ITALO SVEVO ONNISTUNUT KEPPONEN. Suom entanutjuusokortelainen. Savi-kustannus

Suurus: px

Alustada lehe näitamist:

Download "ITALO SVEVO ONNISTUNUT KEPPONEN. Suom entanutjuusokortelainen. Savi-kustannus"

Vello Jõesaar
4 aastad tagasi
Vaatused:

4 ITALO SVEVO ONNISTUNUT KEPPONEN Suom entanutjuusokortelainen Savi-kustannus

5 ItaliankielinenalkuteosUnaburla riuscita (1926) 2019Savi-kustannus& JuusoKortelainen Kustantaja:Savi-kustannus,Espoo Valmistaja:BoD BooksonDemand,Norderstedt,Saksa ISBN (nid.) ISBN (EPUB)

6 1 MarioSam igliolikirja lisuusmieslikikuusissakymmenissään.hänen neljäkymmentävuota aiem minjulkaisem aansarom aaniaolisivoitu pitääkuo leena,mikälitässäm aailmassaosaisivatkuo la se laisetkinasiat,jotkaeivätole koskaan o leetelossa.kalpeaksija hiukan heikoksi käynytmariosen sijaan olijatkanutmonien vuosien ajan hiljaistaeloaan.sen hänelesali muuankurja virka,joka eiaiheu tanutjuurikaan vaivaa ja tarjosihyvin pienettulot.tuollainen eläm äonhygieenistä ja muu tuuvieläkin terveelisemmäksijos kuten Marion tapauksessa sen mausteena on jokin kaunis unelma.tuossakiniässähänuskoiyhä,e tä hänen kohtalonaan olisinousta maineeseen ja kunniaan,muta eisentakia mitä hänolitehnyttaitoivoitekevänsä,vaan tuosta vain.silä suuriveltous samainen,jokaestikaikenlaisen kapinoinnin kohtaloavastaan pidäteli häntätuonvuosikausia aiem minsisim mässään muovautuneen vakaum uksentuhoamisenraskaasta työstä.m u ta tuo la tavoin tulinäytetyksitoteen,etä myöskohtalon mahtavuudela on rajansa.elämäolirikkonutm arioltam uutamialuita,m u ta olijä tänytkoskematomiksi 5

7 tärkeimmätelim et:arvonannonitseään ja hiemanmyösm uitakinkohtaan,joistakunniaeittämätärippuu.hänkulkisurkeanelämänsä läpiainaisen tyytyväisyyden tunteen saatelemana. Harvatosasivatepäilähänessänoin suurta omahyväisyytä,silä Mario kätki sen silä uneksijan lähes tiedostamatomala viekkaudela,jokasalihänensuojela unelmaansa törmäykseltätäm än maailm an kovien tosiseikkojenkanssa.yhtäkaikki,välilä hänenunelm ansa tihkuiesin,ja siloin ne,jotkaaja telivathänenparastaan,puolustivat tuotaharmitonta omahyväisyytä.kun muutkuulivatmarion tuom itsevaneläviäjakuo leitakirjailijoita kovinsanoinjaehkäesitävän itsensäedeläkävijänä,he nauroivat.muta hyväntahtoisesti, koska he näkivät,miten tämä punastuinin kuin myösmieskuusissakymmenissään osaa punastua,kunonkirjailijajatuo laisessa tilanteessa.sitäpaitsinaurukinonterve,eikälainkaan ilkeäasia.tuolatavoin kaikkivoivatoikein hyvin:mario,hänen ystävänsä ja myös hänenviho lisensa. Mariokirjoiti todela vähän,ja itse asiassa pitkiä aikoja hänessä eio lutm uutakirjailijaan vitaavaakuin kynäjaikuisestivalkoinen paperivalm inatyöpöydälä.januoolivathänen onnelisimmatvuotensa,nin täynnäunelmia ja vapaatkaikenlaisista raskaistakokem uksista; 6

8 kuin toinen kihkeälapsuus,jopaparempikin kuin kypsäikämenestyneemmälä kirjailija la, jokaosaa purkaa tuntonsa paperile pikemmin sanojen au tamana kuin n iden estämänä, muta jääsitenpelkäksityhjäksikuoreksi,jonkauskotaan yhäolevanmaukashedelmä. Tuoaikakausisaa toisäilyäonnelisenavain nin kauan kuin kestiponnistelusitäulos.ja mitä Marioon tuli,tätäeim itenkään lioitelun voim akasta ponnisteluatapahtuiaina.o nneksi häneiolutlöytänytuloskäyntiä,jonkakau ta voisiloitota noin suuresta onnesta.olim ahdotontehtävä kirjoitaa toinen vastaava romaani kuin vanha,jokaolisyntynytteleskoopinvälitykselä tunnetusta vara lisuudeltaan ja asem altaan korkeammalaolevien ihmistenihailusta. Hänrakastiedeleen vanhaa romaaniaan,koska saa toirakastaasitäsuurem mita vaivoita, ja se vaiku tihänestäyhtäelinvoimaiselta kuin kaikkise lainen,jo la vaiku taisiolevanpää ja häntä.mutakun hän uudemman kerran tahtoiryhtyä työskentelemään noiden varjoihmisten kanssa heijastaakseen heidätsanojen voim ala paperile,häntunsiterveelistäinhotusta.täydelinen,joskin tiedostamaton kuudenkym menenikävuoden suom akypsyysesti häntäryhtymästäsihen.eikähänen mieleensä tu lutkuvaila vaatim a tomampaa eläm ää;esimerkiksi om aansa,jokaoli esim erkilistähyveelisyydessään ja osoitisitäkin suurempaa 7

9 lujuu ta alistumisessa,jokaohjasisitä.hänei kuitenkaan kehuskelutsilä eikä edes tuonut sitäilmi nin suurestiseolijopainanutjälkensähänen minäänsä.s ihen häneltäpuu tuivatvälineetja k intymyskin,m ikäoli todelinenongelma,m u ta yleistäniden parissa,joiltaoliestetymahdolisuustunteaelämän kaikistakorkeim matm uodot.ja n inpähänlopultahylkäsiihmisen jaihmiselon,nin korkean kuin matalankin (taiainakin uskoihylkäävänsä), ja omistautui (tai luuli omistautuvansa) eläimile,satujakirjoitamala.hän tekinitä joutohetkinään,janeolivatn in lyhyitäjajäykkiä,e tä muistu tivatpikemminkin muum ioita kuin raatoja,koskaneeivät edes lemunneet. Lapselinen kun oli(eivanhuudesta johtuen, silähänoliolutsitäaina),hän pitinitäaloituksena,hyvänä harjoituksena,parannuksena, ja tunsiitsensä nuoreksija onnelisemmaksi kuin koskaan. Aluksihän toistinuoruudessaan tekemänsä erheen jakirjoitieläimistä,joitaeijuurikaan tuntenut,jasaduissa kajahtelivatärjynnätjatöräytykset.sitenhän muu tuihum aanimmaksi josasiavoidaan näin ilmaista jakirjoiti eläimistä,jotkauskoituntevansa.n inpäkärpänen tarjosihänelesuuren määrän satujaja osoitiolevansaluultua hyödylisempieläin. Yhdessäsaduistahän ihailituon kaksisipisen vauhtia.hukatuaselaista,nim itäin se eitar- 8

10 vinnutsitä senenempääsaalin saavu tamiseen kuin turvalisuutensa takaam iseen. Tarinan opetuksestavastasikilpikonna.toisessa sadussa hänylistikärpästä,joka tuhosin in suuresti rakastamaansa saastaa. Kolmas hämmästeli kuinka kärpänen,silmien puolesta eläimistä rikkain,näkee nin epätäydelisesti. Lopulta yksikertoimiehestä,jokahuusilitistäm äleen häiritseväle kärpäsele: Tein sinu le palveluksen.katso,nytetoleenääkärpänen. M oise la järjestelmäläolihelppo saadajokapäiväsatu aam ukahvinaikanavalm iksi.sodan olitultava ope tamaan hänele,e täsadu la saa toiilm aistamyösomaasisimpäänsä,janinpäse liti muum ionosaksielämänkoneistoa,kuinyhdeksisen elim eksi.kastässäm iten se tapahtui. Italian sodan sytyessä Mario pelkäsi,etä ItävalanpolisinTriestessäsuoritam atvainot alkaisivatiskemälä häneen yhteen harvoista kaupunk in jääneistäitalialaisistakirjailijoista mahtavala oikeudenkäynnilä,joka mahdo lisestilähe täisihänetroikkumaan hirsipuuhun. Kauhujasam ala toivokihdy tihäntä,ja se sai hänetyhdelä hetkelä riem uitsem aan ja toisella kalpenem aan.hän kuvitelie tä hänentuomarinsa kokonainen sotaneuvosto,joka koostuisikaikistaarm eijaneri portaistakenraalista alaspäin joutuisilukem aan hänenromaanista ja,josoikeusolisitoteutuva,tutkimaan sitä.siten epäilemätäsaapuisihieman 9

11 tuskalinen hetki.muta jossotaneuvostoa ei o lutpiste ty kokoon raakalaisista,olilupatoivoaetäromaanin luetuaan he palkinnoksi säästäisiväthänenhenkensä.siksihänkirjoiti sodanaikanapaljonjatärisitoivostajakauhusta vieläkin enem mänkuinkirjailija,jokatietää e tä on olem assa yleisö odo tamassa hänen sanaansa,josta antaatuom ionsa.muta varm uuden vuoksihän kirjoitiainoastaan vaikeasti tulkitaviasatuja,ja tuossa toivon ja pelonvälisessä ilmapirissä hänen pienetmuumionsa muutuivat elävimmiksi. Sotaneuvoston ei sentään olisihelppoa tuomita häntä sadusta, jonkaaiheenaolisuurijavahva jä tiläinen.se taisteli suo la itseään kevyem piäeläim iä vastaan ja kaatuikuo leenamuta yhtä kaikkivoitokkaanamutaan,jokaeikyennytkannatelemaan sitä.kukavoisitodistaa, etä kyse oli Saksasta?Jamiksipä ajatela samaista Saksaa leijonan kohdala,jokavoitiaina,koskaeilähtenytliankauaksiom asta kaun ista ja suuresta pesästään,kunnessaatin selvile etä se oli mahdo listasavustaasieltäulostaatu la lopputuloksela? Muta tuo la tavoin Marioto tuilikkumaan eläm ässä alatisatujen saa telemana,aivan kuin ne olisivato leethänenpukunsa taskut.seoli kirjalistaedistystä,jonka hänolivelkaa polisile.tämä kuitenkin osoitiolevansa täysin tietämätön paikalisestakirjalisuudestajajäti 10

Seotud dokumendid

my_lauluema

my_lauluema Lauluema Lehiste toomisel A. Annisti tekst rahvaluule õhjal Ester Mägi (1983) Soran Alt q = 144 Oh se da ke na ke va de ta, ae ga i lust üü ri kes ta! üü ri kes ta! 3 Ju ba on leh tis lei na kas ke, hal