunaqarfimmi aalisartut pisatik kilisaammut tunineqarnissaasa tungaannut bundgarnini uumatittarpaat. Pisat kilisaammut tunineqareeraangata erngerlugit nerpiliaralugit tunisassiarineqartarput qeritinneqarlutillu. Nunaqarfinni arlaqartuni aalisakkanik tarajorterineq ingerlanneqarpoq, ilaatigullu pisisartut Spaniameersut tikeraaramik tunisassiarineqartut naammagisimaaqaat. Saarulliit Royal Greenlandimi tunisassiarineqartut nunarsuarmi niuerfinni tunineqartartut 2 procentiinik appasinnerupput. Saarullinniarnerup ineriartornera aallaavigalugu saarullilerinermi tuniniaanermilu aqqusaagassat tamarmik niuerfinnut pitsaanerpaamik apuussinissaq tunaartaralugu anguniagaqartariaqarput. Ukiumili kingullermi pisarineqartut annertussusaat aammalu suliniutit pissanganartut ingerlanneqarnerat aallaavigalugit saarullinnik tunisaqarluarnissamut sunniuteqarluassangatinneqarput. SAARULLIT SUMI TAMANI Ingerlatseqatigiiffik Royal Greenland Pelagic 2014-imi pilersinneqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiit marluk Islandimiunit pigineqartut aalisakkanillu ikerinnarsiortunik aalisarnermik misilittagaqartut peqatigalugit ingerlatseqatigiiffik ingerlanneqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup aalisariutit sisamat Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnermik aallussaqartut ingerlappai, taakkualu Tunup imartaani avaleraasartoorniartarput, ammassassuarniartarput ammassanniartarlutillu. Ingerlatseqatigiiffiup avaleraasartoorniarnerup ingerlanerlunnera pissutigalugu ukioq manna taamaallaat tonsit aalisarpai.

10 Royal Greenland A/S /15 19 Tunisassiorneq Kalaallit Nunaat Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit 38-t pigai. Tunisassiorfiit tamarmik ataaseq minillugu ingerlanneqarput. Tunisassiorfiit tamarmik Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit kiffartuunneqarnissamut isumaqatigiissuteqarani ingerlanneqarput. Saarulliit tunisat annertusinerat pissutigalugu Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit malunnartumik tunisassiornerulerput. Royal Greenland Paamiuni, Kangaatsiami, Maniitsumi Sisimiunilu saarullinnik tunisassioqqittalernissamut minnerunngitsumillu Maniitsumi saarullinnik Nutaaq-nik aalisarnermut tunisassiornermullu ukioq manna aningaasaliivoq. Paarlattuanik ukiukkut sivisuumik sikuunera, raajartassiissutit annikillineqarnerat malitsigisaanillu tunisassiorpallaarsimaneq pissutigalugit Ilulissani Sisimiunilu raajanik tunisassiornerit ukiup ingerlanerani piffissani sivisunerusuni unitsikkallarneqartarsimapput. Ukiuni kingullernituulli tunisassiorfinni naammattunik sulisoqarnerup tungaatigut unammillernartoqangaatsiarsimavoq, tamannalu pissutigalugu pingaartumik Qasigiannguani, Uummannami, Maniitsumi Ilulissanilu tunisassiornerit killilimmik ingerlanneqarsimapput. Danmark Glyngøremi raajanik seernartulikkanik tunisassiorfiup Aalborgimut nuunneqareernerata kingorna tunisassiorneq aallartinneqarpoq, Glyngøremilu tunisassiarineqartartut annertoqataanik tunisassiortoqartarpoq. Glyngøremi tunisassianik silaannaarlugit poortukkanik tunisassiorfik Royal Greenlandimut annerusumik pilersuisartumut attartortinneqarnikuuvoq. Cuxhaven, Tyskland Royal Greenland Cuxhavenimi tunisassiorfinnik marlunnik - nipisat suaannik igalaaminernut poortukkanik aamma zip-lock/chain-packinik tunisassiortartunik - ingerlatsivoq. Tunisassiorfiit ataatsimut aqutsisoqarlutillu allaffeqarput. Cuxhavenimi nipisat suaannik tunisassiorfimmut atatillugu tunisassiassat pisarineranniit tunisassiarineqarnerisa ingerlarngata tungaatigut Royal Greenland sutigut tamatigut peqataavoq, tamatumanilu nunarsuarmi nipisat suaannik igalaaminernut poortukkanik tunisassiortartuni anginersaalluni. Zip-lock/chain-packinik tunisassiorneq annertusiartorpoq. Chain-packinik tunisassiornerit Cuxhavenimi tunisassiorfimmut kattunneqarnissaannut ukioq manna aningaasaliisoqarpoq. Koszalin, Polen Tunisassiornerup annertussusaa siornatulli iinnarpoq, pingaarnertulli tunisassianik - aalisakkanik natermiunik siatassatut qallikkanik, saarullinnik tunisassianik siatassatut qallikkanik tunisassianillu akunik immikkanik - tunisassiorneq siornatulli annertuseriarpoq. Aalisakkat natermiut nerpii Koszalinimi tunisassiarineqartartut amerliartortuarsinnarput. Aalisakkat natermiut nerpii tonsit ukiumi matumani tunisassiarineqarput, pingaartumik oquuttat oquutaasallu nerpii. Nerpinnik tunisassiorneq annertusiartornerata kingunerisaanik sulisut 20 %-imik amerlineqarput. Kina Tunisassiassat Kalaallit Nunaata imartaaneersut sushiliassatut Japanimi annerusumik tunisassiarineqartarput. Taamatuttaaq Koszalinimi tunisassiareqqitassanik tamatumani tunisassiarineqartarput. NUTAAQ SAARULLILERERIAASEQ AALAJANGERSIMALLUINNARTOQ Kalaallit Nunaanni Maniitsumi saarulliit nerpiinik tunisassiaq Nutaaq 2015-imi aasaagaa ingerlanneqalerpoq. Nutaaq saarullilereriaaseq aalajangersimalluinnartuuvoq kapisilinnillu tu - kertitsilluni tunisassiornermi periusiutsit aallaavigalugit ineriartortitaavoq. Saarulliit Kalaallit Nunaata Kitaata kujataata kangerluini aalisartunit bundgarnersorluni pisarineqartarput. Pisat aalisariummik uumatitsivilimmik imaarneqareerangata uumaatiinnarlugit Maniitsumut assartorneqartarput. Kangerlummi tunisassiorfiup ungasinngisaaniittumi pisat qassutinik ungalusanut nuunneqartarput kingorna saarullinnik tunisassiorfimmi Nutaaq-tut tunisassiarineqarnissaasa tungaanut. Aalisakkat nalunaaquttap akunnerisa pingasut ingerlaneranni tuniassiorfimmi toquaraqqaariarlugit, qimerlueriarlugit, nerpiliareriarlugit poortorlugillu qeritinneqartarput. Saarullimmik tunisassiap Nutaaq-p immikkuullarissumik mamassususeqarnera pissutigalugu qaffasissumik pitsaassusilittut nalilerneqarpoq niuerfinnilu tunisaalluarnissaa ilimagineqarluni. UPERNAVIK ROYAL GREENLANDIMI ATAASILIISOORTOQ Pujuukkanik tunisassiornerit Royal Greenlandimut taamaallaat pilersuisartumi Hirtshalsimi kattullugit ingerlanneqarput. Pujuukkanik tunisassiornerit annikilliartorput, tamatumani Polenimi pujuukkanik tunisassiorfiit Danmarkimi pujuukkanik tunisassiorfimmut unammillersimanerat pissutaalluni. Matane, Canada Naak unammilleqatigiinneq annertusigaluartoq raajartassiissutillu annikillineqaraluartut tunisassiorneq annertusivoq. Unammilleqatigiinneq Quebecimuinnaq attuumassuteqanngilaq, New Foundlandimili tunisassiortut aamma unammillerput. Paarlattuanilli tunisassiassanik qerisunik pilersuineq iluatsittumik annertusineqarpoq, aningaasaliinerillu kingunerisaannik tunisassiorfiit tunisassiarisartagaat malunnartumik annertusipput. Corporate Social Responsibility Royal Greenlandip CSR politikkia tamaat nittartakkatsinni atuarneqarsinnaavoq: ( Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit pitsaasumik ineriartortinneqarnissaannut Royal Greenlandip peqataanikkut tunisassiornikkullu sunniuteqaqataalluarluni suleqataanissi annertuumik kissaatigaa. Royal Greenlandip CSR tunngavigalugu sulinermini Kalaallit Nunaat suliffeqarfissuulli najukkani immikkoortortai tamarmik aamma ilanngullugit soorunami aallutarai. Upernavimmi pigisaanilu tunitsiviit qulingiluat Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunitsiveqarfittut pigiligaasa kingullersaraat. Tunitsiviit Upernavimmi pigisaanilu erluinnarnik inulimmi aammalu 400 km-isut isorartutigusumi siaruarsimapput. Tunitsiviit 120-nik sulisullit katillugit 58 tonsinik ulloq qerititsiviusinnaapput. Aalisarnermi siunnersortip Royal Greenlandip oktobarip aallaqqaataani atorfinitsitaata najukkami aalisartunut siunnersuillunilu suleqatigiinnermi nukittorsaasuussaaq. Tunitsiviit Upernavik Seafood-imit 2014-imi oktobarip aallaqqaataani pisiarineqarmata qaleralinnik ilivitsutut qerititassanik taamaallaat tunitsiviusimapput. Maanna ukiup ataatsip qaangiunnerani Upernavik Kujallermi tunitsivik qullukkiassanik 10 tonsinik tunisassiortussanngorlugu piareersarneqarpoq. Pilersaarutaavorlu tunisassiorneq marloriaatinngortinniarlugu Tasiusami aappaagu aamma tunisassiortoqalernissaa.

11 Royal Greenlandip CSR tunngavigalugu suliniuteqarnermini suliassaqarfiit tallimat Royal Greenlandimut susassaqaqataasunullu pingaarnerpaatut nalilikkani aallaavigalugit sulivoq: - Nungusaataanngitsumik aalisarneq - Avatangiisit - Suliffimmi pissutsit inuillu pisinnaatitaaffii - Najukkani akuuneq - Ingerlatsinermi ileqqorissaarluarneq CSR-imi siulersuisoqatigiit ukioq manna sisamariarlutik ataatsimiipput, tamatumanilu ataatsimiinnermi ukiumi aggersumi suliniutissat anguniagassallu nalilerneqarput. Sammisat killiffiisa takussutissaat ataani takuneqarsinnaavoq: Ingerlatsinikkut iliuusissatut pilersaarut The North Atlantic Champion malillugu nungusaataanngitsumik aalisarnermi pingaarnertut aalisarneqartut annerusumik ukkatarinerisigut 2014/15-ip naanerani nutaamik oqinnerusumillu aaqqissussamik nungusaataanngitsumik aalisarneq pillugu pilersaarusiortoqarpoq. Pilersaarummi najoqqutassiaq People, Planet & Profit aamma Shared value tunngavigineqarput, tamatumani nungusaataanngitsumik aalisarneq inuiaqatigiinnut Royal Greenlandimullu qanoq pingaaruteqartiginersoq nassuiarneqarluni. Pilersaarut 2015/16-imi malinneqalissaaq, taamaattumik pilersaarusiap nutaap tallimanik suliassaqarfeqartoq malillugu ukiumut nalunaarummi matumani nalunaaruteqartoqarpoq. Royal Greenland A/S /15 21 MSC-TUT ILISARNAAQQUSERNEQARTALERPUT NIPISAT SUAAT Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani nipisanniarluni aalisarneq aggustusimi MCS-itut ilisisarnaaqquserneqarsinnaalermata 2015-imi pisat tamakkerlugit piujuartitsineq toqqammavigalugu aalisartoqarneranik ersersitsisumik tungujortumik qaqortumillu qalipaatililinnik ilisarnaaqquserneqarsinnaalerisa nassataraa. Ilisarnaaqqusersuisalerneq aalisartut pisaasa akiinut aammalu Royal Greenlandip nunarsuarmi niuerfinni tunisassianik tunisisarneranut annertuumik sunniuteqarpoq. Pisisartummi amerlasuut piujuartitsineq tunngavigalugu tunisassiat pisarineqarsimanerat takussutissaqartinneqarnissaa piumasaqaatigisarpaat. Politikki Iliuuseqarneq Inernerusoq Nungusaataanngitsumik aalisarneq Avatangiisit Tunisassiassanik pisianik aalisakkanillu nammineq pisanik nalilersuineq Pissuseqatigiiaanut toqqakkanut MSC-imik ilisarnaaqusiineq Aalisakkanik pisianik namminerlu pisanik atuilluarneq Nukimmik atuineq Imermik atuineq Eqqagassanik immikkkoortiterineq CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nungusaataanngitsumik aalisarneq Tunisassiassanik pisianik aalisakkanillu nammineq pisanik nalilersuineq Nungusaataanngitsumik aalisarneq eqqartoraangatsigu pisuussutit aalisartakkatta aalaakkaasuunerat siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu uumassusilerituut innersuussutaat naapertorlugit aalisartakkatta aalisarneqartarneri eqqartortarpavut. Aalisakkat pissuseqatigiiaat Royal Greenlandip tunisassiarineqartartut tamarmik ukiumut ataasiarluni nalilerneqartarput. Tunisassiassat pisiarisartakkatta 95 %-ipajaavi pitsaassusaat qaffasissuupput; pitsaassuseq 1-upput, tamatumani aalisarneq pitsaasumik ingerlanneqartutut nalilerneqarluni. Pissuseqatigiiaat allat pillugit paasissutissat amigarmata naliliinissaq ajornakusoorsimavoq. Aalisakkat pissuseqatigiiaat Royal Greenlandimit aallunneqartut amerlanerpaartai Atlantikup Avannaata imartaaneersuupput. imartaani aalisarneqartut MSC-tut ilisarnaaqquserneqarnerisa saniatigut raajat Kitaata imartaaneersut MSC-tullu ilisarnaaqqutillit angusaqarfiulluartumik nakkutilliilluni misissorneqarput. Taamatuttaaq avataasiorluni qaleralinniarnerup MSC-tut ilisarnaaqquserneqartalernissaanut suliaq aallartinneqareerpoq, aatsaalli ukioq ataaseq-ukiut marluk qaangiuppata ilisarnaaqquserneqassasut ilimagineqarpoq. Pissuseqatigiiat qalerallit Kalaallit Nunaanni aalisarnermut pingaaruteqarluinnarput. Aalisarfinni pingasuni Kitaani sinerissap qanittuata imartaani, Kitaata sioraata imartaani Tunullu sioraata imartaani - aalisarneqartarput,. Aalisarfiit pingasut taaneqartut tamarmik immikkut uumassusilerisunit Pinngortitaleriffimmeersunit, NAFO (Northwest Atlantic Fiskeries Organization)-meersunit misissorneqartarput. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik pisassiissutissanik aalajangersaasarpoq. Sulinermi pissutsit inuillu pisinnaatitaaffii Najukkani peqataaneq Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq Ilinniarneq sungiusarnerlu Isumannaallisaaneq, sullivimmi tarnikkut timikkullu pissutsit Assigiinngisitaartuuneq Ammasumik attaveqatigiinneq Piffissap ilaani atuuttumik tamakkiisumillu tunisassiorfinnik matusisarneq Nunagisami pisiortorneq Sulisussaaleqisarneq akiorniarlugu iliuuseqarneq Pisiortortartunik nakkutilliineq Peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera Niueqatigiinnikkut attaveqatigiinneq CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki CSR politikki Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Aallartinneqareerpoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimanngilaq Nalunaarummi allassimanngilaq Nalunaarummi allassimanngilaq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Nalunaarummi allassimavoq Pissuseqatigiiaanut toqqakkanut MSC-imik ilisarnaaqqusiineq Tunisassiassat 40 %-ii MSC-tut ilisarnaaqquserneqartarput, soorlu siorna aamma taamaattoq. Kalaallit Nunaanni aalisariutit Barentsip imartaani nipisanniarnerat, saarullinniarnerat, misaqqarnarniarnerat saarulliilllu ilaannik tassa sejinik aalisarnerat MSC-tut 2014/15-imi ilisarnaaqquserneqarmata tunisassiassat MSC-tut ilisarnaaqquserneqartut annertunerunissaat ilimagineqarsimagaluarpoq, kisianni Kalaallit Nunaanni aalisariutit MSC-tut ilisarnaaqquserneqanngitsunik - ammassassuarnik avaleraasartuunillu - aalisarnerat annertummat tunisassiassat MSC-tut ilisarnaaqquserneqarsimasut ilimagisamit annikinnerupput. Tunisassiassat MSC-tut ilisarnaaqquserneqartartut ukiuni tulliuttuni annertunerulernissaat kissaatigineqarpoq, ingammik pissuseqatigiiaat assigiinngitsut amerlanerusut Kalaallit Nunaata imartaaneersut MSC-tut ilisarnaaqqusernerisigut. Royal Greenlandip isumaa tassaavoq, pissuseqatigiiaat aalajangersimasut taakkuninngalu aalisarneq MSC-tut ilisarnaaqquserneqarsimanngikkaluarpataluunniit nungusaataanngitsumik aalisarneqarsimasutut taaneqarsinnaasut, taamaattorli aalisagaqassutsimut siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalisarnermik inuussutissarsiornermut iluaqutaasussamik MSC-tut ilisarnaaqqutitaqarpata aalisarnermik aqutsineq aalisarnerlu pillugu ilisimatusarneq misissuinerlu sutigut tamatigut patajaallisarneqassapput. Royal Greenlandip Sustainable Fisheries Greenlandimi (SFG) ilaasortaaneratigut pissuseqatigiiaat Kalaallit Nunaata imartaaneersut MSC-tut ilisarnaaqqusiinermut, SFG tassaavoq MSC-imik ilisarnaaqusiinermut nungusaataanngitsumillu aalisarnermut tunngasunik aallutaqarlutik susassareqatigiit kattuffiat. Nipisat suaat Kalaallit Nunaata imartaaneersut kiisalu saarulliit, misaqqarnat sejillu Kalaallit Nunaanni aalisariutinit Barentsip Ataatsimut isigalugu Kitaata imartaani qalerallit piujuartitaapput. Sinerissap qanittuani qalerilinniarneq aalisarfinni pingasuni aamma ingerlanneqarpoq: Qeqertarsuarmi, Uummannami Upernavimmilu, tamarmillu immikkut pisassiivigineqartarput. Taakkunani qalerallit piujuarput, sinerissalli qanittuata imartaani amerliartunngillat avataanilu suffisarfinnut uterneq ajorlutik. Qaleralinniarnerup aqunneqarnera aningaasaqarnermut pingaarutilerujussuuvoq, qalerallilli pisarineqarnissartik toqunissartilluunniit tikillugu kangerlunniittarmata qalerallit piujuarnerannut sunniuteqarneq ajorpoq. Qeqertarsuami qalerallit ajoraluartumik milliartorput, tamatumani agguaqatigiisillugu angissusaat appariartormat. Royal Greenland isumaqarpoq, qaleralinniarneq piujuartitsilluni ingerlanneqartoq, siunissarli ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissisimanissap qulakkeerneqarnissaa angujumallugu agguaqatigiisillugu angissusaat qaffaqqullugit sinerissap qanittuani aalisarneqartussanik qaleralittassiissutigineqartartut annikillineqartariaqartut. Taamatuttaaq aalisarfiit pingasut pineqartut isorartussutsimikkut killilerneqarput, aalisarfillu isorartussutsimikkut anngagaajaaq sumiiffinnut arlalinnut aggorlugu killeqanngitsumik aalisarfigineqarsinnaavoq. Tamanna aalisakkat annertuut sumiiffinni pisassuusseqarfiusimanngitsuni aalisarneqartarnerannik kinguneqarpoq. Royal Greenland isumaqarpoq, aalikkat pisat tamarmik pisassiissutigineqartuusimassasut. Kalaallit Nunaata imartaa saarullinilluaqqippoq. Ataatsimut isigalugu saarulliit amerliartorput, ukiulli kingulliit qiviarutsigit ingammik ukioq 2009 saarullinnik pisaqarluarfiuvoq. Maannamut ukiut kingulliit allat saarullinnik pisaqarfiulluarpallaarsimanngillat. Kalaallit Nunaata imartaa qanittukkut aatsaat saarullinilluaqqimmat pisassiisarnermut atatillugu mianersorluni siunnersuisoqartarpoq.

12 Royal Greenland A/S /15 23 Aalisakkanik atuilluarneq Aalisakkanik pissuseqatigiiaanik suugaluartunilluunniit tamanik niuernikkut atuilluarnermut atatillugu Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiinut 2014/15-imi tunisat 66 %-upput. Allanik tunisassiorneq ukkatarilluinnarparput. Raajat qalipaat Ilulissani tunisassiorfimmi qajuusiaralugit maanna atorneqarluartarput. Tunisassiornermi atortut 2014/15-imi nutarsarneqarput, qajuusiallu pitsaassusaat qaffaqqeriarneqarlutik. Sisimiuni tunisassiorfimmi raajat qalipaat imaanut iginneqartarput, taamaattumillu allanik tunisassiornissamut atorluarneqarsinnaalluarlutik. Qaleralik tamangajaat nerisassiassatut tunisassiarineqarsinnaavoq. Qaleralinnik tunisassiornermit iluanaarutit ukiut ingerlaneranni amerliartorput 2014/15-imilu iluanaarutit procentinngorlugit agguaqatigiisillugit 91 %-iullutik. Qaleralik tamangaajaat atorluarneqartarpoq, amia saaniilu kisissa iginneqartarput. Niaqua, paperua, avalerai nerpialu tunineqartarput, ilivitsullu amerlasuut ingammik Kinamut tunineqartarlutik. Pissuseqatigiiaanik tamanik atorluaaneq 68% 66% 64% 62% 60% 58% 56% 54% 52% 50% AKA HØEGHIP QALIPAGAA PULAARTUNUT TIKILLUAQQUSIVOQ Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni tunisassiorfii arlallit aasaanerani sulisussaaleqiffiusarput imi aasaanerani pingaartumik Qasigiannguit ajornartorsiorfiuvoq ilaatigut tusagassiuutini oqallisigineqarluni. Royal Greenland nittartagaq aamma facebook aqqutigalugit oqallitsitseqataavoq, nutaarsiassaqarfiillu marluk nunatsinni tusagassiorfinnit issuaavigineqallattaapput. Inuiaqatigiinni nutaarsiassaqartitsisarnikkut angu niagaavoq suliffeqarfiup Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni ersarissuutinneqarnissaa oqallitsitseqataasarnissaalu, aamma oqallinneq sakkor - tusinnaasaraluarpalluunniit. 2010/ / / / / Pinngortitamik qalipagangaatsiarsuaq meeterinik marlunnik silissusilik meeterillu aappaata affaanik portussusilik Kalaallit Nunaata uumasuinik qalipaffigineqarsimasoq Royal Greenlandip Nuummi qullersaqarfianut iseraanni pulaartut takoqqaagassaraat. Qalipagaq Nuummi qullersaqarfiup allilerneqarnerani suliassat kingullersarigallarpaat. Pisortaaneq Mikael Thinghuus maajimi uleersinermi oqarpoq, maanna suliffeqarfik ingerlalluarnerulermat eqqumiitsuliavimmik pulaartunit ukiuni untritilinni tulliuttuni alutorsaatigineqarsinnaasumik pisisinnaanngortugut. Eqqumiitsuliortoq Aka Høegh kalaallit inuiattut erinarsuutaannit isumassarsisimasoq oqarpoq: Siulivut nunatta pisuussutaanik ukiuni untritilinni arlaqartuni inuussuteqarsimapput, Royal Greenlandilu pisuussutinik immamit minguitsumeersumit nunarsuup sinneranut ullumikkut ingerlatitseqqiisalerpoq. SULIFFEQARFIK ERSARISSOQ OQALLITSITSEQATAASARTORLU 66 Avatangiisit Nukik imerlu Nukimmik imermillu atuinerup annikillineqarnissaa Royal Greenlandimit ukiuni arlaqartuni ukkatarineqarluni sulissutigineqarpoq. Nukimmik atuinikinneruneq CO2-mik annikinnerusumik aniatitsinermik kinguneqarpoq, tamatumailu Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaanni imermik pilersorneqarneq killeqarluni. Nukimmik imermillu atuilluarnerup avatangiisinut sunniuteqarluarnerata saniatigut Royal Greenlandip aningaasartuutikinneruneranik aamma kinguneqarpoq. Royal Greenlandip tonsimut nukimmik atuinera 2014/15-imi 5 %-imik annikillivoq, taamaasillunilu ukiuni kingullerni ineriartorluarneq ingerlaannarpoq. 2013/14-imi atuinerup annikillinera Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinnut massa attuumassuseqartoq ineriartorneq Europami tunisassiorfinni maanna ingerlanneqarpoq. Ukiukkut sivisuumik sikuunera Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiinut sunniuteqarsimavoq. Paarlaattuanik Koszalin, Polenimi aallutat annertusinerat pissutigalugu suliffeqarfissuup imermik atuinera ukiuni arlaqartuni annikilleriartoraluartoq 8 %-imik annertuseriarsimavoq. Kalaallit Nunaanni imermik atuineq ataatsimut isigalugu 9 %-imik annikillivoq. Kilisaatit nukimmik atuinerat annertuvoq, ingammillu aalisarnermi nukik atorneqartartoq annertulluni. Raajarniarnermi saarlisaartut ikerinnarsiutit atorneqarneruleriartorput, tamannalu orsussanik atuinermut immallu naqqanut tunngatillugu iluaqutaavoq. Aalisarnerup pitsanngorsarnissaa nukimmillu atuinerup annikillineqarnissaa anguniarlugu kilisassutit pitsanngorsarnissaannut suliniuteqarneq ataavartumik ingerlanneqarpoq. Svalbardip Avannaatalu kitaata eqqaani aalisartoqarnera pissutigalugu aalisarfinnut 2014/15-imi ingerlaarfiit siorna ingerlaarfinnut sanilliullugit isorartunerupput. Tamanna ingerlaarnermut nukimmik atuinerup annertuneruneranik kinguneqarpoq. Maskiinanut, atortussanut illunullu aningaasaliinermi nukimmik atuinikinnerusartunik pisisoqartarnisssaa anguniarneqartarpoq. Assersuutigalugu Paamiuni qulliit nalinginnaasut qullinik LED-nik taarsersorneqaleruttorput; nutaamik pitsaanerusumillu uuliaasi vimmik ikkussisoqarpoq; saattuanillu uutsinermi imermi kissariigaq atorneqartalerpoq. Suliniutit qulaani taaneqartut ingerlanneqarnerini agguaqatigiisillugu sipaarutaasup ukiumut 40 %-iusarnissaa ilimagineqarpoq, massakkumullu 2014/15-imi atuinikinneruneq 15 %-iuvoq. Ilulissani raajat qalipaannik qajuusiorfik nutaamik panersiivilerlugu nutarsarneqarpoq. Tunisassiorneq taamaasilluni pitsaanerulerlunilu isumannaannerulerpoq tunisassiornermilu pujoq pinngortartut annikinnerulerpoq taamaasillunilu pujorsunnittarnera annikillilluni. Eqqagassanik immikkoortiterineq Kalaallit Nunaanni eqqagassat inatsisit malillugit immikkoortiterneqartarput maleruagassallu malillugit iginneqartarlutik. Tassa imaappoq, illoqarfinni eqqagassat annerusumik ikuallaavimmukaassassanngorlugit katersorneqartarput nunaqarfinnilu eqqagassat eqqaavissuarmukaassassanngorlugit katersorneqartarlutik. Royal Greenlandip Europami tunisassiorfiini eqqagassat atoqqittussanngorlugit, ikuallagassanngorlugit imaluunniit eqqaavissualiaattussanngorlugit immikkoortiterneqartarput. Aalisakkat perlukui imikumut ilanngullugit imaanulluunniit iginneqartarput. Royal Greenlandip nukimmik atuinerata takussutissaa kwh/tons (Maluginiaruk: Wilhelmshaven ilanngunneqanngilaq) / / / / /15 RG Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiisa nukimmik atuinerisa takussutissaat / / / / /15 RG Kalaallit Nunnanni kilisaataataasa nukimmik atuinerat kwh/tons / / / / /15 RG-ip imermik atuinera -m3/tons (Maluginiaruk: Wilhelmshaven ilanngunneqanngilaq) / / / / /15 RG Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinni nukimmik atuinerisa takussutissaat m3/tons / / / / /

13 NANOQ SPONSOR NANOQ SPONSOR Royal Greenland A/S /15 25 Sulinermi pissutsit inuillu pisinnaatitaaffii Royal Greenlandi agguaqatigiisillugit inik 2014/15-imi sulisoqarpoq. Tassa sulisut 13 %-imik amerleriarsimapput, tamatumanilu Kalaallit Nunaanni sulisut amerleriarujussuarnerat pissutaavoq. Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit aallussaqarnerulernerisa kiisalu Upernavik Seafood A/S-ip pisiarineqarnerata kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni sulisut 23 %-erujussuarmik amerleriarsimapput sulisullu agguaqatigiisillugit jullutik. Taakkualu aalajangersimasumik sulisuupput. Aalisakkanik tunisassiornerup silarsuaani tunisassiassat annertussusaat nikerartartuummata sulisut ulapaarfinni amerlanerujussuusarput Sulisut (atorfillit) amerlassusaat Kal. Nun. Danmark Nunat allat / / / / /15 Sulisut atugaat pillugit misissuineq Royal Greenland Kalaallit Nunaanni Polenimilu sulisut atugaat pillugit 2015-imi misissuisitsivoq. Sulisut atugaat pillugit misissuisitsinermi inernerusut siusinnerusukkut misissuisitsinermi inernerusut assigalugit takutippaat, sulisut isumaqartut Royal Greenland suliffeqarfitsialaasoq. Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffinnut angisuunut nalinginnaasumik sanilliuttarpugut. Ataatsimut isigalugu Royal Greenland sutigut tamatigut pitsaanerusumik inissisimavoq. Royal Greenland suliffeqarfittut ilisarnaataa tassaavoq suliamik nuannarinnilluarneq. Aqutsineq, tusaamaneqarneq, suleqatigiinneq, ulluinnarni sulineq ineriartornissamullu periarfissat tungaatigut salliulluinnarpugut. Arajutsisimanngisatsinnik soorunami pitsanngorsagassaqarpoq, Royal Greenlandili suliffeqarfittut Royal Greenlandimi sulisunit iluarisimaarneqarpoq sulisullu Royal Greenlandimut akuunertik naammagisimaarlugu. Kalaallit Nunaanni sulisut 76 %-ii misissuisitsinermi peqataapput. Sumiiffinnut assigiinngitsunut siaruarsimaneq, piginnaasat assigiinngitsut kulturikkullu assigiinngisitaarnerit atuuttut naapertorlugit ilinniagaqartitsinikkut suliaqarfiit tungaatigut suliffeqarfissuaq suli anguniagaqartuarsinnarpoq. Suliaqarfiit qitiusumik aqunneqartut ilaatigut ineriartorfiupput ilaatigullu ineriartortitsineq malillugu suliaqarfiullutik, taakkualu sulisut ataasiakkaat ingerlatsisortillu sulinermi ineriartorneq pillugu ukiumoortumik oqaloqatigiinnerminni isumaqatigiinnikkut sulisumut naleqqussarneqartarput. Suliffeqarfissuup Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinni sulisunik ilinniagaqartitsisarnerannut qitiusoq; Royal Greenland Academy aallulluarneqarpoq. Inuttut suleqatigiinnerlu pillugu ineriartorneq ukkatarineqarput. Pikkorissartitsinerit angusaqarfiulluartumik pikkorissaqataasullu akornannit naammagisimaarinniffiulluartumik ingerlanneqarput. 408-nit peqataaffigineqartut ullut pikkorissartitsiffiusut katillugit ullut 82-iupput Royal Greenland Academy Ullut pikkorissartitsiffiusut/tunisassiorfik 6,6 3,8 5,4 6,3 2011/ / / /15 Royal Greenland Academy aqqutigalugu ilinniartitsinermut atatillugu suliatigut pikkorissartitsinerit assigiinngitsorpassuit ilaapput, tamatumani truckerneq, kranersorneq, sulinermi isumannaallisaaneq, qarasaasiamik atuineq tuluttoornerlu pillugit inatsisitigut piumasarisaasumik pikkorissartitsisoqarluni. Sulisut aqutsisullu pikkorissartinneqartarnerini piginnaasanik ineriartortitsinermi Aqutsinermi sakkussat pillugit pikkorissartitsisoqarpoq, soorluttaaq sulisut ataasiakkaat HD-imik ilinniagaqarlutik Merkonomitullu ilinniarlutik aallartinnikuusut. Ineriartornermut naammassisaqarsinnaanermullu oqaloqatigiinneq aallaavigalugu Kalaallit Nunaata avataani sulisunik aqutsisunik aamma sulisunik ataasiakkaanik oqaloqateqarnerit ingerlanneqarput sungiusaanerillu aallartinneqarlutik. Ilinniartoqarnerup tungaatigut ilinniartunik assigiinngitsunik ilinniagalinnik siunissami ilinniartoqartarnissamut pilersaarusiortoqarpoq. Tamanna suliffeqarfissuup 25-t missaanik amerlassuseqartunik ingerlalluartumik imaqarluartumillu ilinniagaqartunik ataavartumik ataatsikkut ilinniartoqartarnissaa anguniagaavoq. Kalaallit Nunaanni ilinniartut massakkorpiaq 22-upput, suliffeqarfissuarmilu tamarmi ilinniartut katillugit 30-upput. Royal Greenland kalaallinik inuussutissarsiutitigut ilinniartutut soorlu tunisassiorfinni inuussutissalerinermi ingerlatsisutut, fiskeriteknologitut, mistalitut aquttuaqqatullu sivikitsumik ilinniagaqaqqittunik tapersersuinermik ilaqartumik nutaamik suliniuteqarpoq. Tamatuma saniatigut kalaallit Aalborg Universitetimi ilinniartut atassuteqarfigineqarluartarput. ROYAL GREENLAND ACADEMY INGERLARSORPOQ PANERTUNIK TAMULUGASSIAT IT INUILLU 50-IT SULINISSAAT ARCTIC WINTER GAMES 2016-IMUT Ilinniartut ilinniakkamillu ingerlatsisut RG-mi ilinniartut amerlassusaat Kalaallit Nunaanni ilinniartut amerlassusaat International management trineetut ilinniartut Inuussutissarsiutitigut ilinniaqqittut / / / /15 Ileqqunik inooriaatsimillu allannguineq aammalu Ileqqut pitsaasut arfineq marluk qulequtallu allat qulequtaralugit sulisunut pikkorissaanerit Royal Greenlandip ukiumi naatsorsuiffiuffiusumi ingerlatarai. Pikkorissaanerni suliffimmi suleqatigiissinnaaneq aammalu inuttut ineriartorneq aallunneqarput. Taamatuttaaq naatsorsuuserinermi excel aammalu aqutsisunut pikkorissartitsinerit nuannarineqarlutik ingerlanneqarput. Sulisut katillugit 143-t Kalaallit Nunaanni aammalu Danmarkimi sammiveqartunik ilinniarfinni pikkorissartinneqarput. Pikkorissaanerit peqataaffigineqartut isumannaallisaanermut tunngasunik, truckinik kraninillu ingerlatsisinnaanermut aammalu eqqiaanermut tunngasunik imaqarput. Kalaallit Nunaanni sulisut 510-it ilinniakkani pikkorissaanernilu assigiinngitsuni imi peqataasimapput. Arctic Winter Games Arctic Winter Games Polenimi sulisut 96 %-erujussui misissuisitsinermi apeqqutinik akiortuipput, tamatumanilu sulisut kajumissuseqarnerat naammagisimaarinnerallu pitsaasumik ineriartortoq paasinarsivoq. Sulisut amerlerujussuarnerat eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni Polenimilumi misissuisitsinermi inernerusut saqqummiunneqarpoq, naammaginarluinnaqqissaarpullu. Ilinniarneq sungiusarnerlu Royal Greenland pikkorissunik piginnaasalinnillu sulisunik annertuumik pisariaqartitsivoq sulisullu tunisassiorfimmi sulisutut aqutsisutullu sungiusarusullugillu ilinniartikkusuppai. Royal Greenlandip sutigut tamatigut sungiusaanikkut ilinniartitsinikkullu inuiaqatigiinnut sunniuteqaqataanissani kissaatigaa. Royal Greenland AWG2016-imut tapiissuteqarnermigut ilaatigut panertunik tamulugassianik timersortartunut tunisissaaq. Nunatsinni tuniniaanermi ingerlatsisoq Malik Hegelund Olsen oqarpoq: Aalisakkat panertut vitamininik inuussutissanillu allanik akoqarput timersortartunut piukkunnarluartunik. Neriuutigaarput nunanit issittunit allanit peqataasut nunatsinniinnerminni panertunik tamulugassiavut ilangerluarumaaraat. Royal Greenlandip aamma inuusuttut 30-t missaanniittut AWG2016-mi kajumissutsiminnik suleqataanissaat siunertaralugu pikkorissarnissaannut tapiissuteqarpoq. Aamma suliffeqarfimmi sulisut 50-it nalunaaquttap akunnerini 40-ni sulisinnaassapput kiisalu Royal Greenland ilasseqatigiinnerni, nerersuarnerni pikkorissarnernilu aalisakkanik qalerualinnillu tunissuteqarumaarpoq.

14 Royal Greenland A/S /15 27 Isumannaallisaaneq, sullivimmi tarnikkut timikkullu pissutsit Royal Greenland sulisuminik qitiutitsilluni aamma suliamik nuannarinnilluni atukkatigullugu naammagisimaarinnilluni sulinissamut qulakkeerinninnikkut suliffeqarfittut pilerinartoorusuppoq. Sullivimmi pissutsit pitsaasuunissaat isumannaatsunisssaallu pingaaruteqarpoq, soorlu sulisut suugaluartumilluunniit suliaqartut ulluinnarni sulinerminni ilinniarneq piginnaasanillu ineriartortitsineq atugarisuugaat. Suliffeqarfinnik naliliinerit (APV) sullivimmi tarnikkut timikkullu pissutsit atuuttut pitsanngorsaavigineqarnissaannut sakkuusarput. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnik naliliinerit arfineq-pingasut 2014/15-imi naammassineqarput, naliliinerillu allat 20-t 2015-imi oktobarimi naammassineqarput. Suliffeqarfimmik naliliinerit naammassisat / / / /15 Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinnut tamanut sullissisumik Kalaallit Nunaanni Isumannaallisaanermut Ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsisoqarpoq, ataatsimeeqatigiinnerlu siulleq 2015-imi novembarimi ingerlanneqarpoq. Ataatsimiititaliap anguniagaraa suliassaqarfinnik susassaqarfinnut assigiinngitsunut tunngasunik ingerlatsineq aamma anguniakkanik nassuiaasiorneq sullivimmilu avatangiisit pillugit anguniagaqarneq. Assigiinngisitaarneq Suliffeqarfik assigiinngisitaartunik kinaassusilinnik sulisulik suliffeqarfiup uummaarissumik ingerlanneqarnissaanut naammassisaqarsinnaassusianullu iluaqutaasarpoq, assigiinngisitaartunillu kinaassusilinnik amerlanerusunik sulisoqarnissaq Royal Greenlandimit sulissutigineqarpoq. Assigiinngisitaarnermut atatillugu pissutsit marluk annerusumik ukkatarineqarput: Arnat angutillu siulersuisuni ilaasortat aqutsisullu agguataarneqarnerat Kalaallit Nunaanni aqutsisutut sulisut Kalaallit Nunaannut immikkut ittumik attuumassutillit (sulisut Kalaallit Nunaanni sivikinnerpaamik ukiuni arfineq-marlunni najugaqarsimasut, tamatumunnga inatsimmi nassuiaat takuuk). Suiaassutsit pillugit politikkimi inassutigineqarpoq, angutit arnallu siulersuisuni ilaasortaasut tamarmik immikkut amerlaqatigiissasut. Ataatsimeersuarnermi qinigaallutik Royal Greenlandimi siulersuisuini maanna ilaasortat arnat angutillu amerlaqatigiipput. Royal Greenlandimi aqutsisoqatigiinni arnat angutillu agguataarneqarnerat aalisakkanik tunisassiornermik ingerlatsinermi arnat angutillu tunngaviusumik agguartaarneqarnerannut naapertuutissasut suiaassutsit pillugit politikkimi aamma inassutigineqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup qullersatut aqutsisui 50-iusut taamaallaat 16%-ii arnaapput, taamaattorli aalisakkanik tunisassiornermi ingerlatsinermi arnat angutillu agguataarneqarnerannut atatillugu arnat 26 %-iunissaannut tunngaviusumik piumasaqaataasoq anguniarneqarpoq. Tunisassiorfimmi ingerlatsisut 93 %ii Kalaallit Nunaannut immikkut ittumik attuumassuteqarput, kilisaatinilu aqumiut 86 %-ii Kalaallit Nunaannut immikkut ittumik aamma attuumassuteqarlutik. Aqumiut amerlerialaarsimapput. Ingerlatsinermi ileqqorissaarluarneq Suliffeqarfittut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartutut arajutsisimanngilarput Kalaallit Nunaata inuiaqatigiivinut maligassiuisuunissarput, taamatuttaaq iliuutsivut Kalaallit Nunaata inuiaqatigiivisa nunarsuup sinnerani tusaamaneqarnerannut sunniuteqaqataasartut. Ataatsimut isigalugu sutigut tamatigut inatsisinik naapertuilluni pisussaaffilimmik naleqalersitsiartorluni periuseqarluni ingerlatseriaaseqarnissaq Royal Greenlandip pingaartitarilluinnarpaa. Tamannalu ilaatigut inuussutissalerinermi qaffasissumik isumannaallisaanertigut, tunisassiarineqartut suminngaanneerneri pitsaassusaallu pillugit ammasumik attaveqaqateqarnitsigut, suliffinnik tuniniaaqqittartunik nakkutilliinertigut aamma peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarneratigut qulakkeerneqassaaq. Pisiortartunik ileqqorissaarluarluni nakkutilliineq Royal Greenland nunanit arlalippassuarnit tunisassiassanik nioqqutissanillu ineriikkanik pisortorfigineqartarpoq. Pisiortortartut pitsaassusiliilluni nakkutilliinermut inuussutissalerinermilu isumannaallisaanermut piumasaqaatinik qaffasinnerpaanik malinninnissaat qulakkiiginnarnagu Royal Greenland pisiortortartunut Code of Conductiliorpoq, tamatumanilu pisiortortartut piumaffigineqarput inuit pisinnaatitaaffii, sulinermi atukkat pitsaasut, avatangiisit akiliillunilu peqquserlutsitsineq pillugit malittarisassanik malinnissisasut. Code of Conduct kiisalu pisiortortartut nunagisaat naapeertorlugit pisiortortartut tamarmik nalilerneqartarput, pisiortortartullu Code of Conductimik naapertuinissaannut naatsorsuutigineqartut aallaavigalugit immikkoortunut pingasunut agguataarneqartarput; nakkutigisassaarpianngitsoq, nakkutigisassaq nakkutigisassaangaatsiartoq. Pisiortortartut tamarmik Code of Conductimik atsiugaqartussaapput, pisiortortartulli nakkutigisassaangaatsiarpata nakkutigisassaappataluunniit immersuinikkut imminut nalilersortassapput. Peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera Royal Greenlandip ileqqorlunnerit suulluunniit tamaasa peqataaffigerusunngilai. Royal Greenlandip peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera pillugu politikkia sulisut pingaartumik tuniniaanermi pisiortornermilu immikkoortortani sulisut peqquserlulluni iluanaarniarnerup akiorniarnera pillugu politikkimik ilinniartinneqarnerisigut atuutsilersinneqarpoq. Niueqatigiinnikkut attaveqatigiinneq Pisisartut suleqatillu CSR tunngavigalugu suliniutit assigiinngitsut pillugit ataavartumik paasissutissanik tunineqartarput. Atuisut immersuisinnerisigut misissuisitsinerit takutippaat CSR pisisartut ilaannit soorlu igaffissuaqarfinnit immikkut ittumik soqutigineqartoq. Pisisartuvut pingaarnerit 500-t missaanni amerlassuseqartut nutaarsiassanik elektroniskiusunik ukiumut arfinileriarlutik pisarput, nutaarsiassanilu CSR-ip pingaartitai tallimaasunit ikinnerpaamik pingaartitaq ataaseq pillugu ilanngutassiamik ilanngussisoqartarpoq. Tamatuma saniatigut pingaartitat aallunneqarnerisa ineriartornerat pillugu ingerlatseqatigiiffiit tuniniaanermik aallutaqartut pisisartunut ataavartumik ilisimatitsissuteqartarput. Atuisut immersuisinnerisigut misissuineq Royal Greenland aamma Deloitte suleqatigiillutik nalunaarusiaq Seafood and Sustainability-mik tassa Aalisakkat Piujuartitsinerlu-mik qulequtserlugu 2015-imi upernaakkut saqqummersippaat. Nalunaarusiami nunani assiigiinngitsuni 17-iusuni pisisartut 152-it akissutaannik imaqartumi takuneqarsinnaavoq, CSR-imi pingaartitani nungusaataanngitsumik aalisarneq nunarsuarmi pisiortortartunit pisisartunillu pingaartinneqarnerpaasoq. Misissuinermilu inernerusut aamma takutippaat, aalisarneq nungusaataanngitsumik aalisarnertut isiginiaraanni MSC-tut ilisarnaaqquserneqarsimasariaqanngitsoq. Aappaattut piumasaqaatigineqarnerpaaq tassaavoq sulinermi pissutsit pitsaasuunissaat, tamatumanilu inuit pisinnaatitaaffii. Pitsaassuseq British Retail Consortiumip (BRC), International Food Standardip (IFS), Marine Stewardship Councilip (MSC), Chain of Custodyp aamma Aquaculture Stewardship Councilip (ASC) nalileeriaasii naapertorlugit Royal Greenlandip tunisassiorfiutai ingerlatseqatigiiffimmit Royal Greenlandimut attuumassuteqanngitsumit Bureau Veritasimit tunisassiorsinnaanermut akuersissummik pisarput. Royal Greenlandip tunisassiorfiutaasa, aalisariutaasa pilersuisartuisalu akuersissummik pisimasut amerlassusaat ataani allassimapput. Pujuukkat amerlasuunik listeriaqalerneq ajortut Pujuukkat Europami aalisakkanik niuerfinni tusaamaneqarnerat allanngortartupilussuuvoq, tamatumani ilaatigut kapisilinnik qaleralinnillu nillertumik pujoorlugit tunisassianik amerlasuunik listeriaqalersimasunik nassaartoqarsimanera pissutigalugu utertinneqartartut amerlasarsimallutik. Royal Greenlandip pujuukkanik tunisassiai tusaamanerlugaasimanngillat, tamatumani pitsaassusilerinermi sukangasuumik nakkutilliinermut uiggiussamik DTU Fødevareinstituttet suleqatigalugu pujuukkanik tunisassiatta listeriamik amerlasuunik bakteriaqalinnginnissaat anguniarlugu seernartulernerisigut bakteriaqalersinnaassusaannullu siulittuuteqarnissamut naatsorsueriaatsinik najoqqutarineqarsinnaasunik pilersitsinertigut ilisimatusarnikkut iliuuseqarnikuunerput pissutigalu. Ministeriet for Fødevarer, Landbrug og Fiskerimit nalunaarutigineqareerpoq suliffimmi Royal Greenlandimut tuniniaaqqittartumi pujuukkat ajortunngujaassusaat eqqarsaatigalugit amerlasuunik navianartunik listeriaqalersinnaanngitsut. 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Fig. 2: Poor performance in one of these areas would mean stop trading with the supplier Question: Please select maximum three of the issues below, where a poor performance from a supplier means that you would consider stop trading with them Asia Southern Europe Northern Europe Central Europe Sustainable MSC Environmental Sustainable Working No member- Collaboration fishery performance packaging conditions ship of UNGC with NGOs BRC IFS MSC ASC Allat Tunisassiorfiit nammineq pigisat Aalisarnerit nammineq ingerlatat Aalisakkanik pilersuisut Akussanik pilersuisut Poortuutissanik pilersuisut Allanngujaallisaaneq ISO ISO Global Gap il.il. Ullukkuutaartumik eqqiaaneq Tunisassiassanik pilersorneqarneq

15 Royal Greenland A/S /15 29 Pisiortorfiit Tunisassiorfiit aalisariutillu pitsaassusilerinermi sukangasuumik nakkutilliivigineqartarnerat ilutigalugu pisiortorfiit tamarmik akuersissuterpassuarnik misissuisarput. Pisariaqaraangat misissuisoqartarpoq. Inuussutissat pillugit Danmarkimi aqutsisoqarfiup nerisaqarnermut siunnersuusiaa Inuussutissat pillugit Danmarkimi aqutsisoqarfiup nerisaqarnermut siunnersuusiaa nutaaq naapertorlugu danskit aalisagartornerusariaqarput tarajortornerallu annikillisariaqarluni. Meqqi det grønne nøglehul -imik taaneqartartoq tunisassiap peqqinnartuuneranik takutitsisarpoq. Inuussutissat pillugit Danmarkimi aqutsisoqarfiup nerisaqarnermut siunnersuusiaa nutaaq ilutigalugu meqqip det grønne hul -ip atorneqarsinnaaneranut malittarisassat allanngortinneqarput. Taamaattumik Royal Greenland Skandinaviami niuerutigisassanik raajanik seernartulikkanik tarajukinnerusunik 2014-imi ukiakkut nioqquteqalerpoq. Royal Greenlandip meqqimik det grønne nøglehul -imik atuinerata takussutissaa: Tunisassiat immikkoortukkaat Tunisassiat akuutissalersugaanngitsut Aalisakkat pujuukkat/ mamarsaaserlugit tanitat Nipisat suaat Malittarisassat nutaat Allannguisoqanngilaq Tarajoqassusaat annerpaamik 3 %-iussaaq (Kapisillit pujuukkat tarajukinnerulerput. Qalerallit saarulliillu tarajukinnerulersinneqassapput) Tarajoqassusaat annerpaamik 3 %-iussaaq (Tarajukinnerulissapput) Raajat uutat qalipaajakkallu Tarajoqassusaat annerpaamik 1,5 %-iussaaq (Tamarmik tarajukinnerulerput) Raajat qalipallit Tunisassiat seernartulikkat Tarajoqassusaat annerpaamik 1,5 %-iussaaq (1,6 %-imik tarajoqassuseqarput) Tarajoqassusaat annerpaamik 1,5 %-iussaaq (Tarajukinnerulissapput) Royal Greenland aamma DTU Fødevareinstituttet suleqatigiillutik suliniuteqarput; Peqqinnarnerulersitsinikkut, qaffasinnerusumik pitsaassuseqalersitsinikkut inuussutissalerinermilu qaffasinnerusumik isumannaallisaanikkut (TARAJUKINNERUSUNIK tunisassiornikkut) aalisakkanik tunisassianik ineriartortitsineq. Suliniut Grønt Udviklings- og Demonstrationsprogramimit (GUDP) 5 mio. kr.-nik aningaasaliiffigineqarpoq. Suliniuteqarnermi tunisassiatta listeriamik amerlasuunik bakteriaqalinnginnissaat anguniarlugu bakteriaqalersinnaassusaannut siulittuuteqarnissamut naatsorsueriaatsinik najoqqutanik ineriartortitsisoqarpoq, taamaasillunilu tunisassiavut tarajukinneruleraluartut inuussutissalerinermi qaffasissumik isumannaallisarneqarnissaat qulakkeerneqarluni. Aalisakkanik tunisassiat asiunaveersaaserneqarpianngitsut soorlu raajat seernartulikkat, aalisakkat pujuukkat nipisallu suaat bakteriaqaleqqunagit taratsunik asiunaveersaaserneqartarput. Aqutsisoqarneq - Corporate Governance Royal Greenlandip Namminersornerullutik Oqartussanit ingerlatseqatigiiffinnik aqutsilluarnissamut najoqqutassiat naapertorpai. OECD-ip ingerlatseqatigiiffinnut naalagaaffimmit pigineqartunut kaammattuutai taamatuttaaq ingerlatseqatigiiffinnut børsimi allattuiffinni nalunaarsorneqarsimasunut sukumiisumik kaammattuutai najoqqutassiani naapertorneqarput. Royal Greenlandip aqutsisui tassaapput siulersuisut pisortaqatigiillu. Siulersuisuni ilaasortat qulingiluaapput, taakkunani pingasut ukiuni sisamani ilaasortaasarput arfinillillu ukioq allortarlugu qineqqusaarnikkut ataatsimeersuarnermi qinigaasarput. Komiteen for god Selskabsledelse -p ineersuussutaani nassuiaaneq naapertorlugu siulersuisuni ilaasortat arfinillit ataatsi meersuarnerni qinerneqartartut arlaannaanulluunniit attuumassute qanngillat. Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunanilu allani inuussutissarsiornermik misilittagallit siulersuisuni ilaasortaapput. Niels de Coninck-Smith siulersuisuni siulittaasuuvoq. Siulittaasumik ukiut tamaasa qinersisoqartarpoq. Siulersuisut suleqatigiissitanik marlunnik pilersitsinikuupput: Kukkunersiuinermi suleqatigiissatat Sulisussarsiornermi suleqatigiissitat Qullersaqarfik sisamanik pisortaqarpoq: Pisortaaneq Mikael Thinghuus, Aningaasaqarnermut pisortaq Nils Duus Kinnerup, Suliffeqarfissuarmi Tuniniaanermi Nittarsaassinermilu pisortaq Bruno Olesen aamma Suliffeqarfissuarmi Tunisassiornermi pisortaq Lars Nielsen. Siulersuisut pisortaqatigiillu atuuffii allat nalunaarsuiffik 28-mi allattorsimapput. Siulersuisuni ilaasortat qassinik ukioqarnissaat killeqartinneqanngilaq. Ajunngitsorsiassat Siulersuisut ajunngitsorsiassaat ingerlatseqatigiiffiup nalinginnaasu - mik ataatsimeersuarnerani aalajangerneqartarput nalunaarsuiffik 3-milu erseqqissarneqarput. Tunngaviusumik ajungitsorsiassat siulersuisunilu siulittaasup allatseqarneranut oqarasuaateqarneranullu aningaasartuutissat taamaallat tunniunneqartarput. Pisortat akissarsiai siulersuisut peqatigalugit isumaqatigiinniutigineqartarput, tassaallutillu tunngaviusumik akissarsiat, angusat naapertorlugit bonusisiat aningaasaanngitsunillu ajunngitsorsiat soorlu suliffigisamit biileqartinneqarneq il.il. Pisortat akissarsiaat nalunaarsuiffik 3-mi allattorsimapput. Pisortat atorfinitsinneqarnerannut atatillugu isumaqatigiissusiornerni soraarneranni immikkut ittumik ajunngitsorsiassaqartinneqarnissaannut tunngasunik isumaqatigiissuteqartoqarnikuunngilaq. Naliliineq Siulersuisut ukiut tamaasa naliliisarput, avataanilu suleriaaseq naapertorlugu ukioq allortarlugu naliliisarput. Suliat Siulersuisut 2014/15-imi arfinileriarlutik ataatsimiipput. Oqarasuaatikkut marloriarlutik ataatsimiipput, sinnerilu Maniitsumi, Københavnimi Svenstrupimilu ingerlanneqarput. Kukkunersiuinermi suleqatigiissitat pingasoriarlutik ataatsimiipput. Ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisullu nalunaarutaannik nalilersuinerup saniatigut naliliiffigalugillu suliarisarpaat aningaasa - qarnermut politikki, isumannaallisaaneq sillimmasiinerlu pillugit politikki, suliffeqarfissuup iluani kukkunersiukkat, aningaasaqarnermi pissutsit kiisalu kukkunersiuinerit nalileqqinnerat. Ukiumoortumik naatsorsuusioreernerup kingorna pisut Ukiumoortumik naatsorsuusioreernerup kingorna iliuusissatut pilersaarut The North Atlantic Champion naapertorlugu Canadami Quin-Sea Fisheries Ltd-ip pisiarinera pillugu immikkut piumasaqaatitalimmik isumaqatigiissusiortoqarpoq. Quin-Sea Fisheries annerusumik saattuanik raajanillu issittup imartaaneersunik tunisassiortarpoq, ukiumullu 60 mio. CAD-init amerlanerusunik kaaviiaartitaqartarpoq. Ingerlatseqatigiiffik ulapaarfinni 700-nik sulisoqartarpoq. Pisiarineqarneranut atatillugu Newfoundlandimi Labradorimilu naalakkersuisut akuersissuteqarnissaat utaqqimaarneqarpoq. Nalorninartut Tunisassiassat Royal Greenlandip ingerlatsinerani nalornissutaasut annersaraat tunisassiassat pissarsiarinissaat kiisalu tunisassiassanut akigititat ineriartornerat. Tunisassiassat pissarsiarisinnaanerannut nalornineq Kalaallit Nunaanni pisarineqartunut tunnganeruvoq. Royal Greenlandip tunisassiarisartagaasa 65 %-ii tamaani pisarineqartarput raajallu akiinut atatillugu ukiuni kingullerni akit appariartorlutik. Ukiut kingulliit ingerlaneranni raajartassiissutigineqartartut tonsiniit 2015-imi tonsinut annikillipput. Uumassusilerisut raajartassiissutigineqartussatut siunnersuutaat kingulleq ajunngikkallarpoq, tamatumani katillugit tonsit 2016-imi raajartassiissutigineqassasut siunnersuutigimmassuk. Uumassusilerisut siunnersuutaat naapertorlugu 2016-imut tonsit raajartassiissutigineqarput. Tunisassiassat annertussusissaasa tungaatigut nalorninartoqarnera pissutigalugu tunisassiassat pineqartut sinneqartoorutaanissaat anguniarlugu naammassisat annertusarneqaannarnissaat inerisaanerullu tungaatigut annertusaanerup ingerlanneqaannarnissaa pingaaruteqarpoq. Tunisassiassat akii Royal Greenlandimut aamma sunniuteqarput, tamatumani tunisassiassanik pisiortornermi katillugit 1,6 mia. DKK-t atorneqarsimallutik. Tunisassiassat akii apeqqutaatinnagit sinneqartooruteqartuaannarnissaq suliassaavoq. Tuniniaanermi akigititat, qanimut malinnaaneq kiisalu annertuunik pisiortornermi tunisaqarnermiluunniit aningaasat nalinginik isumannaallisaaneq aqqutigalugu nalornineq tulluarsarneqartarpoq. Aningaasaqarnikkut nalornissutit Royal Greenland ingerlatsinermini, aningaasaliissuteqarnermini kiisalu aningaasaqarniarnermini aningaasat nalinginit ernianillu sunnertiasuuvoq. Ingerlatseqatigiiffiup piginnittup qullersaqarfianit qitiusumit aningaasaqarnikkut nalorninartut aqunneqarput akiliisinnaassuserlu ataqatigiissaarneqarluni, matumani aningaa - sartuutissat piareersimatinnissaat iluanaarutillu inissinneqarnissaat ilanngullugit. Suliffeqarfissuup aningaasaqarnermut politikkimi tunngaviusut naapertorlugit nalorninartunit sunnerneqarsinnaanini annikillisarpaa, matumani niuernermi taamaallaat tunngaviusumik aningaasat nalingat, erniat kiisalu akiligassat kisiisa nalornisoorutigineqaqqullugit. Aningaasat nalingisa nalorninarnerat Suliffeqarfissuup ingerlatai aningaasat nalingisa allanngorartarnerannit sunnertittarput, tamatumani nunat allat aningaasaat najoqqutaralugit kaaviiaartitat naatsorsorneqakkajuttarmata massa aningaasartuutit soorlu akissarsiaqartitsinerit danskit aningaasaat, euro, polenimiut aningaasaat zloty aamma canadamiut amerikamiullu aningaasaat atorlugit ingerlanneqartarmata. Taamaattumik aningaasat nalingisa ilaat eqqarsaatigalugit suliffeqarfissuaq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit iluanaarutitigut sunnertittarpoq. Suliffeqarfissuup kaaviaartitaasa 93%-ii annerusumik Europami nunanit kiisalu Japanimit, Kinamit, Tuluit Nunaannit aamma Sverigemit kaaviiaartitaapput sinnerilu Kalaallit Nunaannit Danmarkimiillu kaaviiaartitaallutik. Royal Greenlandip kaaviiaartitaasa 53%-ii EUR-nit DKK-niillu kaaviiaartitaapput, tamannarpiarlu pissutigalugu aningaasat nalingisa nalorninartarnerannit sunnerneqangaartaratik. Tuluit, amerikamiut, japanimiut svenskillu aningaasaat nalorninartoqarfiunerpaasarput.taamatuttaaq suliffeqarfissuaq aningaasat nalingisa allanngoraqat taartarnerannit sunnertittarpoq, tamannalu aningaasat nalingisa agguaqatigiisinnerat ullormilu oqimaaqatigiisitsinermi aningaasat nalingat tunngavigalugit naatsorsorneqartarnerat pissutigalugu piginneqatigiiffiit angusaat namminerlu aningaasaatit ukiup naanerani danskit aningaasaannut naatsorsorneqartarput. Aningaasat nalingisa nalorninartarnerisa pakkersimaartarnerat akiliisitsinerit akiliinerillu naleqqussarlugit kiisalu aningaasat nalingi pillugit isumaqatiissuteqartarnerit aningaasat assigiit atorlugit ingerlanneqartarput. Suliffeqarfissuup aningaasat nalingi pillugit politikkia tassaavoq, qaammatini arfinilinni tulliuttuni aningaasat nalingisa nalorninartussatut ilimagineqartut minnerpaamik 75%- iisa aamma qaammatini arfinilinniit aqqaneq-marlunni tulliuttuni aningaasat nalingisa nalorninartut minnerpaamik 50%-iisa paasineqareersimanissaat. Isumaqatigiissutit anngajaat ataasiakkaarlugit naliliiffigineqartarput. EUR-mut atatillugu aningaasat nalingisa nalorninaataat qulaajarneqarneq ajorput. Erniat nalornisitsinerat Akiitsut erniallit amerlanerpaartaat DKK aamma EUR atorlugit akiit suupput. Akiitsut nikerartumik aalajangersimasumillu erniallit 48 %-ii ukiup naatsorsuiffiusup naanerani nikerartumik erniaqarput. Erniat ataatsimut isigalugit 1 %-imik qaffannerisigut suliffeqarfissuup ukiumut ernianut akiitsorisartagai 5,5 mio. DKK-t missaannik amerleriarput. Siunissaq Ukiumut 2014/15-imut isumalluutit pitsaapput. Raajartassiissutit qaleralittassiissutit kiisalu assartugalerinerup tungaatigut 2015-imi aasakkut unamminartoqarnera pissutigalugu 2014/15-imi qaleralittassat nuunneqarnerat tunngavigalugit akileraannginnermi angusat amerlanerussasut ilimagineqarpoq. Tunisinermi akit ineriartornerat nalorninartoqarnerpaaffiussapput. Iliuusissatut pilersaarut tunngavigalugu suliniutit ukiumi aggersumi sukumiisumik aallunneqassapput, taamaattumillu ingerlatsinermiit aningaasaliinerniillu aningaasat tigoriaannaat amerlassusaasa patajaatsuunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasaliinerit annertuut ingerlanneqaannaraluartut akiitsut erniallit 1,2 mia. DKK-t missaaniinnissaat ilimagineqarpoq, EBITDA-lu 2,8 missaaniissangatinneqarpoq, taamaattumillu niuernermik ingerlatsinissamut pilersaarut annertusigaluartoq akiitsut erniallit nakkutigineqarput.

16 Royal Greenland A/S /15 31

17 Royal Greenland A/S /15 33 SULIFFEQARFISSUUP NAATSORSUUTAI UKIUMOORTUMILLU NAATSORSUUTIT Naatsorsuuserinermi periuseq Nalinginnaasumik Royal Greenland A/S-imut atatillugu ukiumoortumik nalunaarusiaq ukiumoortumik nalunaarusiornermut inatsimmi aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinnut naatsorsuuserinermi inissisimaffimmi D-mi inissisimasunut aalajangersakkat naapertorlugit suliarineqarpoq. Ukiup siulianut sanilliullugu naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni oqimaaqatigiissitsinermilu ataasiakkaanik allannguisoqarpoq. Allannguutit ukiumut angusanut, nammineq aningaasaatinut i maluunniit pigisanut nalilinnut tamarmiusunut sunniuteqanngillat. Kisitsisit sanilliussissutaasut naleqqussarneqarput. Patajaallisaaneq Suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilaapput Royal Greenland A/S (piginnittutut ingerlatseqatigiiffik) suliffeqarfiillu pigineqartut (immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit), tamatumani ingerlatseqatigiiffiup piginnittup taasisinnaatitaanerit 50 %-ii sinnerlugit toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik pigisaralugit imaluunniit arlaatigut aalajangiisumik sunniuteqarfigisinnaallugit. Suliffeqarfiit suliffeqarfissuup sunniuteqarfigisinnaasai aalajangiisumilli sunniuteqarfigisinnaanngisai piginneqataaffiusutut isigi neqarput. Suliffeqarfissuup tamarmiusup takussutissartaa aqutsisut nalunaarutaanni takutinneqarpoq. Suliffeqarfissuup naatsorsuutai piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup immikkoortortatullu ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat naatsorsuutaasa kukkunersiukkat suliffeqarfissuup naatsorsuuserinermi periusia naapertorlugu tamarmik saqqummiunneqartut ataatsimoortinnerisigut suliarineqartarput. Suliffeqarfissuup nammineq pissarsiassai akiitsuilu, isertitai aningaasartuutaalu, iluanaarutai, suliffiup iluani iluanaarutissat annaasassallu piviusunngortinneqanngitsut peerneqartarput kiisalu suliffiup iluani aktiaatinik naligiissaarisoqartarluni. Suliffeqarfiit kattuttut Suliffeqarfiit nutaamik pisiarineqartut imaluunniit nutaamik pilersinneqartut piffissamit tigusiffiusumit suliffeqarfissuup naatsorsuutaanut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Suliffeqarfiit tunineqartut atorunnaarsinneqartulluunniit piffissap atorunnaarsitsiviusup tungaanut naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut patajaallisakkanut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Suliffeqarfinnik nutaanik - ingerlatseqatigiiffiup piginnittup aalajangiisumik sunniuteqarfigisinnaasanik - pisinermi tigusinermi periuseq atorneqassaaq, tamatumalu kingorna suliffeqarfiit nutaamik pisiarineqartut pigisaat nalillit suussuserneqarsinnaasut akiligassaallu piffissami tigusiffiusumi pigisap nalillip nalinganut iluarsiinermut uuttortarneqassapput. Tigusinermut atatillugu suliffeqarfimmi pisiarineqartumi aaqqissuusseqqinnerni aalajangerneqartuni tamanullu saqqummiunneqartuni aningaasartuutit matussutissaannik illuartitsisoqassaaq. Nalilersueqqinnerit illuartitallu akileraarutitigut sunniutissaat eqqumaffiginiarneqassapput. Aningaasaatigut piginneqataassutit tiguneqartut akiviata aammalu pigisat nalillit akiligassallu pigisap nalillip nalingata akornanni qummut nikingassut (tutsuiginassuseq) pigisat nalillit tigussaanngitsut ataannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput piffissallu atuuffissaasa; taamaattorli sivisunerpaamik ukiuni 20-ni; immikkut nalilersorneqarnerata kingorna naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni aaqqissuussamik nalikillilerneqassallutik. Aningaasat ammut nikingassutaat (tutsuiginassuseqannginneq) suliffeqarfinni pineqartuni pitsaanngitsumik ineriartortoqarnissaanik naatsorsuutigisamut matussusiisut immikkut siumut akileriikkatut oqimaaqatigiissaarinermut ilanngullugit naatsorsorneqassapput pitsaanngitsumillu ineriartornerup piviusunngoriartuaarnera ilutigalugu naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassallutik. Suliffeqarfissuup iluani aaqqissuusseqqinnerni kattunnernut periuseq atorneqassaaq. Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit tunineqarneranni atorunnaarsinneqarneranniluunniit iluanaarutit annaasalluunniit tunisinermi akiusup imaluunniit atorunnaarsitsinermi akiusup piffissallu tunisiffiusup atorunnaarsitsiviusullu, tassunga ilanngullugu sullitat tutsuiginassutsillu nalikillilerneqanngitsut, aningaasat nalinginut siusinnerusukkut iluarsiissutit kiisalu tunisinermi atorunnaarsitsinermiluunniit aningaasartuutissatut naatsorsuutigineqartut akornanni assigiinngissut malillugu nalunaarsorneqassapput. Iluanaarutit annaasallu naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Ikinnerussuteqarlutik piginnittut Suliffeqarfissuup angusaanik suliffeqarfissuullu nammineq aningaasaataanik nalunaarsuinermi immikkoortortatut ingerlatse qatigiiffiit angusaat namminnerlu aningaasaataat ikinnerussuteqar lutik piginnittunut attuumassuteqarsinnaasut nalaannut immikkut allanneqassapput. Allamiut aningaasaannik naatsorsueqqittarneq Allamiut aningaasaat atorlugit nuussinerni ullormi nuussiffiusumi aningaasat nalingannut siullermik naatsorsuisoqassaaq. Allamiut aningaasaannit pissarsiassat, akiitsut aningaasanullu tunngasut allat ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi ilanngullugit naatsorsorneqanngitsut ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi allamiut aningaasaasa nalingannut naatsorsoqqinneqassapput. Allamiut aningaasaasa nalingannut naatsorsuinermi nikingassutsit ullormi nuussiffiusumi aningaasat nalingata ullormilu akiliiffiusumi kiisalu ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi aningaasat nalingata akornanni pinngortut naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni aningaasatut immikkoortutut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Nunani allani immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit piginneqataaffigisallu naatsorsuutaasa nalunaarsorsimaffii ukiumi allamiut aningaasaasa agguaqatigiissillugu nalingat malillugu danskit koruun iinut naatsorsoqqinneqassapput oqimaaqatigiissinneqarnerilu ullormi oqimaaqatigiissariffiusumi allamiut aningaasaasa nalingat malillugu naatsorsoqqinneqassallutik. Aningaasat nalingisa nikingassutaat nunani allani suliffeqarfiit namminneq aningaasaasa ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi allamiut aningaasaasa nalingannut ukiup aallartinnerani naatsorsoqqinneranni pinngortut nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Aningaasat nalingisa nikingassutaat ukiumi aningaasat nalingisa agguaqatigiissinnerannit naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannik ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi allamiut aningaasaasa nalinginut naatsorsueqqinnerup kingunerisaanik pinngortunut tamanna aamma atuuppoq. Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit oqimaaqatigiissaakkat akiviusunut ilanngullugit naatsorsorneqarneranni siullermi uuttortarneqassapput, tamatumalu kingorna pigisap nalillip nalinganut uuttortarneqassallutik. Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit oqimaaqatigiissaakkani aningaasaqarnikkut pigisat nalillit akiitsullu piffissami sivisuumi akilersugassat ataannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit pigisap nalillip nalingani allannguutaat pigisamut nalilimmut ilanngullugit naatsorsorneqartut imaluunniit akiligassap ilanngullugu naatsorsorneqartup qularnaveeqquserneqarsinnaasutut isigineqartut qularnaveeqquserneqarnissamullu piumasaqaatinik eqquutsitsisut naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni aningaasaatit immikkoortitat ataannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput, tassunga ilanngullugit pigisap nalillip qularnaveeqqusikkap imaluunniit akiligassap qularnaveeqqusikkap nalingisa allannguutaat. Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit pigisap nalillip nalingani allannguutaat siunissami nuussinissanut qularnaveeqquserneqarsinnaasutut isigineqartut qularnaveeqquserneqarnissamullu piumasaqaatinik eqquutsitsisut nammineq aningaasaatinut ilanngullugit toqqaannartumik naatsorsorneqassapput. Nuutassatut qularnaveeqqusikkat piviusunngortinneqarpata naatsorsuutini pineqartuni allannguutit tamarmiusut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit qularnaveeqqusiinissamut nalilittut suliarineqarnissamut piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsut eqqarsaatigalugit pigisap nalillip nalingani allannguutit naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni aningaasaatitut immikkoortitatut ingerlaavartumik ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiat Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat Niuernermi nioqqutissanik nioqqutissanillu ineriikkanik tunisinermi ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat tunniussisoqareernerani annaasaqaratarsinnaallunilu pisisumut tunniunneqarnerisa kingorna naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat ilanngullugit naatsorsorneqassapput, tamatumani ilanngunnagit tunisinermut atatillugu momsit, akitsuutit akikilliliissutillu. Ingerlatsinermi isertitat allat ingerlatsinermilu aningaasartuutit Ingerlatsinermi isertitanut ingerlatsinermilu aningaasartuutinut allanut ilaapput suliffeqarfissuup pingaarnertut ingerlataanut atatillugu isertitat aningaasartuutillu pingaaruteqannginnerusumik inissisimasut. Ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu aningaasartuutit Ilisimatusarnermut ineriartortitsinermullu aningaasartuutinut ilaapput aningaasartuutit, tassunga ilanngullugit akissarsiarititat nalikilliliinerillu suliffeqarfissuup ilisimatusarnermi ineriartortitsinermilu ingerlataanut attuumassuteqarsinnaasut. Ilisimatusarnermut aningaasartuutit ukiumi akilerneqarfianni naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Ineriartortitsinermut aningaasartuutit tunisassiat pigineqareersut imaluunniit tunisassioriaatsit pigineqareersut allanngutsaalineqarnerannut annertusarneqarnerannullu atorneqartut aningaasartuutitut naatsorsorneqassapput. Tunisassiat nutaat ineriartortinne - qarnerannut aningaasartuutit naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput, ineriartortitsinermi suliniutinut ataasiakkaanut atatillugu oqimaaqatigiissaarinermut ilanngussinissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarsimappata.

18 Royal Greenland A/S /15 35 Aningaasaatit immikkoortitat Aningaasaatini immikkoortitaniipput ernianit isertitat, ernianut aningaasartuutit, aningaasaqarnikkut akiitsugassarsisitsinerup erniai, pappiaqqanut nalilinnut atatillugu aningaasat nalingannit iluanaarutit annaasallu piviusunngortitat piviusunngortinneqanngitsullu, akiitsut akiligassat allamiullu aningaasaat atorlugit nuussinerit, illuutit qularnaveeqqusiullugit akiitsunik akilersuinermut tapiissutit/ilanngaatit, aningaasanngorlugit akiliinermi akiusumut ilanngaatit il.il. kiisalu akileraarutissanik akiliuteqarallarnermi aaqqissuussinerup ataani tapiissutit ajunngitsorsiassallu. Akileraarutit Ukiumut akileraarutit - tassaasut ukiumi akileraarutip annertussusia aamma naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartup allannguutaa - naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput immikkoortoq ukiumut angusanut attuumassuteqarsinnaasoq ilanngullugu namminerlu aningaasaatinut toqqaannartumik ilanngullugit naatsorsorneqassallutik immikkoortoq nammineq aningaasaatinut toqqaannartumik immikkoortitanut attuumassuteqarsinnaasoq ilanngullugu. Akileraarutinit angusanut naatsorsorneqartunit immikkoortoq ukiumut immikkut ittumik angusanut attuumassutilik tassunga atatinneqassaaq, immikkoortorlu sinneruttoq ukiumut nalinginnaasumik angusanut atatinneqassalluni. Akileraarutitigut maanna akiligassat maannalu akileraarutinit pissarsiassat oqimaaqatigiissaarinermut ilanngullugit naatsorsorneqassapput ukiumut isertitanit akileraarutaasussaasunit akileraarutitut naatsorsorneqartutut naatsorsorlugit akileraarutinut akilerneqarallartutut iluarsiivigalugit. Naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartoq ilanngullugu naatsorsorneqassaaq pigisallu nalillit akiligassallu naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartunut tamanut atatillugu akiitsunut periuseq oqimaaqatigiissaagaq malillugu uuttortarneqassalluni, tamatumani pigisat nalillit akile - raarutitigut nalingat pigisat nalillit ataasiakkaat pilersaarutigineqartutut atorneqarnerat aallaavigalugu nalunaarsorneqassalluni. Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffinni aktiat naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartumut immikkoortitsivigineqassanngillat. Naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartoq nunani akileraarutitigut maleruaqqusat akileraarutillu annertussusii ullormi oqimaaqatigiissaariffiusumi inatsisikkut atuuttut tunngavigalugit uuttortarneqassaaq, naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartoq ullormi tassani atuutilertussatut naatsorsuutigineqarpat. Akileraarutit annertussusiini allannguutit kingunerisaannik naatsorsuutitigut akileraarutitigullu nikingassutaagallartup allannguutaa naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugu naatsorsorneqassaaq. Akileraarutitigut pigisat nalillit akileraarutitigut naatsorsuutitigullu nikingassutigigallagaat, tassunga ilanngullugu akileraarutitigut amigartoorutissat siumut naatsorsorneqarsinnaatitaasut akileraarutitigut nalingat oqimaaqatigiissaarinermut ilanngullugu naatsorsorneqassaq, akileraarutitigut naatsorsuutitigullu nikingassutaagallartumi ilanngaanikkut imaluunniit ilanngaaseereerluni akileraarutitigut pigisatigut ilanngaanikkut naliusoq ilanngullugu. Oqimaaqatigiissitsineq Pigisat nalillit tigussaanngitsut Tutsuiginassuseq aamma suliffeqarfissuup tutsuiginassusaa Tutsuiginassuseq piffissap atuuffissaatut nalilerneqartup niuernikkullu suliassaqarfiit ataasiakkaat iluini aqutsisut misilittagaat tunngavigalugit aalajangersarneqartup ingerlanerani annertoqatigiiaamik nalikillilerneqassapput. Piffissaq nalikilliliiffiusoq nalinginnaasumik ukiunik tallimanik sivisussuseqartarpoq, taamaattorli suliffeqarfinnut aaqqissuussaasumik pisiarineqartunut niuernikkut pitsaalluinnartumik inissisimasunut atatillugu ukiunik 20-nik sivisussuseqarsinnaalluni, piffissaq nalikilliliinissamut atorneqartussaq sivisunerusoq suliffeqarfissuup nukissanik pineqartunik iluaquteqarnerunissaanut pitsaanerusutut nalilerneqarpat. Tutsuiginassutsip naatsorsuutitigut nalinga ingerlaavartumik nalilersorneqartassaaq naatsorsuutitigullu naliusup suliffeqarfimmit ingerlatamilluunniit tutsuiginassutsimullu attuumassuteqartumit siunissami ilanngaaseereerluni isertitassatut naatsorsuutigisat qaangissappagit naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni naliusutut pissarsiareqqinneqartussamut appasinnerusumut annikillisinneqassalluni. Pisassiissutit, qarasaasiaqarneq akuersissutillu Piginnaatitaaffiit tigussaanngitsutut pisiarineqartut pisassiissutitut, qarasaasiatut akuersissutitulluunniit ittut akiviusumut uuttortarneqassapput nalikilliliissutit tamarmiusut ilanngaatigalugit. Nalikilliliineq annertoqatigiiaartunik ukiut pingasut-qulit ingerla neranni pissaaq. Pisinnaatitaaffiit tigussaanngitsutut pisiarineqartut naliusutut pissarsiareqqinneqartussamut nalikillilerneqassapput, naliusoq tamanna naatsorsuutitigut naliusumit annikinneruppat. Ineriartortitsinermi suliniutit Ineriartortitsinermi suliniutiniipput aningaasartuutit, akissarsiat kiisalu nalikilliliinerit ingerlatseqatigiiffiup ineriartortitsinermi ingerlataanut toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu attuumassuteqarsinnaasut oqimaaqatigiissaarinermullu ilanngullugu naatsorsuinissamut piumasaqaatinik eqquutsitsisut.

19 Royal Greenland A/S /15 37 Ineriartortitsinermut aningaasartuutit atorneqartut akiviusumut uuttortarneqassapput nalikilliliinerit tamarmiusut imaluunniit naliusutut pissarsiareqqinneqartussaq, taanna appasinneruppat, ilanngaatigalugit. Ineriartortitsinermut aningaasartuutit atorneqartut aningaasaqarnikkut piffissap atorneqartussatut nalilerneqartup ingerlanerani ineriartortitsinermi suliap naammassineqarnerata kingorna annertoqatigiiaanik nalikillilerneqassapput. Piffissaq nalikilliliiffiusoq nalinginnaasumik ukiunik pingasunik-qulinik sivisussuseqartarpoq. Pigisat nalillit tigussaasut Nunaatit illuutillu, angallatit, teknikikkut atortut maskiinallu kiisalu atortut allat, ingerlatsinermi atortut pequtillu akiviusumut uuttortarneqassapput nalikillilinerit naliusumillu annikilliliissutit ataatsimoortut ilanngaatigalugit. Nunaatit nalikillilerneqarneq ajorput. Akiviusumut ilaapput pissarsiarinninnermi akiusoq aningaasartuutillu pissarsinermut toqqaannartumik attuumassutillit kiisalu pigisap nalillip - piffissap pigisap nalillip atulernissaanut piareernissaata tungaanut- piareersarneqarneranut aningaasartuutit. Pigisanut nalilinnut nammineq suliarineqartunut atatillugu akiviusumut ilaapput atortunut, atortut ilaannut, pilersuisunut akissarsianullu toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu aningaasartuutit. Pigisanik nalilinnik tigussaasunik suliaqarnermut aningaasalersuinissamut atugassatut akiitsut erniaannut aningaasartuutit akiviusumut ilanngullugit naatsorsorneqassapput, taakku piffissamut suliaqarfiusumut attuumassuteqarpata. Aningaasalersuinermut aningaasartuutit allat tamarmik naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Nalikilliliinermut tunngavigineqartoq tassaavoq akiviusoq piffissap atuuffiusup naanerata kingorna naliusutut sinneruttussatut naatsorsuutigineqartoq ilanngaatigalugu. Pigisat nalillit piffissat atuuffissaattut naatsorsuutigineqartut imatut nalilerneqarnerat tunngavigalgu annertoqatigiiaartumik nalikilliliisoqassaaq: Illuutit ukiut Angallatit ukiut 7-16 Tunisassiornermi atortut naatsorsuutini angallatit -nut ilaatinneqartut ukiut 5-10 Tunisassiornermi atortut maskiinallu ukiut 5-10 Atortut allat, ingerlatsinermi atortut pequtillu ukiut 3-5 Pigisat nalillit tigussaasut naliusumut pissarsiareqqinneqartussa - mut nalikillilerneqassapput, naliusoq naatsorsuutitigut naliusumit appasinneruppat. Pigisanik nalilinnik tigussaasunik tunisinermi iluanaarutit annaasallu tunisinermi aningaasartuutit ilanngaatigalugit tunisinermi akiusup piffissamilu tunisiffiusumi naatsorsuutitigut naliusup akornanni assigiinngissutitut nalunaarsorneqassapput. Iluanaarutit naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni ingerlatsinermit isertitani allani ilanngullugit naatsorsorneqassapput, annaasallu naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni ingerlatsinermut aningaasartuutini allani ilanngullugit naatsorsorneqassallutik. Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffinni piginneqataaffiusuniluunniit aningaasatigut piginneqataassutit Suliffeqarfinni immikkoortortani suliffeqarfinnilu piginneqataaffiusuni aningaasatigut piginneqataassutit naleqassutsit tamarmiusut malillugit periuseq (equity-metoden) malillugu ilanngullugit naatsorsorneqassapput uuttortarneqassallutillu, tamatumalu kingunerisaanik aningaasatigut piginneqataassutit suliffeqarfiit naatsorsuutitigut naleqassutsit tamarmiusut malillugit naleqassusiannut uuttortarneqassapput, takuuk suliffeqarfissuup naatsorsuutaasa ataanni nassuiaat siuliani allassimasoq, tamatumani suliffeqarfissuup tutsuiginassusiatalu pitsaasut nalikillilerneqanngitsut tapiliullugit ilanngaatigalugilluunniit aammalu suliffeqarfissuup iluani iluanaarutit annaasallu piviusunngortinneqanngitsut ilanngaatigalugit tapiliutigalugilluunniit. Suliffeqarfissuup iluanaarutaasa annaasaasalu peerneqarnerisa kingorna ingerlatseqatigiiffiup piginnittup suliffeqarfiit angusaannit pissarsiassai naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassapput, tamatumanilu suliffeqarfissuup tutsuiginassusaa nalikillilerneqanngitsoq aammalu suliffeqarfissuup tutsuiginanngissusaa ilanngaatigalugit tapiliutigalugilluunniit. Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiillu piginneqataaffiusut naleqassutsit tamarmiusut malillugit naatsorsuutitigut pitsaanngitsumik nalingat 0 kr.-mut uuttortarneqassaaq suliffeqarfinnilu taakkunani pissarsiassarisinnaasat ingerlatseqatigiiffiup piginnittup naleqassutsit tamarmiusut malillugit pitsaanngitsumik nalinganik nalikillilerneqassallutik, tamatumani akiliisoqarsinnaannginnera nalilerneqarpat. Naleqassutsit tamarmiusut malillugit naatsorsuutitigut pitsaanngitsumik naliusoq pissarsiassanit annertuneruppat akiligassatut immikkoortitat ataanni aningaasat sinneruttut suliffeqarfik piginnittoq suliffeqarfiup pineqartup akiligassaanik matussusiinissamut inatsisitigut pisussaaffeqartillugu pisussaaffeqavitsillugulu ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Immikkoortortatut ingerlatseqatigiiffinni suliffeqarfinnilu piginneqataaffigisani aningaasatigut piginneqataassutit nalingisa ilan - ngaaseereerluni nalingisa qummut iluarsiissutaat naatsorsuutitigut naliusup akiviusoq qaangerpagu aningaasatigut piginneqataassutit ilanngaaseereerluni nalingisa iluarsiissuteqarfiginissaannut sillimmatinut nuunneqassapput. Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat pingaartumik tassaapput piffissami sivisuumi atuuttussamik pissarsiassat aningaasatigullu piginneqataassutit nalunaarsorneqanngitsut. Aningaasatigut piginneqataassutit pissarsiassallu atorunnaarnissaasa tungaanut pigiinnarneqartussaanngitsut pisiarineranni akiviusumut uuttortarneqassapput tamatumalu kingorna pigisap nalillip nalinganut uuttortarneqassallutik. Pigisap nalillip nalinga tutsuiginartumik aalajangersarneqarsinnaanngippat akiviusumut uuttortarneqassaaq. Pissarsiassat atorunnaarnissaasa tungaanut pigiinnarneqartut tiguneranni akiviusumut uuttortarneqassapput, tamatumalu kingorna akiitsunik akilersuinermi akiviusumut uuttortarneqassallutik. Naliusumut appasinnerusumut annikilliliisoqassappat tamanna annaasaqaratarsinnaanermik immikkut naliliinissaq eqqumaffigalugu pissaaq. Tunisassiassat uninngasuutit Tunisassiassanik uninngasuutit akiviusunut uuttortarneqassapput, agguaqatigiissillugu akiusunut uuttortakkanut nalunaarsorneqassapput ilanngaaseereerlunilu piviusunngortitsinermi naliusoq appasinneruppat taanna malillugu uuttortarneqassallutik. Atortunut ikorfartuutinut uninngasuutinut ilaatigut ilaapput poortuutissat, ingerlatsinermi nioqqutit aalisakkanullu karsit. Aalisakkanut karsit uninngasuutit aningaasanut aalajangersimasunut uuttortarneqassapput. Ilassutitut pisiat aningaasartuutitut ingerlaavartumik nalunaarsorneqassapput. Atortut ikorfartuutit uninngasuutigineqartut allat akiviusumut FIFO-mik periuseq malillugu nalunaarsorneqartumut uuttortarneqassapput imalunniit ilanngaaseereerluni piviusunngortitsinermi naliusoq appasinneruppat taanna malillugu uuttortarneqassallutik. Nioqqutissat suliarineqartut nioqqutissalluunniit ineriikkat, tassunga ilanngullugit nioqqutissat ineriikkat nammineq kilisaataatini tunisassiarineqartut agguaqatigiissillugu akit uuttortarneqartut malillugit nalunaarsorneqarluni akiviusumut uuttortarneqassapput imaluunniit ilanngaaseereerluni piviusunngortitsinermi naliusoq appasinneruppat taanna malillugu uuttortarneqassallutik. Akiviusu - mut ilaapput tunisassiassanut, atortunut ikorfartuutinut toqqaannartumillu akissarsianut aningaasartuutit kiisalu tunisassiornermi toqqaannanngitsumik aningaasartuutit. Tunisasiornermi toqqaannanngitsumik aningaasartuutit tunisassiorfiit ataasiakkaat nalinginnaasumik inissaqassusiat tunngavigalugu agguataarneqassapput. Tunisassiornermi toqqaannanngitsumik aningaasartuutinut ilaapput toqqaannanngitsumik atortut akissarsiallu, kilisaatit, tunisassiorfiit illutai, maskiinat atortullu tunisassiornermi atorneqartut aserfallatsaaliorneqarnerannut nalikilliliivigineqarnerannut nalingisalu annikilliliivigineqarnerannut aningaasartuutit kiisalu tunisassiorfiit allaffeqarfiinut aqutsisuinullu aningaasartuutit. Pissarsiassat Pissarsiassat akiitsunik akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa annertussusaanut nalinginnaasumik naapertuuttumut uuttortarneqassapput, annaasassatut naatsorsuutigineqartut pinngitsoortinnissaannut naliusunik annikilliliissutit ilanngaatigalugit. Siumut akileriigassat Siumut akileriiigassanut pigisat nalillit ataanni ilanngullugit naatsorsorneqartunut ilaapput aningaasartuutit ukiumut naatsorsuuseriffiusumut tulliuttumut attuumassuteqartut. Siumut akileriigassanut akiitsunik akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa annertussusaannut nalinginnaasumik naapertuuttumut uuttortarneqassapput. Nammineq aningaasaatit Iluanaarutit piffissami ataatsimeersuarnermi akuerinniffiusussami akiitsutut akilerneqartussatut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Ukiumi naatsorsuuseriffiusumi iluanaarutissatut siunnersuutigineqartut nammineq aningaasaatit ataanni immikkoortillugit takutinneqassapput. Akiligassat uninngasuutit Suliffeqarfissuup ulloq oqimaaqatigiissaarfiusoq sioqqullugu ullormiluunniit tassani inatsisitigut pisussaaffigalugu akiligassaqarnerata akiligassaqavinnerataluunniit kingunerisaanik aammalu akiligassap akilernissaanut aningaasaqarnikkut iluaqutissanik tunniussisoqartariaqarnissaa ilimanaateqarpat uninngasuutit ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Akiligassat uninngasuutit ullormit oqimaaqatigiissaariffiusumit ukioq ataaseq sinnerlugu akiligassanngortussatut naatsorsuutigineqartut niuernikut erniaritinneqartup atorneratigut utertillugit akilerneqassapput. Akiitsut Aningaasaqarnikkut akiitsut Aningaasaqarnikkut akiitsut piffissami akiitsugassarsiviusumi akiviusunut, nuussinermi aningaasartuutit akilerneqartut ilanngaatigineqarnerisa kingorna iluanaarutinut tiguneqartunut naapertuuttunut uuttortarneqassapput. Tamatuma kingorna akiligassat akiitsunik akilersuinermi akiviusumut uuttortarneqassapput, ukiumoortumik ernianut periutsip atorneratigut aningaasanngorlugu naliusumut naapertuuttoq, taamaalilluni iluanaarutit naligigallagaasalu annertussusaasa akornanni assigiinngissut piffissap akiitsugassarsiffiusup ingerlanerani naatsorsuutit nalunaarsorsimaffiannut ilanngullugit naatsorsorneqassallutik. Aningaasaqarnikkut akiitsut aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalilinnit sunniuteqarluartumik qularnaveeqquserneqarsimappata aningaasaqarnikkut akiitsut pigisap nalillip nalinganut uuttortarneqassapput pigisallu nalillip nalinga allannguuteqassagaluarpat tamanna naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni aningaasatigut immikkoortitat ataanni ilanngullugu naatsorsorneqassaaq aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit pigisap nalillip nalinganut allannguutigisai ilanngullugit. Aningaasaqarnikkut akiligassat allat Aningaasaqarnikkut akiligassat allat akiitsunik akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa annertussusaannut nalinginnaasumik naapertuuttumut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Siumut akileriigassat Siumut akileriigassatut akiligassat ataanni ilanngullugit naatsorsorneqartunut ilaapput ukiumi naatsorsuuseriffiusumi tulliuttumi isertitatut tigusat angusanut nalunaarsorneqartussat. Siumut akileriigassani akiitsunik akilersuinermi akiviusumut naligigallagaasa annertussusaannut nalinginnaasumut naapertuuttumut uuttortarneqassapput pigisap nalillip nalinganut. Aningaasat ingerlaartut nalunaarsorneqarnerat Suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaartut nalunaarsorneqarnerat toqqaannanngitsumik periuseq malillugu saqqummiunneqarput takutippaallu ingerlatsinermut, aningaasaliinernut aningaasalersuinernullu kiisalu suliffeqarfissuup ukiup aallartinnerani naaneranilu aningaasaataanut tigoriaannarnut atatillugu aningaasat ingerlaartut. Ingerlatseqatigiiffimmut piginnittumut atatillugu aningaasat ingerlaarnerat immikkut nalunaarsorneqanngillat, tamanna suliffeqarfissuarmi aningaasat ingerlaarnerannut nalunaarsuiffimmi ilaatinneqarmat.

20 Royal Greenland A/S /15 39 Suliffeqarfinnik nutaanik pisinermi tunisaqarnermilu aningaasanut tigoriaannarnut sunniut aningaasaliisarnermi ingerlatat pillugit aningaasat ingerlaartut ataanni immikkut takutinneqarpoq. Suliffeqarfiit pisiarineqartut pillugit piffissamit pisiffiusumit aningaasat ingerlaartut suliffeqarfiillu tunineqartut pillugit piffissamit tunisiffiusumit aningaasat ingerlaartut aningaasanut ingerlaartunut nalunaarsukkami ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Ingerlatsinermi ingerlatat pillugit aningaasat ingerlaartut ingerlatsinermi angusanut nalunaarsorneqassapput ingerlatsinermi immikkoortitanut aningaasaanngitsunut, ingerlatsinermut aningaasat allannguutaannut kiisalu ingerlatseqatigiiffinnut akile raarummut akilerneqartumut iluarsiivigalugit. Aningaasaliisarnermi ingerlatat pillugit aningaasanut ingerlaartunut ilaapput suliffeqarfinnik pisinermut tunisinermullu kiisalu pigisanik nalilinnik tigussaanngitsunik, tigussaasunik aningaasaqarnermullu tunngasunik pisinermut tunisinermullu atatillugu akiliutit. Aningaasaqarnikkut ingerlatat pillugit aningaasanut ingerlaartunut ilaapput suliffeqarfissuup aktiatigut aningaasaataasa annertussusiisa katitigaanerisaluunniit allannguutaat tamatumunngalu atatillugu aningaasartuutit kiisalu akiitsut, akiitsunut ernialinnut akilersuutit ingerlatseqatigiiffimmilu peqataasunut iluanaarutinik tunniussineq. Aningaasanut tigoriaannarnut ilaapput aningaasat tigoriaannaat uninngasuutit pappiaqqallu nalillit piffissami sivikitsumi akilersugassat aningaasat nalingisa nikerarnerannut annertunngitsumik annaasaqarfiusinnaasut, aningaaserivimmut akiitsut piffissami sivikitsumik akilersugassat ilanngaatigalugit. Niuerfigisat pillugit paasissutissat Suliffeqarfissuup pingaarnertut niuerfigisai tassaapput iluanaarniutigalugu niuerfiit tulliatullu nunani immikkoortukkaani niuerfigisat. Aqutsisut isumaqarput suliffeqarfissuup niuerfigisamik taamaallaat ataatsimik tunngaveqarluni ingerlatsisoq, taamaattumillu ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat, aningaasatigut immikkoortitat ilanngunnagit angusat, pigisat nalillit nalingat akiligassallu nalingat pillugit niuernikkut immikkoortut pillugit paasissutissat piumasarineqartut suliffeqarfissuup naatsorsuutit nalunaarsorsimaffianni oqimaaqatigiissaarineranilu takuneqarsinnaapput. Niuerfiit Europamut niuerfinnullu allanut agguataarneqarput. Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu Kisitsit pingaarneq akiitsut ilanngaaseereerluni erniallit aningaasaqarnerup malitsigaasanik nalillit iluanaaruteqarfiusut ilanngaatigereerlugit pinngorpoq. Nammineq aningaasaatit akiitsullu ilanngaaseereerluni erniallit/ebitda naatsorsorneqarneranni aningaasalersueriaatsit iluanaaruteqarfiusut oqimaaqatigiissitsi nerup inernerani akiitsunilu ilanngaaseereerluni ernialinni ilanngaatigineqassapput. Kisitsisit pingaarnerit najoqqutassallu ima suliarineqarput: NAATSORSUUTIT NALUNAARSORSIMAFFIAT Nalunaars. 2014/15 Suliffeqarfissuaq 2013/14 Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 2014/ /14 Ilanngaaseereerluni kaaviiaartitat Naleqassutsit tamarmiusut malillugit periuseq malillugu ilanngaaseereerluni qummut iluarsiinissamut sillimmatit (14.119) Ingerlatsinermi isertitat allat Tunisassiassanut atortunullu ikorfartuutinut aningaasartuutit ( ) ( ) ( ) ( ) Avataanut aningaasartuutit allat ( ) ( ) ( ) ( ) Sulisorisanut aningaasartuutit 3 ( ) ( ) ( ) ( ) Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit 4 ( ) ( ) ( ) (89.262) Ingerlatsinermut aningaasartuutit allat (571) (2.918) (507) (2.814) Pingaarnertut ingerlatsinermi angusat Suliffeqarfinni pigisani akileraarutit ilanngaatigereerlugit aningaasatigut angusat Sinneqartoorsinnaassuseq (EBIT-margin) = Ingerlatsinermi angusat (EBIT) x 100 Kaaviiaartitat Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani akileraarutit ilanngaatigereerlugit aningaasatigut angusat (6.399) Aningaasaqarnikkut isertitat Akileraar. pitinn. sinn. (EBT-margin) Ingerlatsinermi pigisat erniortinneri tutsuiginassuserlu = = Akileraarutit pitinnagit sinneqartoorutit (EBT) x 100 Kaaviiaartitat EBITA x 100 Aningaasaliissutit agguaqatigiisillugit nalingi tutsuiginassuserlu Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit 8 (65.163) (68.504) (48.234) (48.383) Akileraarutit ilanngaatigalugit angusat Nammineq pigisat erniortinneri Nammineq pigisat agguarneri = = Ukiumi angusat x 100 Nammineq pigisat agguaqatigiisinneri Nammineq pigisat x 100 Oqimaaqatigiisitsinerit Ukiumut angusanut akileraarutit 9 (73.848) (50.413) (47.187) (15.900) Akileraarutit ilanngaatigereerlugit angusat Akiitsut ernialersukkat / EBITDA = Akiitsut ernialersukkat EBITDA Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut suliffeqarfinni pigineqartuni akileraarutit ilanngaatigereerlugit pisassaat (16.843) (13.300) - - UKIUMUT ANGUSAT Agguagassatut siunnersuutigineqartut Sinneqartoorutit nuunneqartut 0 0 Agguagarsiassatut siunnersuutit Sinneqartoorutitut nuutat

21 Royal Greenland A/S /15 41 PIGISAT NALILLIT AKIITSUT Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Nalunaars. Nalunaars Pigisat nalillit tigussaanngitsut Aktiatigut aningaasaatit Illuutit Naleqassutsit tamarmiusut malillugit periuseq malillugu ilanngaaseereerluni qummut iluarsiinissamut sillimmatit Tunisassiornermi atortut maskiinallu Angallatit Atortut allat, ingerlatsinermi atortut pequtillu Pigisat tigussaasut nalillit ingerlanneqartut Pigisat nalillit tigussaasut Suliffeqarfinni pigisani aningaasaatit Suliffeqarfinni pigisani pissarsiassat Agguagassatut siunnersuutigineartut Angusat nuunneqartut NAMMINEQ ANINGAASAATIT Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut Akileraarutitigut naatsorsuutitigullu nikingassutaagallartut Akiligassat allat uninngasuutit AKILIGASSAT UNINNGASUUTIT Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani aningaasaatit Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani pissarsiassat Taarsigassarsisitsisarfinnut akiitsut Suliffeqarfinnut pigisanut akiitsut Aningaasaliinermi qulakkeerutitut atukkat Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat Akileraarutitigut pigisat nalillit nikingassutigigallagaat Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit PIGISAT NALILLIT Nioqqutissat uninngasuutit Tunisinermit pissarsiassat Suliffeqarfinnit pigisanit pissarsiassat Suliffeqarfinnit piginneqataaffigisanit pissarsiassat Pissarsiassat allat Siumut akileriigassatut pisussaaffiit Pissarsiassat Pappiaqqat nalillit Aningaasat tigoriaannaat KAAVIIAARTITSINERMI PIGISAT NALILLIT PIGISAT NALILLIT Akiligassarsisarfiit allatigut Aningaasaliinermi qulakkeerutitut atukkat allat Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassat Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassanit piffissami sivikitsumi akilersugassat Akiligassarsisitsisarfiit Nioqqutissanik sullississutinillu pilersuisut Suliffeqarfinnut pigisanut akiitsut Suliffeqarfinnut piginneqataaffigisanut akiitsut Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarut Akiitsut allat Siumut akileriigassatut pisussaaffiit Akiitsut piffissami sivikitsumi akilersugassat AKIITSUT PISUSSAAFFIIT AKIITSUT Qularnaveeqqusiinerit akiligassarilersinnaasallu 23 Nalunaarsuutit allat 24-28

22 Royal Greenland A/S /15 43 NAMMINEQ ANINGAASAATIT NALUNAARSORNEQARNERAT - SULIFFEQARFISSUAQ NAMMINEQ ANINGAASAATIT NALUNAARSORNEQARNERAT - PIGINNITTUTUT INGERLATSEQATIGIIFFIK Piginneqataassutit Angusat nuutat Agguagarsiassatut siunnersuut Katinneri Piginneqataassutit Nalingisa qaffaatissaattuut toqqortat Angusat nuutat Agguagassarsiass. siunners. Katinneri Nammineq aningaasaatit - 1. oktober Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq Pigisap nalinganut iluarsiineq 0 (5.357) 0 (5.357) Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit Agguagarsiat tunniunneqartut 0 0 (50.000) (50.000) Agguagarsiassatut siunnersuutinit akileraarutit Ukiumut angusat Nammineq aningaasaatit september Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq 0 (6.671) 0 (6.671) Pigisap nalinganut iluarsiineq Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit 0 (131) 0 (131) Ingerlatseqatigiiffiup tunineqartup nalinganut iluarsiissut atorunnaartoq Agguagarsiat tunniunneqartut 0 0 (34.000) (34.000) Agguagarsiassatut siunnersuutinit akileraarutit Ukiumut angusat Nammineq aningaasaatit september Nammineq aningaasaatit - 1. oktober Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq Pigisap nalinganut iluarsiineq 0 0 (5.357) 0 (5.357) Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit Agguagarsiat tunniunneqartut (50.000) (50.000) Agguagarsiassatut siunnersuutinit akileraarutit Ukiumut angusat Nammineq aningaasaatit september Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq 0 0 (6.671) 0 (6.671) Pigisap nalinganut iluarsiineq Pigisap nalinganut iluarsiissutinit akileraarutit 0 0 (131) 0 (131) Ingerlatseqatigiiffiup tunineqartup nalinganut iluarsiissut atorunnaartoq Agguagarsiat tunniunneqartut (34.000) (34.000) Agguagarsiassatut siunnersuutinit akileraarutit Ukiumut angusat Nammineq aningaasaatit september Ingerlatseqatigiiffiup aktiatigut aningaasaatai tassaapput aktiat t ataaseq -inik nalilik imaluunniit taassuminnga amerlisarlugu. Aktiatigut aningaasaatit immikkoortiterneqanngillat. Aktiatigut aningaasaatit ukiuni tallimani kingullerni allannguuteqanngillat.

23 Royal Greenland A/S /14 45 SULIFFEQARFISSUARMI ANINGAASAT INGERLAARTUT OKTOBARIP AALLAQQAATAANIIT SEPTEMBARIP 30-ATA TUNGAANUT NALUNAARSORSIMAFFIAT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Nalunaars. 2014/ /14 Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Ukiumut angusat Ukiumut angusanut iluarsiissutit Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat 30 ( ) (15.220) Aningaasaqarnikkut uninngasuutit sioqqullugit ingerlatsinermit aningaasat ingerlaartut Aningaasaqarnikkut uninngasuutinut atatillugu isertitat Aningaasaqarnikkut uninngasuutinut atatillugu akilikkat (44.253) (51.291) Nalinginnaasumik ingerlatanit aningaasat ingerlaartut Kaaviiaartitat - Nunat niuerfiit 2014/ / / /14 Europa Niuerfiit allat Ingerlatsinermit isertitat allat Kiffartuussinissamik isumaqatigiissut Piffissakkuutaartumik akiliutit (management fees) Akileraarutit akilerneqartut (58.867) (47.776) Ingerlatsinermi ingerlatanit aningaasat ingerlaartut Suliffeqarfimmik tunniussinermi ilanngaaseereerluni pigisanik nalilinnik tunisineq/(pisineq) (88.000) Pigisanik nalilinnik tigussaanngitsunik tigussaasunillu pisineq ( ) ( ) Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqatigiissutinik pisineq 0 (8.817) Aningaasaqarnikkut pigisanik nalilinnik allanik pisineq (11.891) (3.465) Pigisanik nalilinnik tigussaanngitsunik tigussaasunillu tunisineq Suliffeqarfinni piginneqataaffigisani piginneqataassutsinik tunisineq Aningaasaqarnikkut pigisanik nalilinnik allanik tunisineq Suliffeqarfinni piginneqataaffigisanit agguagarsiassat tunniunneqartut Aningaasalersuinermi ingerlatanit aningaasat ingerlaartut ( ) Attartortitsinermit isertitat Ukiumut pisassiissutit tunineqarnerat Pigisanik nalilinnik tunisinermit iluanaarutit Tapiissutit Ingerlatsinermit isertitat allat Sulisorisanut aningaasartuutit Akissarsianut, akilersuutinut il.il. aningaasat tamarmiusut ima agguataarneqarput: Akissarsiat akilersuutillu Pensionisianut tapiissutit isumaginninnermilu aningaasartuutit allat Sulisorisanut aningaasartuutit allat Akiitsunik sivisuumik akilersugassanik akiitsorneq/(akilersuineq) (15.701) ( ) Agguagarsiat tunniunneqartut (34.000) (50.000) Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut akiliutaat Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut ukiumut agguagarsiaat (5.456) (5.456) Aningaasalersuinermi ingerlatanit aningaasat ingerlaartut (54.907) ( ) Sulisut agguaqatigiisillugu amerlassusaat Aqutsisut aningaasarsiaqartinneqarnerat Piginnittutut ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuisa aningaasarsiaat Siulersuisut ukiumi naatsorsuuseriffiusumi 2014/2015-imi ilaasortamik ataatsimik ilapput Suliffeqarfissuarmi pisortaqatigiit Akissarsiat Ajunngitsorsiat Mikael Thinghuus Aningaasat tigoriaannaat allannguutaat ( ) Nils Duus Kinnerup Aningaasat ukiup aallartinnerani tigoriaannaat Suliffeqarfimmik tunniussinermi (kinguariaatit)/siuariaatit (30.285) (12.177) Aningaasat ukiup naanerani tigoriaannaat 31 (28.775) Bruno Olesen Lars Nielsen Suliffissuaqarfimmi pisortaqatigiit katillugit

24 Royal Greenland A/S /15 47 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 4 Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit 2014/ / / /14 7 Aningaasaqarnikkut isertitat 2014/ / / /14 Illuutit Tunisassiorfiit maskiinallu Angallatit Tunitsiviit allat, ingerlatsinermut atortut pequtillu Tutsuiginassuseq Pisassiissutit Qarasaasiat Akuersissutit il.il Aningaasat nalingisa nikerarnerinit iluanaarutit Suliffeqarfinnit pigisanit erniat Aningaaserivimmi uninngasuutit erniaat Aningaasaqarnikkut pigisanit nalilinnit isertitat Aningaasaqarnikkut isertitat allat Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit Aningaasat nalingisa nikerarnerannit annaasat Aningaaserivimmi illuutillu qularnaveeqqusiullugit akiitsut erniaat Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit allat Suliffeqarfinni pigisani aningaasaatinit angusat Sinneqartoorutit Amigartoorutit (729) Suliffeqarfiup iluani iluanaarutit nikinnerat 0 0 (28.708) Suliffeqarfinnut pigisanut erniat Ukiumut angusanit akileraarutit Ukiumut akileraarut (78.834) (67.840) (42.817) (28.738) Akileraarutit allat (1.460) (959) (1.460) (959) Ukiup siulianut iluarsiissut (6.499) (1.170) (106) (3) 6 Suliffeqarfinni piginneqataaffiusuni aningaasaatinit angusat Sinneqartoorutit Amigartoorutit (8.363) (2.326) (8.194) (2.326) Naliusup assigiinngissutaanik nalikilliliineq 0 (8) 0 (8) (6.399) Ukiumi akileraarutitigut nikingassutaagallartut (2.804) (73.848) (50.413) (47.187) (15.900) Akileraarutip procentianik naligiissaarineq: Kalaallit Nunaanni akileraarutip procentia 32 % 32% 32 % 32% Akileraarutit allat 1 % 1% 1 % 1% Ingerlatseqatigiiffinni nunani allaniittuni akileraarutitigut pigisanik nalilinnik pilersitsineq 0 % (8)% 0 % 0% Ingerlatseqatigiiffinni Kalaallit Nunaanniittuni nunanilu allaniittuni akileraarutitigut nikingassutit sunniutaat Ingerlatseqatigiiffinni il.il. pigisani piginneqataaffigisanilu isertitat (ilanngaaseereerluni) akileraarutitaqanngitsut 3 % 3% 0 % 0% 0 % (3)% (4) % (23)% Akileraarutip procentia aningaasartuuteqarfiusoq 36 % 25% 29 % 10%

25 Royal Greenland A/S /15 49 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT 10 Pigisat nalillit tigussaanngitsut Suliffeqarfissuup tutsuignassusaa Pisassiissutit Suliffeqarfissuaq Qarasaasiaqarneq akuersissutillu Ineriartortitsinermi suliniutit Akiviusut Suliffeqarfimmik pisinermi siuariaatit Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera 0 0 (3) 0 Pigisanit nalilinnit tigussaasunit nuutat Ukiup ingerlanerani siuariaatit Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (4.208) (1.000) Pigisat nalillit tigussaanngitsut Tutsuiginassuseq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Pisassiissutit Qarasaasiaqarneq Ineriartortitsinermi suliniutit Akiviusut Kattunnermi siuariaatit Pigisanit nalilinnit tigussaasunit nuutat Ukiup ingerlanerani siuariaatit Ukiup ingerlanerani kinguariaatit 0 (1.000) 0 0 Akiviusut Akiviusut Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit (28.260) ( ) (23.917) 0 Suliffeqarfimmik pisinermi siuariaatit 0 (75) 0 0 Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera Ukiumut nalikilliliinerit (10.736) (6.447) (3.168) 0 Ukiumi kinguariaatit nalikillilerneqarnerat Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit (34.788) ( ) (27.082) 0 Naatsorsuuserinermi naliusoq Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit ( ) (23.325) 0 Kattunnermi siuariaatit 0 (75) 0 0 Ukiumut nalikilliliinerit (4.026) (3.212) (3.108) 0 Ukiumi kinguariaatit nalikillilerneqarnerat Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit (4.026) ( ) (26.433) 0 Naatsorsuutitigut naliusoq Naatsorsuutitigut naliusoq Naatsorsuuserinermi naliusoq

26 Royal Greenland A/S /15 51 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 11 Pigisat nalillit tigussaasut Illuutit Tunisassiorfiit maskiinallu Angallatit Tunitsiviit allat Pigisat nalillit ingerlanneqartut 11 Pigisat nalillit tigussaasut Illuutit Tunisassiorfiit maskiinallu Angallatit Tunitsiviit allat Pigisat nalillit ingerlanneqartut Akiviusut Nuutat 0 (1.090) Suliffeqarfimmik pisinermi siuariaatit Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera (2.164) (5.775) 0 (66) (81) Tunitsiviulersussanit nuutat (52.459) Ukiup ingerlanerani siuariaatit Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (6.947) (14.680) (16.519) (5.552) 0 Pigisanut nalilinnut tigussaanngitsunut nuutat (1.736) Akiviusut Akiviusut Kattunnermi siuariaatit Tunitsiviulersussanit nuutat (33.171) Ukiup ingerlanerani siuariaatit Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (1.729) (4.790) (12.675) (3.138) 0 Pigisanut nalilinnut tigussaanngitsunut nuutat (1.736) Akiviusut Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit ( ) ( ) ( ) (33.949) - Kattunnermi siuariaatit ( ) (961) (1.749) (2.733) - Ukiumi nalikilliliinerit (18.820) (24.166) (43.507) (4.451) - Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit ( ) ( ) ( ) (41.507) - Nuutat (881) - Ukiumi kinguariaatit nalikillilerneqarnerat Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit ( ) ( ) ( ) (38.181) - Suliffeqarfimmik pisinermi siuariaatit ( ) (961) (1.750) (2.733) - Pigisanut nalilinnut tigussaanngitsunut nuutat Naliusup ukiup naanerani naliusumut iluarsiivigineqarnera Naatsorsuuserinermi naliusoq Naatsorsuuserinermi naliusoq Ukiumi nalikilliliinerit (25.833) (48.145) (59.662) (5.581) - Kalaallit Nunaanni illuutinik nunataannillu pisortatigoortumik naliliisoqarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaanni illuutit nalingi naatsorsorneqartut tdkk-iupput. Ukiumi kinguariaatit nalikillilerneqarnerat Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit ( ) ( ) ( ) (45.549) - Naatsorsuuserinermi naliusoq Naatsorsuuserinermi naliusoq Illuutinik nunataanillu pisortatigoortumik nalilersuineq Danmarkimi illuutit nunataallu tdkk-nut nalilerneqarput, Danmarkimilu illuutit nalingat tdkk-inut. Kalaallit Nunaanni illuutinik nunataannillu pisortatigoortumik naliliisoqarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaanni illuutit nalingi naatsorsorneqartut tdkk-iupput.

27 Royal Greenland A/S /15 53 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 12 Suliffeqarfinni pigisani piginneqataaffinnilu aningaasatit Suliffeqarfiit piginneqataaffiusut Suliffeqarfiit piginneqataaffiusut Suliffeqarfiit pigineqartut 13 Suliffeqarfinni pigineqartuni piginneqataaffiusunilu pissarsiassat Suliffeqarfiit piginneqataaffiusut Suliffeqarfiit piginneqataaffiusut Suliffeqarfiit pigineqartut Akiviusut Akiviusut Nuutat (5.450) (5.450) Naliusunik iluarsiissutit Ukiup ingerlanerani siuariaatit Ukiup ingerlanerani siuariaatit Kattunnermi kinguariaatit 0 0 (93.450) Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (32.841) (22.841) (4.700) Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (23.100) (21.000) (6.759) Akiviusut Akiviusut Naatsorsuuserinermi naliusoq Naatsorsuuserinermi naliusoq Naliusunik iluarsiissutit ( ) Nuutat (22.166) (22.166) Allamiut aningaasaasa nalinginut iluarsiineq (571) (571) (6.100) Ukiumut angusanit pissarsiassat (6.399) Agguagarsiassat (1.346) (1.346) (8.389) Aningaasaatinut iluarsiissutit Kattunnermi kinguariaatit 0 0 (22.166) Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (10.626) (12.000) Naliusumut iluarsiissutit (6.119) ( ) Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 14 Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit allat Akiviusut Naliusunik iluarsiissutit 20 0 Ukiup ingerlanerani siuariaatit Suliffeqarfimmik pisinermi siuariaatit Ukiup ingerlanerani kinguariaatit (2.172) (2.153) Naatsorsuuserinermi naliusoq Akiviusut Naatsorsuuserinermi naliusoq Annaasassatut uninngasuutit (6.276) (3.749) Suliffeqarfimmik pisinermi siuariaatit (1.500) (1.500) Ukiumi uninngasuutit allannguutaat (8.983) (8.644) Suliffissuaqarfimmi ingerlatseqatigiiffinni piginneqataaffiusuni piginneqataassutinik tigusinermi assigiinngissutsip naligeqqaagaa tdkk-iuvoq imi naatsorsuuserinermi naliusoq 0 tdkk-iuvoq. Annaasassatut illuartitat (16.759) (13.893) Piginnittutut ingerlatseqatigiiffimmi ingerlatseqatigiiffinni piginneqataaffiusuni piginneqataassutinik tigusinermi assigiinngissutsip naligeqqaagaa 60 tdkk-iuvoq imi naatsorsuuserinermi naliusoq 0 tdkk-iuvoq. Naatsorsuuserinermi naliusoq Naatsorsuuserinermi naliusoq

28 Royal Greenland A/S /15 55 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 15 Nioqqutissat uninngasuutigineqartut Akileraarutitigut nikingassutaagallartut Tunisassiassat uninngasuutit Nioqqutissat suliarineqartut uninngasuutit Nioqqutissat naammassisat uninngasuutit Nioqqutissat allat uninngasuutit Akileraarutitigut nikingassutaagallartunut atatillugu immikkoortut makku apeqqutaapput: Pigisat nalillit tigussaanngitsut tigussaasullu Aningaasaqarnikkut pigisat nalillit Naatsorsuutini immikkoortut allat (15.325) (13.740) (18.672) Takkunannga nioqqutissat uningasuutit ilanngaaseereerluni piviusunngortinnissaanni naatsorsuuserinermi naliusup annertussusia 16 Pissarsiassat allat Akileraarutitigut pigisat nalillit akileraarutitigut naatsorsuutitigullu nikingassutigigallagaannut atatillugu immikkoortut makku apeqqutaapput: Amigartoorutit siumut naatsorsorneqarsinnaasut Akileraarutitigut pigisat nalillit allat Akileraarutinit pissarsiassat Momsimit ilanngaatinillu pissarsiassat Pissarsiassat allat Akiligassat uninngasuutit allat Akiligassat uninngasuutit allat Ukiup ingerlanerani siuariaatit Siumut akileriigassat, pigisat nalillit Ineqarnermut akiliut atuinermilu akitsuutit siumut akilikkat Ukiup ingerlanerani kinguariaatit 0 (3.209) 0 (3.000) Akiligassat uninngasuutit allat Siumut akileriigassat allat Akiligassanut uninngasuutinut allanut attuumassuteqartut tassaapput soraarnerussutisiat. 18 Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut Siuariaatit Kinguariaatit 0 (477) Ukiumut angusanit pissarsiassat Iluanaarutit aningaasaatinullu iluarsiissutit (5.456) (5.456) Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut

29 Royal Greenland A/S /15 57 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 21 Akiitsut piffissami sivisuumi akilersugassat Qularnaveeqqusiinerit pisussaaffigilersinnaasallu Ukiut tallimat amerlanerilluunniit kingorna akiligassanngussapput: Qularnaveqqusiinerit Akiligassiisarfiit allat Illuutit qularnaveeqqusiullugit akiitsornermi qularnaveeqqutitut atorneqarput pigisat nalillit nalingi ima naatsorsorneqartut Isumaqatigiissutitigut pisussaaffigisat Akiitsut sivisuumik akilersugassat erniaat akilersorneqarnissaallu (suliffeqarfissuaq tamarmiusoq, DKK): Piff. akilersuif. (ukiut) Aalaj./ nikerar. Erniavia 2014/ /14 Naligigallagaa mio. DKK 2014/ /14 Illuutit qularnaveeqqutigalugit 2 Aalajangers 8,25 % 7,93 % Niuernerit pisortatigoortuunngitsut 2 Aalajangers/ Nikerartoq Ukiumoortumik ernialiussaq agguaqatigiissillugu 1,94% 3,15 % 1,83 % 3,04 % Pigisat nalillit ukiut marluk iluini tunniunneqartussat nalingi ima naatsorsorneqartut pillugit isumaqatigiissuteqartoqarpoq Ullup killiffiup kingorna attartornermut ima annertutigisunik akiitsoqarpoq Takkunannga ukiup ataatsip iluani akiligassanngortussat Qularnaveeqqutinut akiligassat Suliffeqarfiit piginneqataaffiusut Inuk alla Suliffeqarfiit pigisat Akiitsut allat Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik Pisussaaffigilersinnaasat Suliffeqarfissuaq Royal Greenland eqqartuussivimmi sulianik ingerlaavartunik ingerlataqarpoq, tassunga ilanngullugit akileraartarnermi oqartussaasunit saaffiginnissuteqarnerit. Aqutsisut isumaqarput eqqartuussivimmi suliat taakku inerneri saaffiginnissutillu suliffeqarfissuup aningaasaqarnikkut inissisimaneranut annertuumik sunniuteqassanngitsut. Akissarsiassat akilerneqanngitsut, akileraarutit A-t, isumaginninnermi tapiissutit il.il Feriepenget akiligassat Erniat Moms aamma akitsuutit Aningaasaqarnerup malitsigisaanik nalillit Aningaasartuutit akiligassat allat

30 Royal Greenland A/S /15 59 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT Suliffeqarfissuaq Suliffeqarfissuaq Piginnittutut ingerlatseqatigiiffik 24 Aningaasaqarnikkut annaasaqaratarsinnaanerit Pisassat Akiitsutigut pisussaaffiit Ullulerlugit isumaqatigiissusiornikkut eqqanaakkat aamma pisinnaatitaaff.. Killiffiit katinneri 25 Kukkunersiuisunut ataatsimeersuarnermi toqqakkanut akiliutit 2014/ / / /14 Kukkunersiuisup akissarsiai Uppernarsaasiinermi suliat Allamiut aningaasaataanni pingaarnerni inissisimanerit: Akileraartarnermut siunnersuineq USD ( ) (41.351) (41.894) GBP (31.890) (26.567) (19.678) SEK (10.895) (34.015) (33.724) JPY (1.125) ( ) (38.940) Allamiut aningaasaannut sillimmasiissutinit taamaallaat niuernikkut inissisimaffiit matussuserneqartarput ( ) ( ) ( ) Erniat nikerarsinnaanerat Suliffeqarfissuup aningaasaqarnikkut pigisai nalillit akiligassaalu pillugit piffissat isumaqatigiissutinik nalileeqqiffissat akiliiffissallu makku oqaatigineqarsinnaapput, tamatumani apeqqutaalluni ulloq sorleq siulliulluni akiliiffiussanersoq. Erniat ukiumoortumik annertussusaat imi erniat annertussusaat tunngavigalugu nalunaarsorneqarput. Suliassiissutit allat Ukiup siuliani iluarsiissutit Ingerlatanik tunisineq /14-imi ingerlatat tunineqartut 2013/14-imi kaaviiaartitanut ilanngunneqarput, taakkualu 201 mio. DKK-upput 2013/14-imilu ukiumut angusanut 4,8 mio. DKK-t ilassutaapput. 27 Qanigisatut suleqatit Suliffissuaqarfimmi qanigisatut suleqatit tassaapput siulersuisuni pisortaqatigiinnilu ilaasortat kiisalu piginnittoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat. Suliffeqarfissuaq Piffissaq nalileeqqiffiusoq/akiliiffissanngortoq Suliffeqarfissuaq aqutsisut akissarsiaasa nalunaarsuut 3-mi allassimasut saniatigut siulersuisunik pisortaqatigiinnillu ukiumi naatsorsuuseriffiusumi matumani niueqateqanngilaq. Ukioq ataaseq sioqqullugu Ukiut marluktallimat akornanni Ukiut tallimat kingorna Aalajangersimasumik erniallit Erniavia % Taarsigassarsisarfiit akiligassiisarfiillu, akiitsut ( ) ( ) (83.235) ( ) 0,4-8,3 Aningaasat tigoriaannaat uninngasuutit tdkk-upput ukiumoortumillu 0,0-2,2 %-imik ernialersorneqarlutik. Akiligassarsianut akiitsut tdkk-upput ukiumoortumillu 1,5-1,9 %-imik ernialersorneqarlutik.

31 Royal Greenland A/S /15 61 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMUT NALUNAARSUUTIT 28 Siulersuisut pisortaqatigiillu nunatsinni Danmarkimilu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinni allani aqutsisutut atuuffii Ingerlatseqatigiiffiup siulersuisui pisortaqatigiillu nunatsinni Danmarkimilu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinni allani aqutsisutut makkuninnga atuuffeqarput, tamatumani suliffeqarfiit tamakkiisumik pigineqartut ilanngunnagit: Siulersuisut Ingerlatseqatigiiffik Aqutsisutut atuuffik 29 Ukiumut angusanut iluarsiissutit 2014/15 Suliffeqarfissuaq 2013/14 Nalikilliliinerit naliusumillu annikilliliinerit Ikinnerussuteqarlutik piginneqataasut Niels de Coninck-Smith Siulittaasoq Orifarm Group A/S Rambøll Gruppen A/S Dovista A/S Siulersuisut siulittaasuat Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Aningaasalersuutit ingerlatsinikkut nalunaarneqartut Akileraarutit aningaasartuutitut nalunaarneqartut Jan Harald Lynge-Pedersen Siulittaasup tullia KNI Ejendomme A/S Neqi A/S Akia Sisimiut A/S Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Uninngasuutit il.il. 601 (14.766) Tapiissutit isertitatut nalunaarsorneqartut (3.615) (4.834) Tusassiorfinnik tunisinermi iluanaarutit annaasaqaatillu (9.558) (421) Pernille Fabricius Atak A/S MT Højgaard A/S Højgaard Holding A/S Siulersuisut siulittaasuat Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Ingerlatseqatigiiffinnit piginneqataaffiusunit angusat (6.368) (70.998) Niels Ole Møller Inughuit Seafood A/S Pisortaq 30 Ingerlatsinermi aningaasaatit allannguutaat Pissarsiassat allannguutaat ( ) Qullersaqarfik Ingerlatseqatigiiffik Aqutsisutut atuuffik Quersuarni uninngasuutit allannguutaat ( ) ( ) Mikael Thinghuus Pisortaaneq Ice Trawl Greenland A/S Royal Greenland Pelagic A/S Toms Gruppen A/S Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Akiligassaqarfiit akiitsullu allat allannguutaat ( ) (15.220) Nils Duus Kinnerup Aningaasaqarnermi pisortaq Aalborg Boldspilklub A/S Intego A/S Proniq Holding A/S Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq 31 Ukiup naanerani aningaasat tigoriaannaat Aningaasat tigoriaannaat uninngasuutit ukiup naanerani Bruno Olesen Suliffeqarfissuarmi Tuniaanermi pisortaq Great Greenland A/S Skare Meat Packers K/S Skare Food A/S Siulersuisut siulittaasuat Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq Pappilissat nalillit Akiligassarsisarfiit ukiup naanerani ( ) ( ) Lars Nielsen Suliffeqarfissuarmi Tunisassiornermi pisortaq Gaia Fish A/S Trustus A/S Royal Greenland Pelagic A/S Inughuit Seafood A/S Gaia Fish A/S Ice Trawl Greenland A/S Pisortaq Siulersuisut siulittaasuat Siulersuisut siulittaasuat Siulittaasup tullia Siulersuisuni ilaasortaq Siulersuisuni ilaasortaq (28.775)

32 Royal Greenland A/S /15 63 TUNISASSIORFIIT KALAALLIT NUNAATA AVATAANIITTUT Aalborgimi tunisassiorfimmi pingaarnertut marluk suliarineqarput; Europami pisisartunut igaffeqarfissuarnilu pisisartunut raajanik poortuineq aammalu raajanik seernartulikkanik tunisassiorneq. Tysklandimi Cuxhavenimi tunisassiorfiit marluk ataatsimut aqunneqarput, aappaani tunisassianik singissartuusalinnik puulinnik aammalu pisisartunut naleqqussakkanik silaannaakkanik poortuineq kiisalu nipisat suaannik tunisassiorneq. Koszalinimi oquuttat, oquutaasat qalerallillu nerpiinik tunisassiorneq aammalu Europami niuerfinni tunisassanik tunisassiorlunilu poortuisarpoq. Matanemi raajanik tunisassiorfik najukkami aalisarfeqarfinneersunik raajanik tulaassuisoqarlunilu tunisassiortoqartarpoq. KALAALLIT NUNAANNI TUNISASSIORFIIT Upernavik Seafood 2014-imi ukiaanerani pisiarineqarmat Royal Greenland Kalaallit Nunaanni 38-nik tunisassiorfiuteqalerpoq. Tunisassiorfiit tamarmik ataaseq minillugu ingerlapput. Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit pingaartumik raajanik, qaleralinnik, saarullinnik, saattuanik aammalu nipisat suaannik tulaassuiviupput. Tunitsiveqarfiit suliassaat assigiinngisitaarput, tunisassiornermiit tunisassianik poortuinermut, Kangiani Polenimilu tunisassiareqqitassanik poortuineq aammalumi qerinasuartitsineq tarajorterinerlu. AALBORG 1988 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Peter Korsbæk Tunisassiat pingaarnerit: Raajat Nioqqutissat ineriikkat: Pisiniarfissuarnut igaffissuarnullu qalerualinnik tunisassianik poortuivik Tunisassiorsinnaassuseq: tonsit/ukiumut Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 50-it / ulapaarfimmi 70-it CUXHAVEN (NIPISAT SUAAT) 2010 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Helgi Helgason Tunisassiat pingaarnerit: Nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Nipisat suaat igalaaminernut poortukkat Tunisassiorsinnaassuseq: Igalaaminermiut t/ulloq Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 19-it / ulapaarfimmi 60-it QAANAAQ Ilisimaneqanngilaq Tunitsivimmi aqutsisoq: Imiina Avatannguaq Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qaleralinnik qerinasuartitsineq qullukkiornerlu. Tunisassiorsinnaassuseq: 2 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 10 tonsit Sulisut amerlassusaat: Ulapaarfimmi tallimat AGF-ip 2013-imi juunimi akiliisinnaajunnaareernerata kingorna tunitsivik pisiarineqarpoq. Nutaamik qerititsivilerneqaleruttorpoq. AAPPILATTOQ (AVANNAANI) 1992 Tunitsivimmi aqutsisoq: Martin Petersen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 2 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 130 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ulapaarfimmi qulit CUXHAVEN (SINGISSARTUUSALIKKAT) 2014 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Helgi Helgason Tunisassiat pingaarnerit: Kapisillit, oquuttat, saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat poortakkaat, nerpiit, papeqqut singissartuusalikkani Tunisassiorsinnaassuseq: 40 tonsit/ulloq Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 18-it / ulapaarfimmi 25-t KULLORSUAQ 1991 Tunitsivimmi aqutsisoq: Jørgen Adam Fisker Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 4 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 500 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ulapaarfimmi qulit TASIUSAQ 1997 Tunitsivimmi aqutsisoq: Frederik Olsen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 600 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ ulapaarfimmi 20-t KOSZALIN 2006 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Meinhard Jacobsen Tunisassiat pingaarnerit: Oquuttat, oquutaasat, saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Natermiut raspimik qallikkat akunillu immikkat, aalisakkat nerpii qupisat akussaasersugaanngitsut, kapisillit nerpii qupisat akuutissalersukkat Tunisassiorsinnaassuseq: tonsit/ ukiumut Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ ulapaarfimmi 425-t NUUSSUAQ 2010 Tunitsivimmi aqutsisoq: Anton Heilmann Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 3 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 130 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi arfineq-marluk INNAARSUIT 1995 Tunitsivimmi aqutsisoq: Hans Peter Kristensen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 10 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 550 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ ulapaarfimmi 20-t MATANE 2006 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Gudmundur Hognason Tunisassiat pingaarnerit: Raajat Nioqqutissat ineriikkat: Raajat, uutat qalipaajakkallu Tunisassiorsinnaassuseq: 30 tonsit/ulloq Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ ulapaarfimmi 120-t NUTAARMIUT 1997 Tunitsivimmi aqutsisoq: Magnus Petersen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 12 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 600 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ ulapaarfimmi 15-it UPERNAVIK 1983 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Flemming Andersen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 200 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ulapaarfimmi qulit

33 UPERNAVIK KUJALLEQ 1959 Tunitsivimmi aqutsisoq: Magnus Grim Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: 2 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi arfineq-marluk QEQERTAQ Ilisimaneqanngilaq Tunitsivimmi aqutsisoq: Jakob Broberg Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit niaquikkat, aalisakkat ilivitsut Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ ulapaarfimmi 15-it NUUGAATSIAQ 1990 Tunitsivimmi aqutsisoq: Job Mikaelsen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat niaquikkat, niaqqut, papeqqut aalisakkallu ilivitsut. Ukiuunerani aamma qullukkiortoqartarpoq. Tunisassiorsinnaassuseq: 4,5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi qulit SAQQAQ 1983 Tunitsivimmi aqutsisoq: Nielsine Hansen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit, aalisakkat allat Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit ilivitsut ataatsimoortillugit kipparissumi qerititat Tunisassiorsinnaassuseq: 8 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 80 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi marluk/ ulapaarfimmi qulit 2013-imi nutaamik qerititsivilerpoq nutaamillu panertitsiveqalerluni. Tunisassiorfik 2003-mi ikuallappoq 2005-imilu ammaqqinneqarluni. UKKUSISSAT 1989 SAATTUT 1986 IKERASAK 1990 UUMMANNAQ 1949 Tunitsivimmi aqutsisoq: Johanne Knudsen Samuelsen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat niaquikkat, niaqqut, papeqqut aalisakkallu ilivitsut Tunisassiorsinnaassuseq: 4,5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi qulit 2013-imi nutaamik qerititsivilerpoq nutaamillu panertitsiveqalerluni. Tunitsivimmi aqutsisoq: Marie Knudsen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat niaquikkat, niaqqut, papeqqut aalisakkallu ilivitsut Tunisassiorsinnaassuseq: 7 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 400 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi 15-it Maanna illutaa 1998-imi nutartigaavoq, taamanikkullu qerititsivissuaqalerluni. Tunitsivimmi aqutsisoq: Elisabeth Filemonsen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat ilivitsut, nerpit qupisat amillit/amiikkat Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 80 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi marluk/ ulapaarfimmi 25-t Tunitsivik pilersinneqarmalli annertunngitsumik allanngortiterneqarpoq mi nutaamik qerititsivilerneqarpoq. Tunitsivimmi aqutsisoq: Kirsten Jensen Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit ilivitsut, niaqqut, papeqqut, nerpiit, qalerallit niaquikkat Tunisassiorsinnaassuseq: 40 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ ulapaarfimmi 50-it Tunisassiorfiup toqqavia 1966-imeersuuvoq, kingornali arlaleriarluni nutarsarneqartarsimalluni, kingullermik 2003-mi. QEQERTARSUAQ 1934 ILULISSAT 1920-kkut KITSISSUARSUIT Uninngavoq / Ilisimaneqanngilaq QASIGIANNGUIT 1940-kkut Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Emil Mølgård Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat, saarulliit, qalerallit, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat, aalisakkat ilivitsut ataatsimoortillugit kipparissumi qerititat, nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: Saattuat 10 tonsit aamma aalisakkat 1 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi pingasut/ ulapaarfimmi 30-t Raajanik, nerpinnik avaleq qanillu tunisassiorfiuvoq. Saattuanik aalisakkanillu maanna tunisassiorfiuvoq. Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Jensigne Schmidt Tunisassiat pingaarnerit: Raajat, qalerallit Nioqqutissat ineriikkat: Raajat ataasiakkaarlugit qerinasuartitat, raajat qalipaannik qajuusiat, aalisakkat ilivitsut, saarulliit Tunisassiorsinnaassuseq: Raajat 120 tonsit/ulloq, aalisakkat 20 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1600 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ulapaarfimmi 100-t Tunisassiorfik 1961-imi atuutilerpoq arlaleriarlunilu nutarterneqartarsimalluni. Qalerallerivik 1998-imi atuutilersoq 2009-mi matuneqarpoq. Raajaleriffik 2010-mi nutarterneqarpoq. Tunitsivimmi aqutsisoq: - Tunisassiat pingaarnerit: - Nioqqutissat ineriikkat: - Tunisassiorsinnaassuseq: - Qerititsiviup imaqqortussusaa: - Sulisut amerlassusaat: - Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Hans Grønvold Tunisassiat pingaarnerit: Qalerallit, aalisakkat allat, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Qalerallit nerpii qupisat, avaleqqat, niaqqut, nerpit qupisat ataasiakkaarlugit qerinasuartitat, nerpit aggukkat Tunisassiorsinnaassuseq: Qalerallit 25 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1800 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ulapaarfimmi 130-t Raajaleriffinngorlugu 1952-imi sananeqarpoq, 1960-imilu taassumallu kingorna 1997-imi matuneqarnissaata tungaanut arlaleriarluni nutarterneqarluni mi tuni sassiorfittut atuutileqqippoq 2011-milu nutarterneqarluni. Qaanaaq Kullorsuaq Nuussuaq Nutaarmiut Aappilattoq Innaarsuit Tasiusaq Upernavik Upernavik Kujalleq Nuugaatsiaq Ukkusissat Saattut Uummannaq Qeqertaq Ikerasak Saqqaq Qeqertarsuaq Ilulissat Kitsissuarsuit Ikamiut Qasigiannguit Kangaatsiaq Akunnaaq Ikerasaarsuk Niaqornaarsuk Attu Sisimiut / Sisimiut Fish Sarfannguit Itilleq Kangaamiut Maniitsoq Atammik Nuuk Qeqertarsuatsiaat Paamiut Narsaq Aappilattoq

34 TUNINIAANERMIK INGERLATSEQATIGIIFFIIT RG SCANDINAVIA Malmø, Sverige TUNISASSIORFEQARFIIT KALAALLIT NUNAAT Tunisassiorfiit tunitsiviillu 38-upput (nunap assinga takuuk) EUROPA Aalborg Cuxhaven Koszalin CANADA Matane KANGIA Qingdao (suliffeqarfinnut tuniniaaqqittartunut atatillugu akisussaasoq)) RG DANMARK Svenstrup RG TYSKLAND Bremen (Tysklandimi, Hollandimi, Belgiami Europallu Qeqqani Kangisissuanilu immikkoortortani akisussaasoq) RG FRANKRIG Paris RG UK Manchester RG JAPAN Tokyo RG ITALIEN Milano RG-IP NUNANUT ALLANUT ALLAFFEQARFIA Svenstrup (niuerfinni allani akisussaasoq) RG CHINA Qingdao (tuniniaanermut allaffimmik pilersitsisoqaleruttorpoq) KILISAATIT SKANDINAVIA EUROPA KANGIA RAAJARNIUTIT - Akamalik - Avataasiut - Qaqqatsiaq - Avataasiut - Nataarnaq - Avataasiut - Lomur - Sinerissap qanittuani raajarniut - Sermilik - Sinerissap qanittuani raajarniut QALERALINNIUTIT - Niels - Sinerissap qanittuani raajarniut - Aluk - Sinerissap qanittuani raajarniut - Laila S - Sinerissap qanittuani raajarniut - Tuugaalik - Avataasiut AALISARIUTIT ALLAT - Sisimiut - Avataasiut - Jens Henrik - Sinerissap qanittuani raajarniut - Nukarleq - Sinerissap qanittuani raajarniut - Lea - Sinerissap qanittuani raajarniut - Kamma - Sinerissap qanittuani raajarniut Skandinaviami niuerfiit tunisassiat amerlanerpaartaannut pingaaruteqarput. Pingaartumik raajat tungaatigut: Sverigemut Norgemullu raajanik qalipalinnik, Danmarkimut raajanik uutanik qalipaajakkanillu aammalu niuerfinnut taaneqareersunut raajanik seernartulikkanik tuniniaaneq pingaaruteqarput. Aamma oquuttanik oquutaasanillu tunisassiat Skandinaviami piumaneqarluarput. Europami niuerfinni pingaarnerni kaaviiaartitat tamakkiisumik kaaviiaartitat 56 procenteraat. Europami tunisaasartut tunisassiat amerlanersaanneersuullutik tamatigoortuupput. Tysklandimi niuerfik tunisassianik Atlantikup avannaata imartaaneersunik amerliartuinnartunik noqqaaffiusalerpoq aammalu singissartuusalinnik poortukkanik tuniniaavittut pingaarnersaalluni. Tuluit Nunaat raajanik uutanik qalipaajakkanillu niuerfittut nunarsuarmi annersaavoq, taamatuttaaq kilisaatini tunisassiaralugit qerititat niuerfimmi tassani aalisakkanik naatsiianillu siatanik tuniniaasarfissuarnut tuniniaaneq aamma pingaaruteqarpoq. Spania Portugalilu raajat saarulliillu tungaatigut pitsaasumik siuariartorfiupput, Italiamiillu raajat qalerallillu piumaneqarput. Kangianut tunisatigut kaaviiaartitat 1 milliarder koruunit anguaat. Kangiani pingaarnertut tuniniarneqartarput raajat, qalerallit aamma saattuat. Japanimi sushiliassanik tunisassiat pisisartunullu ataasiakkaanut tunisassiat ukkatarineqarput. Kinami tunisat annerpaartaraat qaleralinnik raajanillu annertoorsuakkaanik eqqussukkat, siunissamili pisisartunut toqqaannartumik tuniniaaneq ingerlatseqatigiiffik pilersinneqartoq aqqutigalugu ingerlanneqalerumaarpoq.

35 Manchester Aalborg Malmø Cuxhaven Bremen Koszalin IKAMIUT Ilisimaneqanngilaq AKUNNAAQ Ilisimaneqanngilaq Tunitsivimmi aqutsisoq: Marie Larsen Tunisassiat pingaarnerit: Soqanngilaq Nioqqutissat ineriikkat: Soqanngilaq Tunisassiorsinnaassuseq: 0 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 20 tonsit Sulisut amerlassusaat: 0 AGF-ip akiliisinnaajunnaarnerata kingorna 2013-imi juunimi pisiarineqarpoq imi aasami ammarneqarpoq. Tunitsivimmi aqutsisoq: Peter Nielsen Tunisassiat pingaarnerit: Soqanngilaq Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat panertitat. Nipisaat suaat upernaaq 2014-imiit. Tunisassiorsinnaassuseq: 0 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiveqanngilaq Sulisut amerlassusaat: 0 SISIMIUT 1914 SISIMIUT FISH Uninngavoq / Ilisimaneqanngilaq Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Hans Lars Olsen Tunisassiat pingaarnerit: Raajat, saarulliit, saattuat Nioqqutissat ineriikkat: Raajat uutat qalipaajakkallu, saattuat aggukkat, saarulliit Tunisassiorsinnaassuseq: Raajat 120 tonsit aamma saattuat 15 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 1600 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi/ulapaarfimmi 100-t Tunisassiorfik saarullinnik raajanillu tunisassiorfittut 1969-imi atuutilerpoq, 1992-imilu aamma 2011-mi raajaleriffittut nutarterneqarluni. Tunitsivimmi aqutsisoq: - Tunisassiat pingaarnerit: - Nioqqutissat ineriikkat: - Tunisassiorsinnaassuseq: - Qerititsiviup imaqqortussusaa: - Sulisut amerlassusaat: - suliakiffimmi/ ulapaarfimmi Paris Milano KANGAATSIAQ 1950-ikkunni Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Abia Thorsteinsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Saarulliit ilivitsut ataatsimoortillugit kipparissumi qerititat, nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: 15 tonsinik qerititsineq/ ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 100 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi marluk/ ulapaarfimmi 25-t Tunisassiorfik saarullinnik tunisassiorfittut 1986-imi nutarterneqarpoq. Tunisassiorfik annerusumik saarullinnut aalisakkanullu allanut qerititsivittut maanna atorneqartarpoq, nipisallu ammaraangata suannik tunisassiorfiusarpoq. Saarulliit nerpiinik tunisassiorfinngortillugu 2015-imi sananeqarpoq. SARFANNGUAQ 1990 Tunitsivimmi aqutsisoq: Lars Peter Berthelsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Saarulliit tarajortikkat saarulliillu ilivitsut ataatsimoortillugit kipparissumi qerititat Tunisassiorsinnaassuseq: 15 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 80 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi 13-it 2005-imi nutarsarneqarpoq. NIAQORNAARSUK 1948 Tunitsivimmi aqutsisoq: Judithe Wille Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat tarajortikkat, nipisat suaat Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiveqanngilaq Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ulapaarfimmi qulit 1995-imi allanngorsarneqarlunilu nutarterneqarpoq imi allilerneqarpoq. ITILLEQ 1949 Tunitsivimmi aqutsisoq: Otto Enoksen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit nipisallu suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat tarajortikkat nipisallu suaat Tunisassiorsinnaassuseq: 1,5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 10 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakkiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi arfineq-marluk 1991/93-imi aamma 1994/95-imilu nutarsarneqarpoq. IKERASAARSUK 1950 Tunitsivimmi aqutsisoq: Lars Karlsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit tarajortikkat uukkallu, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat tarajortikkat Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: Qerititsiveqanngilaq Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi qulit 1995-imi nutarsarneqarpoq. KANGAAMIUT 1944 Tunitsivimmi aqutsisoq: Peter Kreutzmann Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, qeeqqat, qalerallit, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat ilivitsut, saarulliit ukiumi panertitat, qeeqqat qullukkat, nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: 5 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 30 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ ulapaarfimmi 16-it 1994/95-imi nutarterneqarpoq. Qerititsivik qerititsivillu uninngasuutigiviutigisoq allilerneqarput, qerititsivik 12/15 tonsinik qerititsivillu uninngasuutigiviusoq 80 tonsinik immerneqarsinnaapput. Qingdao Tokyo ATTU Ilisimaneqanngilaq Tunitsivimmi aqutsisoq: Erneeraq Ugpernanngitsoq Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat tarajortikkat, nipisat suaat, saarulliit pissuseqatigiiaallu allat Tunisassiorsinnaassuseq: 2 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 20 tonsit Sulisut amerlassusaat: 0 MANIITSOQ Ilisimaneqanngilaq Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Lisbeth Østergård Tunisassiat pingaarnerit: Nutaaq saarulliit, saattuat, saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat aalisakkallu nerpii Tunisassiorsinnaassuseq: Saattuat 5 tonsit aalisakkallu 50 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 500 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi 25-t/ ulapaarfimmi 100-t AGF-ip 2013-imi juunimi akiliisinnaajunnaareernerata kingorna pisiarineqarpoq. Aalisakkat nerpii nik saaneeraajakkanik tunisassiorneq nunatsinnilu tunisassianik tuniniaavimmut nassiussassanik saarullinnik panertitsineq aallartinneqarput.

36 Royal Greenland A/S /15 71 ATAMMIK 1992 NUUK 1959 Tunitsivimmi aqutsisoq: Erik Henriksen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, qeeqqat, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat ilivitsut, aalisakkat tarajortikkat, nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: 3 tonsinik qerinasuartitsineq aamma sisamat tonsinik tarajorterineq/ ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 8 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi sisamat/ nipisat suanniarfiup nalaani 20-t Qerititsivik uninngasuutiviutigisoq qerititsivillu alli - lerneqarput, qerititsivik 8-10 tonsinik immerneqarsinnaavoq sisamat tonsinillu tarajorterisoqarsinnaalluni. Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Theo Didriksen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, qalerallit, suluppaakkat, qeeqqat, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Nipisat suaat, aalisakkat ilivitsut ataasiakkaarlugit qerititat, nunatsinni tunisassiat nunatsinni nioqqutissat Tunisassiorsinnaassuseq: 50 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 200 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi aqqaneq-marluk/ulapaarfimmi 40-t Godthåb Fiskeindustri 1990-mi pisiarineqarpoq. Raajanik tunisassiorneq 2002-mi unitsinneqarpoq. PAAMIUT 1920 NARSAQ 1951 Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Ilannguaq Abrahamsen Tunisassiat pingaarnerit: Saattuat, saarulliit, nipisat suaat, aalisakkat allat Nioqqutissat ineriikkat: Saattuat aggukkat, saarulliit nerpii qupisat, nipisat suaat, qerinasuartitat Tunisassiorsinnaassuseq: Saattuat 10 tonsit/ulloq, aalisakkat nerpii qupisat 20 tonsit/ ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 500 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi qulit/ ulapaarfimmi 50-it Saarullinnik tunisassiorfik 1997-imi pujoorivinngortinneqarpoq mi matuneqarpoq. Raajanik saattuanillu 2004-mi tunisassiorfinngorpoq. Raajanik tunisassiorfik saarulliit nerpiinik tunisassiorfinngortinneqarpoq 2012-imi. Tunisassiorfimmi ingerlatsisoq: Niels Sakariassen Tunisassiat pingaarnerit: Nipisat suaat, Saarulliit Nioqqutissat ineriikkat: Nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: 20 tonsinik qerinasuartitsineq /ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 600 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi ataaseq/ulapaarfimmi qulit 1995-imi nutarterneqarpoq. QEQERTARSUATSIAAT 1983 Tunitsivimmi aqutsisoq: Simon Bendtsen Tunisassiat pingaarnerit: Saarulliit, nipisat suaat Nioqqutissat ineriikkat: Aalisakkat tarajortikkat, saarulliit ataasiakkaarlugit qerinasuartitat, saarulliit ataatsimoortillugit kipparissumi qerinasuartitat, nappartat nipisat suaannik imallit Tunisassiorsinnaassuseq: Aalisakkat tarajortikkat 4 tonsit, aalisakkat 18 tonsit/ ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 80 tonsit Sulisut amerlassusaat: Suliakiffimmi arfinillit/ularpaarfimmi 16-it AAPPILATTOQ (KUJATAANI) Ilisimaneqanngilaq Tunitsivimmi aqutsisoq: Aqqalu Levisen Tunisassiat pingaarnerit: Soqanngilaq Nioqqutissat ineriikkat: Soqanngilaq Tunisassiorsinnaassuseq: 0 tonsit/ulloq Qerititsiviup imaqqortussusaa: 20 tonsit Sulisut amerlassusaat: 0 AGF-ip 2013-imi juunimi akiliisinnaajunnaareernerata kingorna pisiarineqarpoq. Nillusaavimmi sanaqqiisoqareermat nutarterisoqareermallu tunisassiassanik tunitsivittut 2014-imi atuutilerpoq.

37 Royal Greenland A/S /15 73 ROYAL GREENLANDIP AALISARIUTAATAI Royal Greenlandip avataasiutitut aalisariutaatigai kilisaatit raajarniutit avataasiortut pingasut aammalu kilisaatit avataasiutitut saarullinniutit, qaleralinniutit il.il. marluk. Kilisaatit avataasiutit tunisassiorfiupput taamalu aalisarlutillu tunisassiorfiusarput. Sinerissap qanittuani raajarniutit marluk mikisut aammalu qaleralinniutit arfineq marluk pisaminnik Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani tulaassuisarfinnut tulaassuisarput. AKAMALIK Kilisaatip naalagaa: Linjohn Christiansen/Jogvan Trondarson Takissusia/silissusia: 75,8 x 14,5 m Tunisassiorsinnaassusia: 110 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: tonsit Inuttat: t Kilisaatip sannaata suunera: Raajanut kilisaat avataasiut Piginnittoq: RG - 100%-imik QAQQATSIAQ Kilisaatip naalagaa: Torbjørn Joensen/Frederik Heilmann Takissusia/silissusia: 70 x 14,6 m Tunisassiorsinnaassusia: 110 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: tonsit Inuttat: t Kilisaatip sannaata suunera: Raajanut kilisaat avataasiut Piginnittoq: RG - 100%-imik NATAARNAQ Kilisaatip naalagaa: Martin Jacobsen/ Davur Mohr Takissusia/silissusia: 67,5 x 14,5 m Tunisassiorsinnaassusia: 110 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 600 tonsit Inuttat: t Kilisaatip sannaata suunera: Raajanut kilisaat avataasiut Piginnittoq: RG - 50%-imik SISIMIUT LOMUR Kilisaatip naalagaa: Jakup Bech Takissusia/silissusia: 43,2 x 9,6 m Tunisassiorsinnaassusia: 60 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 130 tonsit Inuttat: Aqqanillit Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani raajanut kilisaat Piginnittoq: RG - 75%-imik NIELS Kilisaatip naalagaa: Hans Henrik Takissusia/silissusia: 14,3 x 4,52 m Tunisassiorsinnaassusia: 3 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 14 tonsit Inuttat: Pingasut-tallimat Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani qaleralinnut aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik LAILA S Kilisaatip naalagaa: Jakob Lukassen Takissusia/silissusia: 19,4 x 5,2 m Tunisassiorsinnaassusia: 3 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 30 tonsit Inuttat: Pingasut-tallimat Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani qaleralinnut aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik TUUGAALIK Kilisaatip naalagaa: Regin Henriksen/ Pauli Justinussen Takissusia/silissusia: 66,4 x 14,6 m Tunisassiorsinnaassusia: 80 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 800 tonsit Inuttat: 25-t Kilisaatip sannaata suunera: Qaleralinnut/ avaleraasartuunut kilisaat avataasiortoq Piginnittoq: RG - 25%-imik SERMILIK Kilisaatip naalagaa: Sivert Møller/Nuka Levisen Takissusia/silissusia: 26 x 8 m Tunisassiorsinnaassusia: 20 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 45 tonsit Inuttat: Arfinillit-qulingiluat Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani raajanut kilisaat, raajat sikulersuinnakkat Piginnittoq: RG - 100%-imik ALUK Kilisaatip naalagaa: Peter Jacobsen Takissusia/silissusia: 19,4 x 5,2 m Tunisassiorsinnaassusia: 3 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 30 tonsit Inuttat: Pingasut-tallimat Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani qaleralinnut aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik JENS HENRIK Kilisaatip naalagaa: Piitannguaq Møller Takissusia/silissusia: 13,80 x 4,60 m Tunisassiorsinnaassusia: 3 tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 12 tonsit missaat Inuttat: Pingasut-tallimat Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani ningittagarsorluni/ qassusersorluni aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik LEA Kilisaatip naalagaa: Frederik Mathiassen Takissusia/silissusia: 14,85 x 5,16 m Tunisassiorsinnaassusia: Tunisassiorfittaqanngilaq Pisaqarsinnaassusia: 150 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 10 tonsit missaat Inuttat: Sisamat Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani ningittagarsorluni/qassusersorluni aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik Kilisaatip naalagaa: Ivan Olsen/Pauli Olsen Takissusia/silissusia: 66 x 14 m Tunisassiorsinnaassusia: tonsit/ulloq Pisaqarsinnaassusia: tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 750 tonsit Inuttat: t Kilisaatip sannaata suunera: Aalisakkanut kilisaat avataasiut Piginnittoq: RG - 100%-imik 1992 NUKARLEQ Kilisaatip naalagaa: Laasinnguaq Jensen Takissusia/silissusia: 9,91 x 3,04 m Tunisassiorsinnaassusia: Tunisassiorfittaqanngilaq Pisaqarsinnaassusia: 60 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 3 tonsit Inuttat: Pingasut Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani ningittagarsorluni/qassusersorluni aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik 1987 KAMMA Kilisaatip naalagaa: Erik Nielsen Takissusia/silissusia: 14,99 x 5,21 m Tunisassiorsinnaassusia: Tunisassiorfittaqanngilaq Pisaqarsinnaassusia: 150 tonsit/ukiumut Usisinnaasat: 14 tonsit missaat Inuttat: Pingasut Kilisaatip sannaata suunera: Sinerissap qanittuani ningittagarsorluni/qassusersorluni aalisariut Piginnittoq: RG - 100%-imik 1988

38 Royal Greenland A/S /15 75