MISSINGIUT. Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsimmi nr. 197-imi, 16. juni imeersumi makku allannguutigitinneqassapput:

Suurus: px
Alustada lehe näitamist:

Download "MISSINGIUT. Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsimmi nr. 197-imi, 16. juni imeersumi makku allannguutigitinneqassapput:"

Väljavõte

1 Social- og Integrationsministeriet Familieret 9. april 2013 J.nr / LTH MISSINGIUT Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip aamma kingornussisarnermik Kalaallit Nunaannni inatsisip allanngortinneqarnerat pillugu inatsisissatut Siunnersuut (Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip il.il. atuutilersinneqarnera sioqqullugu meeqqanut aappariinnerup avataatigut inunngorsimasunut ataataassutsimik aalajangersaasarneq) 1 Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsimmi nr. 197-imi, 16. juni imeersumi makku allannguutigitinneqassapput: 1. 5, imm. 3 imaattunik oqaasertaqassaaq: Imm. 3. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi 278, imm. 4-mi piumasaqaatit eqqortinneqarsimappata suliaq imm. 2-mi piffissaliussat naanerisa ki-ngornatigut suliassanngortinneqassasoq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisuuneqarfiup akuersissutigisinnaavaa. 2. 6, imm. 2 atorunnaarsinneqarpoq , imm. 2-mi Pisortat qullersaasut Naalagaffiup Sinniisua -nik taarserne-qassaaq p kingornatigut una ikkunneqassaaq: 23 a. Meeraq Kitaani 1. juni 1963 imaluunniit Avannaani Tunumiluuniit 1. juli 1974 sioqqullugit inunngorsimasoq 26 apeqqutaatinnagu ataatassarsiuussinermik suliassanngortitsisinnaavoq. Meeraq ataatassarsiuunneqartoq meeqqat inatsiseqarti-taanerannik Kalaallit Nunaanni inatsimmi nr. 197-imi, 16. juni 1972-imeersumi 6, imm. 2 tunngavigalugu angummik ataasimik angutinilluunniit arlalinnik meeqqamut akilersuutinik akilersuissaatitsisoqarneranik aalajangiivigineqarsimasoq Kalaallit Nu-naanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi 278, imm. 1 apeqqutaatinnagu ataatas-sarsiuussineq pillugu suliap suliarileqqinneqarnissaanik qinnuteqarsinnaavoq. 1

2 Imm. 2. Taamatuttaaq meeqqap kingorsassatut qimatai meeqqallu anaanaa anaa-naasulluunniit kingornussassatut qimatai imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit tunngavi-galugit suliassanngortitsisinnaapput, imm. 1-imilu oqaaseqatigiit aappaat tunngaviga-lugit qinnuteqarsinnaallutik. Imm. 3. Inatsimmi kapitali 1-imi meeqqanut appariinnerup avataatigut inunngor-simasunut ataatassarsiuussisarneq pillugu aalajangersakkat aamma Kalaallit Nunanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi ataatassarsiuussinerit pillugit aalajangersakkat imm. 1 tunngavigalugu suliani atorneqassapput, taamaattorli tak. imm Imm. 4. Imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit tunngavigalugit suliaq sumiiffimmi meeqqap angerlarsimaffittut najugarisaani eqqartuussivikkut suliassanngortinneqas-saaq. Meeraq Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffittut najugaqanngippat suliaq sumiif-fimmi angutip meeqqamit ataatamisut oqaatigisaata angerlarsimaffittut najugarisaani eqqartuussivikkut suliassanngortinneqassaaq, imaluunniit angut pineqartoq toqukkut qimagussimappat eqqartuussivikkut angutip kingornussassatut qimataasa suliarine-qarfiatigut. Imm. 1 aamma imm. 2 tunngavigalugu suliassanngortitsivissaqanngippat suliaq Sermersuup Eqqartuussivianut suliassanngortinneqassaaq. Imm. 5. Tamanna pisariaqarpat meeqqap imm. 1-imi oqaaseqaatigiit siulliit tun-ngavigalugit suliassanngortitsisup imaluunniit imm. 1-imi oqaaseqaatigiit aappat tun-ngavigalugit qinnutigisamik saqqummiussisup eqqartuussivimmi suliarinnitsitsinerani fuldmægtigimik ikiortissaanik eqqartuussivik toqqaasinnaavoq. 2 Kingornussisarnermik Kalaallit Nunaanni inatsimmi, tak inatsit nr. 154, 27. maj 1964-imeersoq, makku allannguutigitinneqassapput: 1. 4, imm. 2 atorunnaarsinneqarpoq atorunnaarsinneqarpoq. 3 Inatsit manna 1. januar 2014-imi atuutilerpoq. 4 Ataataassutsip, inatsimmi matumani 1, nr. 4-kkut oqaasertalerneqartutut, meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsimmi 23 a tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasup, piffissami ataatassarsiuussinerup aallartinnerata nalaani inaar-lugit suliarineqarsimasut imaluunniit ataatassarsiuussinermik suliamik inaarlugu sulia-rineqarsimasumik 2

3 suliarinneqqileqqusilluni qinnutigisap saqqummiunneqarnerata kingornusassatut qimatat suliareqqilerneqarnissaat tunngavissalersinnaanngilaa. 3

4 Inatsisissatut siunnersuut pillugu oqaaseqaatit Oqaaseqaatit nalinginnaasut Imarisai 1. Aallaqqaasiut tunuliaqutaalu 1.1. Aallaqaasiut 1.2. Tunuliaqutaa 1.3. Oqaluttuarisaanikkut qulaajaaneq 2. Inatsisissatut siunnersuutip siunertaa 3. Inatsisissatut siunnersuutip imarisaa 3.1. Ataataassuseq Danmarkimi ataataassuseq pillugu malittarisasssat Inatsit 1908-meersoq Inatsit 1937-meersoq Inatsit 1960-imeersoq Inatsit 2001-imeersoq (Inatsit atuuttoq) Kalaallit Nunaanni ataatassarsiuussisarneq pillugu malittarisassat Maleruaqqusat 1929-meersut Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsit 1962-imeersoq (Inatsit atuuttoq) Nunat tamat eqqarsaatigalugit Danmarkip pisussaaffiinut tunngasut (Danmarkimi) Naalakkersuisut isumaliutersuutaat Aqqiissutissatut siunnersuutigineqartoq 3.2. Sulianik ataatassarsiuussinermut tunngasunik suliarinnittarneq Kalaallit Nunaanni sulianik ataatassarsiuussinermut tunngasunik suliarinnittar-neq pillugu malittarisassat (Inatsit atuuttoq) (Danmarkimi) Naalakkersusiut isumaliutersuutaat Aqqiissutissatut siunnersuutigineqartoq 3.3. Kingornussisarneq pillugu inatsit Kalaallit Nunaanni kingornussisarneq pillugu inatsimmi aamma suliarinneqqi-lertarneq pillugu malittarisassat (Inatsit atuuttoq) Kingornussisarneq pillugu inatsimmi malittarisassat Suliarinneqqilertarneq pillugu malittarisassat Nunat tamat eqqarsaatigalugit Danmarkip pisussaaffiinut tunngasut (Danmarkimi) Naalakkersuisut isumaliutersuutaat Aqqiissutissatut siunnersuutigineqartoq 4

5 4. Kalaallit Nunaanni ilaqutariinnermut tunngasut pillugit inatsiseqartitsinermik nutar-terineq 5. Naligiissitaanermut tunngasutigut kingunerisassai 6. Pisortanut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai 7. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai 8. Aqutsinikkut innuttaasunut kingunerisassai 9. Avatangiisinut kingunerisassai 10. EU pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasut 11. Oqartussaasut, kattuffiit/suliniaqatigiiffiit tusarniaavigineqartut 12. Inatsisissatut siunnersuutip kingunerisassaanik ataatsimut naliliiviginninneq 1. Aallaqqaasiut tunuliaqutaalu 1.1. Aallaqqaasiut Inatsisissatut siunnersuutip pingaarnertut siunertaa tassaavoq Kalaallit Nunaanni meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut inatsisitigut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat. Tamanna ilaatigut pissaaq meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip 1. juni 1963-imi (taamaattorli Avannaani Tunumilu aatsaat 1. juli 1974-mi) atortuulernera sioqqullugu meeqqap Kalaallit Nunaanni aappariin-nerup avataatigut inunngorsimasup kina ataataginerlugu paasiniaanermik suliap su-liassanngorteqqunissaanut periarfissinneqarneratigut, ilaatigullu pissalluni inatsisip atortuulernerata kingornatigut Kalaallit Nunaanni meeqqap aappariinnerup avataatigut inunngorsimasup, ataatassarsiuunneqarnera angummik ataatsimik arlalinnilluunniit meeqqamut akilersuisussaalersitsinikkut aalajangiivigineqarsimasup, suliamik suliarin-nileqqeqqusilluni qinnuteqarnissamut periarfissinneqarneratigut, ataatassarsiuussine-rup suliarileqqinneqarnissaanut piumasaqaatit eqqortinneqarsimanngikkaluarpata-luunniit. Immikkoortumi 1.2-mi tunuliaqutaanut tunngasumi, matumani meeqqat inat-siseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip atortuulerneranut tunngasut ilan-ngullugit eqqarsaatigalugit, allaaserineqartut aamma innersuussutigineqarput. Taamaalilluni siunnersuutigineqarpoq meeqqanut pineqartunut ataataasunngortitsineq meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsimmi ataataasunngortitsilluni aalajangersaanertut inatsiseqartitsinikkut sunniuteqassasoq, matumani meeqqap a-taataminit taassumalu ilaqutaanit kingornussisinnaatitaalernera ilanngullugu eqqar-saatigalugu. Ataataasunngortitsinerulli kingornussassatut qimatat piffissami ataatas-sarsiuussinerup aallartinneqarnerata nalaani imaluunniit ataatassarsiuussinerup naammassereersup suliarineqaqqilernissaannik qinnuteqarnerup nalaani inaarlugit suliarineqarsimasut suliarineqaqqilernissaat tunngavissalersinnaanngilaat Tunuliaqutaa Meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsit nr. 197, 16. juni 1962-imeersoq (matuma kingornatigut Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsimmik taaneqartartussaq) Kitaani 5

6 1. juni 1963-imi atortuulerpoq. Inatsist taanna meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip Avannaani Tunumilu atortuuler-sinneqarnera pillugu Kunngip peqqussutaatigut nr kkut, 6. maj 1974-imeersuk-kut Avannaanut Tunumullu 1. juli 1974-imi atortuulersinneqarpoq. Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsit meeqqamut ataataassuseq pillugu aalaja-ngersakkanik imaqarpoq, meeqqap appariinnerup iluani avataatigulluunniit inunngor-simanera apeqqutaatinnagu. Inatsit angajoqqaat meeqqaminnut pilersuisussaatitaa-nerat pillugu aalajangersakkanissaaq imaqarpoq. Inatsisikkut tassuuna meeqqanut Kalaallit Nunaanni appariinnerup avataatigut inun-ngortunut ataataassuserpiaap aalajangernissaanut periarfissaqalerpoq. Tamanna ilaa-tigut isumaqarpoq meeqqat pineqartut ataataminnit taassumalu ilaqutaanit kingor-nussisarnermik inatsit Kalaallit Nunaanni atuuttoq, tak. inatsit nr. 190, 7. juni 1958-imeersoq (kingornussisarnermik inatsimmik 1958-imeersumik matumani kingornatigut taaneqartartussaq) tunngavigalugu kingornussisinnaatitaalermata. Taamaaliornikkut meeqqat Kalaallit Nunaanni aappariinnerup avataatigut inunngortut eqqarsaatigalugit inatsiseqartitsinikkut atuuttut meeqqat Danmarkimi aappariinnerup avataani inun-ngortut eqqarsaatigalugit meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut pillugit inatsisikkut nr. 131-ikkut, 7. maj 1937-imeersukkut Danmarkimi atortuulersiinneqar-tunut naligitinneqalerput. Kalaallilli Nunaanni meeqqat pillugit inatsimmi meeqqanut aappaariinnerup avataati-gut inunngortunut ataataassuseq pillugu malittarisassat taamaallaat meeqqanut inatsisip atuutilersinneqarnerata kingornatigut inunngortunut atuupput. Inatsisip a-tortuulersinneqarnera sioqqullugu meeqqamut aappariinnerup avataatigut inunngor-tumut ataataasinnaasoq meeqqamut akilersuisussaasunngortinneqarsinnaavoq, angul-li meeqqamut ataataasutut eqqartuunneqarsinnaanngilaq meeraq pineqartoq angum-mit tassannga kingornussisinnaatitaalersillugu. Inatsisissatut siunnersuummi matuma-ni meeqqat taakku eqqarsaatigalugit taaguut meeqqat inatsisitigut ataataqanngitsut atorneqarpoq. Kalaallit Nunaata tungaanit kissaatitut oqaatigineqarpoq meeqqat inatsiseqartitaa-nerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip atuutilersinneqarnera sioqqullugu meeqqat Ka-laallit Nunaanmni aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut ataataasa aalajanger-neqarnissaannut periarfissamik pilersitsisoqassasoq, meeqqallu taakku ataataminnit kingornussisinnaatitaalissasut. Kissaatigisaq taanna inatsisissatut siunnersuutikkut matumuuna eqquutsinneqarpoq, tassami meeqqat inatsisitigut ataataqanngitsut ataatassarsiuussinermik aallartitsi-nissaminnut periarfissaqalersinneqarmata. Meeqqap ataatami taassumalu ilaqutaasa kingornussassatut toqukkut qimataani massakkut siunissamilu suliarineqartuni ki-ngornussisinnaatitaalernera ataataassutsip periaatsikkut tassuuna aalajangerneqar-tup nassataraa. 6

7 Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuutigineqarpoq meeraq meeqqat pillugit inat-sisip atuutilernerata kingornatigut aappariinnerup avataatigut inunngorsimasoq ataataasorpiamik aalajangiivineqarsimanngitsoq angummilli ataasimik angutinilluunniit arlalinnik meeqqamut akilersuutinik akilersuisussaatitsisoqarneranik aalajangiivigineqarsimasoq ataatassarsiuunneqarnini pillugu suliap suliarileqqinneqarnissaanik qinnuteqarnissaminut periarfissaqalissasoq, suliarinneqqusilluni qinnuteqarnissamut piumasaqaatit atuuttut eqqortinneqarsimanngikkaluarpataluunniit. Siunnersuutigineqarpoq taaguut meeqqat inatsisitigut ataataqanngitsut meeqqanut taamaattunut aamma atorneqartassasoq. Meeqqap ataatami taassumalu ilaqutaasa kingornussassatut toqukkut qimaataani massakkut siunissamilu suliarineqartuni kingornussisinnaatitaalernera ataataassutsip periaatsikkut tassuuna aalajangerneqartup ilaatigut nassataraa Oqaluttuarisaanikkut qulaajaaneq Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma taamani Danmarkimi Naalakkersuisut (Venstre aamma Det Konservative Folkeparti) meeqqat inatsisitigut ataata-qanngitsut eqqarsaatigalugit inatsiseqartitsinikkut atugaasa pitsanngorsarneqar-nissaannik isumaliutersuutinut ilagitillugu meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nunaanni inatsisip atuutilersinneqarnerata tungaanut Kalaallit Nunaanni meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut inatsiseqartitsinikkut atugaannik qu-lajaaneq suliarineqassasoq isumaqatigiissutigaat. Qulaajaanermi makku suliassiissutigineqassasut isumaqatigiissutigineqarpoq: Danmarkimi Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut oqaloqati-gereerlugit professor Linda Nielsen, adjunkt Sniff Andersen-Nexø aamma cand. mag. Jens Heinrich qinnuigaat meeqqat inatsiseqartitaanerannik Kalaallit Nu-naanni inatsisip nr. 197-ip, 16. juni 1962-imeersup Kitaani 1963-imi Tunumilu 1974-imi atuutilersinneqarnerata tungaanut meeqqat aappariinnerup avataati-gut inunngorsimasut inatsiseqartitsinikkut atugaasa Kalaallit Nunaanni Danmarki-milu assigiinngissuteqarnerannut tunuliaqutaasoq pillugu oqaluttuarisaanikkut qulaajaaneq suliareqqullugu. Qulaajaanermi allaaserineqartariaqartut tassapput meeqqat aappariinnerup ava-taatigut inunngorsimasut eqqarsaatigalugit 1914-ip missaaniit tulleriinneri malillugit Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi inatsiseqartitsinikkut atuuttut, taamanimi aalajangersakkat ilorraap tungaanoortut siulliit Kalaallit Nunaanni pigineqalersimammata, aamma tulleriinneri malillugit 1963-ip aamma 1974-ip tungaanut, kiisalu inatsiseqartitsinikkut atuuttunik imminnut sanilliussilluni mi-sissueqqissaarneq. Qulaajaanermittaaq ilaatigut makku allaaserineqartariaqar-put, tassalu Kalaallit Nunaani piffissami tassani inatsiseqartitsinikkut atuuttut tul-leriinneri malillugit attatiinnarnissaannut allanngortinnissaannullu isumaliutersuutit suut tunngaviusimanersut kiisalu Kalaallit Nunaanni oqartussat Danmarkimilu oqartussat tamanna pillugu qanoq annertutigisumik oqaloqatigiittarsimanersut.... 7

8 Paasissutissatut atorneqartut Misissuisut taakku misissuinerannut tunngaviusut ilaatigut tassaassapput alla-gaatit, naalagaaffimmi oqartussaasuni suliamut attuumassuteqartuni pigineqar-tut, pingaartumik Kalaallit Nunaannut Ministereqarfiusimasumi, Justitsministere-qarfimmi, Statsministereqarfimmi aamma Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sin-niisoqarfiani (siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni Landshøvdingimi) pigineqarsi-masut. Misissuisut taakku oqartussat allat allagaataannik pissarsiumallutik aammattaaq qinnuteqarsinnaasussaapput. Misissuisut taakku oqartussat allagaataannik pissarsinisinnaassapput, matumani Rigsarkivimi allagaatigineqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Oqartussat tamatumunnga atatillugu allagaatinik tunniussiniartussaassapput sapinngisartillu tamaat annertusisamik paasissutissiiniartussaallutik, misissuisullu qulaa-jaanerminnik saqqummiussinerannut atatillugu paasissutissanik tamanut saq-qummiusseqataanissartik piareersimaffigissallugu. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat oqaatigaat Namminersorlutik Oqartussat allagaataat misissuinermut tunngasut misissuisut qinnuteqarnerisigut misissuisunut atugassanngortinneqassasut, Namminersorlutik Oqartussat piuma-saqaatigisaat tunngavigalugit. Misissuisut Danmarkimi oqartussat allagaataannik pissarsisinnaanerannut atuinerannullu tunaartarisassat suliassiissummut ilanngussami takuneqarsinnaapput. Qulaajaaneq Statsministereqarfimmut 1. juni 2011-mi saqqummiunneqarpoq, Histo-risk udredning om retsstillingen for børn født udenfor ægteskab i Grønland imik qulequtserlugu. Qulaajaaneq eqqikkaanermik ataani ilanngunneqartumik imaqarpoq. Kingusinnerusukkut immikkoortut aamma aamma innersuus-sutigineqarput. Qulaajaanerup takutippaa 1914-imit 1963-imut/1974-imut meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut eqqarsaatigalugit inatsiseqartitsinikkut atuuttut tulleriinneri malillugit Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi piffissat ilaanni assigiinngitsorujussuusarsimasut. Danmarkimi inatsit 1908-meersoq tunngavigalugu siullertut pingaarnertullu ataa-taassuseq pillugu malittarisassani akuersinikkut eqqartuussutikkulluunniit ataa-taasoq ataataasinnaasulluunniit meeqqamut akilersuutinik akilersuinissamut pisussaatinneqartarsimapput. Aningaasaqarnikkut pilersuineq qitiutinneqarsima-voq. Qitiutinneqartoq 1937-imit inatsisiliornikkut pissusissamisoortumik ilaquta-riinneq -mik ilaneqarsimavoq, taamaalilluni meeqqanut aappariinnerup avataati-gut inunngortunut ataataassutsimik aalajangiineq pinngitsoorani pisartussan-ngorluni. Ataataasup meeqqallu ilaqutariinnerannik piviusoqartoq uppernarsaa-serneqarsimappat ataataassuseq 8

9 eqqartuussutikkut aalajangersarneqarsinnaa-simavoq. Taamaattoqarpat meeraq kingornussassat ataataasullu kinguliaanik kinguliaqarsinnaatitaaneq eqqaarsatigalugit meeqqatut aappariinnerup iluani inuunngorsimasutut inatsiseqartitsinikkut inissisimalissaaq taamaalilluni ataa-taasup ilaqutaanut pissusissamisoortumik ilaalissalluni, tamannalu naapertuil-luassusermik piumasaqaatitut isigineqarluni. Meeqqat aappariinnerup iluani inunngorsimasut aamma meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsima-sut eqqarsaatigalugit malittarisassat assigiinngitsut atuussimapput, tassami ataataassuseq akilersuisussaatitaanerlu eqqartuussutigineqarsinnaasimammata. Ataataasinnaasutut isigineqartut arlallit meeqqamut akilersuisussanngortinne-qarsinnaapput, anaanaasulli akilersuutit ataasiinnaat tigusinnaallugit. Akilersui-sussaatitaaneq meeqqap kingornussisinnaatitaanermik ataataasullu kinguliaanik kinguliaqarsinnaatitaanermik inatsiseqartitsinikkut nassataqarneq ajorpoq. Qitiu-tinneqartoq meeqqat pillugit inatsisikkut 1960-imeersukkut annertusineqarpoq, meeqqap pisinnaatitaaffii meeqqamullu pitsaanerusussaq ilaatilerlugit, tamannalu tunngavigalugu meeqqat aappariinnerup iluani inunngorsimasut aamma meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut naligiissitaanerat atulersinneqarsi-mavoq. Ataataassuseq inatsiseqatitsinikkut tamakkiisumik sunniuteqartoq ima-luunniit pinngitsuutitsineq eqqartuussutigineqarsinnaavoq. Meeqqap ataataqalernissaanik pingaartitsineq meeqqat pillugit inatsisikkut 2001-imeersukkut suli malunnarnerulerpoq; aatsaallu tassani ataataqarnerup meeqqap misigissusaanut kinaassuseqarneranullu pingaaruteqarnera pingaartillugu isigi-niarneqalersimalluni. Meeqqamut ataataasoq kinaluunniit meeqqamut akilersuutinik meeqqamut aki-lersuissasoq Kalaallit Nunaanni maleruaqqusat 1914-imeersut aalajangersarpaat. Meeqqamut akilersuutit ataataasup qallunaajunera kalaaliuneraluunniit apeqqu-taatinnagu akilerneqartussaapput, pineqartunulli marlunnut taakkununnga amer-lassusiliussat assigiinngitsuupput. Meeqqamut akilersuutit sparekarsimut nak-kartussanngorlugit akilerneqartarput. Qitiusoq Danmarkimi 1908-mit inatsisilior-nermi qitiusoq assigalugu tassaavoq aningaasatigut pilersuineq. Maleruaqqusat taakku 1929-mi allanngortinneqarput, malittarisassatoqqalli annertuutigut assigalugit. Ataataassuseq pillugu malittarisassaqanngilaq. Inatsit 1937-imeersoq Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqanngilaq. Qitiutinneqartoq taamaaliornikkut pissusissamisoortumik ilaqutariinnermik ilallugu annertusineqanngilaq, taama-tuttaarlu meeqqanut aappariinnerup iluani inunngorsimasunut naapertuilluas-susermik piumasaqaat - mik tunngaveqartumik naligiilersitsisoqarani. Kalaallit Nunaaannut inatsisilerinikkut 1948/1949-mi ilisimasassarsiortut kaammattuu-tigaat meeqqat aappariinnerup iluani inunngorsimasut pillugit malittarisassamik ilanngussisoqassasoq, inatsisip 1937-imeersup pissuseqataanik, meeqqanulli aappariinnerup avataatigut inunngorsimasunut ataataassutsimik aalajangiisarneq pillugu Danmarkimi malittsarisassat eqqunneqarnissaat tunuarsimaarfigineru-jussuullugu. Aatsaat meeqqat inatsiseqartitaanerannik inatsisikkut imeer-sukkut ataataassuseq tamatumalu nassatarisaanik kingornussisinnaatitaaneq pillugu 9

10 malittarisassanik Danmarkimi malittarisssat pissuseqataannik atuler-sitsisoqarsimavoq. Taamaalilluni piffissap taamaalinerani qitiutinneqartoq pis-susissamisoortumik ilaqutariinnermik aamma naligiissitaanermik ilaneqarpoq, naapertuilluassusermik piumasaqaammik tunngaveqartumik. Taamaattorli akilersuisussaatitaanermik eqqartuussuteqarsinnaanneq suli aalajangiusimane-qarpoq, ilaatigut uppernarsaatit aassiunikkut suussusiliinermut tunngasunik atuinermi ajornartorsiuteqarsinnaanera pissutigalugu. Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsit ikaarsaariarnermi inatsisitut ajornar-torsiutit aassiuinermut tunngasut aaqqinneqarniariarpata Danmarkimi inatsimmit taarserneqartussatut siullermik isigineqarpoq. Taamaaliorniarnerli naatsorsuutigi-neqartumit ajornakusoornerujussuuvoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsisip aamma Avannaanut Kujataanullu 1974-imi atortuulersinneqar-neranut aalajangiisuusumik sunniuteqarpoq (Social- og Integrationsministeriet: Eqqortoq imaassaaq Avannaanut Tunumullu, tak. imm. 1.2.) Taamaalilluni assigiinngissut pingaartumik tassaavoq Kalaallit Nunaanni 1914-imit imut/1974-imut meqqaamut aappariinnerup avataatigut inunngortu-mut ataataasutut pisussaaffiup inaarutaasumik aalajangernissaanut inatsisikkut tunngavissaqannginnera. Taamaattumik periarfissap taassuma amigaataanera meeqqat ataatsimoortut massakkut inersimasunngorsimasut inatsisit tunnga-vigalugit ataatassarsineqanngitsut massakkut imminnut inatsisitigut ataataqan-ngitsutut taasarnerannut sunniuteqarsimavoq. Meeqqat pillugit inatsisip ilusilersorneqarneranut tunngavilersuutit pingaartumik pissutsinut pingasunut attuumassuteqarput: Siullertut ataataassuseq pillugu malittarisassat atulersinneqartuuppata tamanna meeqqat qassit aappariinnerup avataatigut inunngorsimassagaluarnerat atoqati-giinnikkut ileqqorissaarnermut qanoq sunniuteqassanersoq ileqqorissaarnikkut isumaliutersuutit. Tamatuma pingaartumik arnat tungaannit akisussaassuseqan-nginermik nassataqartussaaneranik isumanerluuteqarneq erseqqissimavoq, taa-malu atoqatigiinnikkut ileqqorinnerup, ilaqutariit aappariinnerullu illersorneqar-nissaannik kissaateqarneq malunnarsimalluni. Oqaatigineqarpoq tamatumunnga suli piffissanngunngitsoq. Aappaattut meeqqap pilersorneqarnissaa qulakkeerniarlugu aningaasaqarnikkut isiginiagassat. Tamanna aalajangiissuulluinnartumik pingaaruteqartutut isigine-qarpoq, isiginiagassallu allat, matumani meeqqap isiginiarneqarnera ilanngullugu eqqarsaatigalugu, taallerluinnarsimallugit. Taamaattumik angummik meeqqap pilersorneqarneranik qulakkeerisinnaasumik pissarsisinnaajunnaarsinnaaneq aamma eqqarsarnartoqartinneqarpoq taamaalisoqarpammi meeraq pineqartoq pisortat karsiinut nanertuutaalersussaammat. 10

11 Pingajuattut ataataassutsip uppernarsaaserniarneqarnerani ajornartorsiutit, tas-sami aassiuisarnerit Danmarkimi atorneqartut Kalaallit Nunaanni pissutsinut na-leqqutinngimmata, taamaattumillu ataataassutsip qulakkeerniarnera ajornaku-soorsinnaalluni. Tassani aamma ilaavoq ataataassutsip pinngitsoorani aalaja-ngerneqartarnissaanik malittarisassap iluaqutaanaviannginnera, ataataasut qal-lunaajusut, soorlu sulisartut Danmarkimut uterlutik angerlasimanerat pissuti-galugu, nassaariuminaattassappata. Meeqqap pisinnaatitaaffii pillugit apeqqut piffissami misissorneqartumi isuma-liutersuutinut ilanngunneqarsimanngilaq. Aliasuuteqarluni nappaateqalersinnaa-neq qalliinniarsiortumik sammineqarsimavoq, meeqqallu ataatamik kinaassutsi-millu pisariaqartitsinera attorneqarsimanngilluinnarluni. Isiginiagassat taakku aatsaat kingusinnerusukkut ilanngunneqarsimapput. Kalaallit Nunaata Danmarkillu nunasiaqarnikkut nunasiaqarnerullu kingornatigut attaveqatigiinnerat oqaluttuarisaarnerup tungaanit isigalugu meeqqat aappariin-nerup avataatigut inunngortut inatsiseqartitsinikkut inissisimanerannut aalaja-ngiisuusumik sunniuteqarsimavoq: Meeqqat taakku pillugit malittarisassat pineqartut ilusilersorneqarnerinut; aamma Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu qinikkat atorfilittallu oqaloqatigiittarnerinut sunniuteqaqataanerullu annertussusianut. Kalaallit Nunaat Danmarkip 1953-ip tungaanut nunasiaatigaa, Kalaallillu Nunaat ingerlatsineq eqqarsaatigalugu Københavnimit aqunneqarsimalluni, siullermik Den Kongelige Grønlandske Handelimit (KGH-mit) tamatumalu kingornatigut Grønlands Styrelsemit. Kalaallit Nunaanni innuttaasut qallunaat kalaallillu eq-qarsaatigalugit inatsiseqartitsinikkut aqutseriaatsit assigiinngitsut marluk piusi-mapput; taaneqartoq siulleq naalakkiutitut (instrukser) il.il. allanneqarsimalluni, kingullerlu 1950-ikkut tungaannut tassaanerusimalluni ileqquusut tunngaviga-lugit inatsiseqartitsineq ikkut affaasa siulliit ingerlaneranni kalaallit aalaja-ngeeqataanissamik akisussaaffeqarnissamillu kissaataat annertusiartorsimavoq, tamannalu peqatigalugu qallunaat isumaqaleriartorsimallutik kalaallit inerisimanerulersimasut taamalu aalajangiiniarnerni peqataatinneqarnissaminnut piareersimanerulersimasut. Kalaallit Nunaata nutarteriffigineqaranut atatillugu kalaallit Danmarkimi kulturimut qallunaallu oqaasiinut ataneqarluinnartumik ineriartortit-sisoqarnissaa piareersimaffigisorujussuuaat. Danmarkip naalagaaffianut atatil-lugu taassumalu killissarititaasa iluanni naligiissitaanissamik kissaateqarneq an-nertusimavoq; aammali paasinnittaaseq una atuussimalluni, tassalu naligiissi-taanermi Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut aamma isiginiarneqar-tariaqartut. 11

12 Kalaallit Nunaanni malittarisassanik ilusilersuineq 1953-imi pisortatigoortumik naligiissitsineq sioqqullugu tamatumalu kingornatigut Kalaallit Nunaanni pissutsit Danmarkimi pissutsinit allaanerunerannik isummamut attuumassuteqarsimavoq: Nunasiaateqarnerup nalaani Danmarkip kalaallit inerisimanngitsutut kulturikkullu appasinnerusumik inissisimasutut isigisimavai, taamaattumillu meeqqat aappa-riinnerup avataatigut inunngortut eqqarsaatigalugit Danmarkimi inatsiseqartit-sinikkut malittarisassat taakkununnga naleqqutinngitsutut atorsinnaanngitsutullu isigisimallugit. Piffissami tassani kalaallit inatsiseqartitsinikkut naligiissitaaneq aamma ujartorsimanngilaat, ukiulli ingerlaneranni meeqqanut aapparinnerup avataatigut inunngortunut atatillugu pilersuineq pillugu malittarisassat pilersin-neqarnissaat, meeqqanut akilersuutiit aalajangersarneqarnissaat taakkulu akiler-sinniarneqarnissaannut periarfissat eqqarsaatigalugit suliniutinik aallartitsigajut-tarsimallutik. Kalaallilli malittarisassaat 1900-ikkut qiteqqunnerinit qallunaat malittarisas-saannik aallaaveqarsimapput, tamannalu naligiissitaanissamik kissaateqarnerup piviusunngortinniarneqarnerani aalajangiisuusumik piumasaqaatitut isigineqarsi-mavoq. Taamaattumik qitiusoq pilersuinermut ataasinnarmik sammitinneqar-pallaarunnarpoq, Kalaallilli Nunaanni meeqqat appariinnerup avataatigut inun-ngorsimasut Danmarkimi meeqqatut aappariinnerup avatatigut inunngorsimasu-tut inatsisitigut inissisimalernissaasa qulakkeerneqarnissaannut sammmineruler-simalluni. Ataatsimullu paasinninnermi tassani aamma ilaavoq Kalaallit Nunaanni pissutsit aamma Danmarkimi pissutsit suli aalajangiisuusumik assigiinngissute-qarnerat, tamatumalu malittarisasasanik qasukkaallatsitsineq pisariaqalersis-simavaa. Tamanna kingornussisarneq pillugu inatsimmi 1958-imeersumi meeq-qallu pillugit inatsimmi 1962-imeersumi ilaatigut saqqummerpoq, taakkunanilu Kalaallit Nunaanni pissutsini immikkut ittuni pissutsit assigiinngitsorparujussuit, soorlu kalaallit ilaqutariit ileqqui, kalaallisut eqqarsartaaseqarneq aamma Kalaallit Nunaanni aassiugassatut tigusat pillugit kisitsitigut misissueqqissaar-nermut atatillugu teknikkikkut ajornartorsiutit ilaapput. Meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut pillugit Kalaallit Nunaata Dan-markillu akornanni oqaloqatigiinneq 1800-kkut naalerneranniilli aallartissimavoq. Suliniutit ilaanneeriarlutik illua tungeriit arlaanniit takuteriarlutik ilaanni illua -tungaaneertarlutik ip missaata tungaanut qallunaat aqutsisoqarfiat kalaal-lit tungaannit meeqqanik pilersuineq pillugu suliniutinik arriisaarussisaraluartoq tamatuma kingornatigut pissutsit killormut saapput, tassa qallunaat aqutsiso-qarfiat nukingiussilermat meeqqat inatsisitigut inissisimaneranni malunnaateqar-nerusunik allannguuteqartitsiniarluni. Piffissap ingerlasup sivisunersaani malitta-risassatut nutaatut imaluunniit tunngaviusumik allannguutitut qallunaat siunner-suutaat Landsrådimit malunnartumik qularpaluttumik akerlilersuerpalaartumillu illua tungilerneqartarsimapput. Taamaattorli 1960-imit siumut meeqqat inatsisi-tigut inissisimanerat pillugu inatsisiliornermik suliaqarnermi ataatsimut paasin-ninneq 12

13 siunertaqarnerlu ineriartortinneqarsimapput. Piffissami misissuiffigineqar-tumi tamarmi malittarisassanik inatsisinillu aalajangersaanissamut inaarutaa-sumik piginnaatitaaneq qallunaat oqartussaasuiniittuaannarsimavoq. Kalaallit Nunaanni meerarpassuit malittarisassanit qulaani allaaserineqartunit eqqugaasimapput. Matumani meeqqat kalaallit, qallunaanik nunanilu allamiunik ataatallit (ataataqarunartut) pineqarput; ilarpassuilumi meeqaatut appariinne-rup iluani inunngorsimasutut inissisimalertarsimagunarput, tassami taakkua angajoqqaavi meeqqat inunngornerisa kingornatigut katittarsimammata Inatsisissatut siunnersuutip siunertaa Meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut Kalaallit Nunaanni Danmarkimi-luunniit inunngornertik apeqqutaatinnagu inatsisitigut tunngaviatigut assigiimmik inissisimapput. Kalaallilli meerartaat immikkoortut marluk inatsisitigut allatut inissisi-mapput, tassami ataatamik kinaasusiata aalajangertinnissaanut periarfissaqanngin-namik. Pineqartut tassaapput Kalaallit Nunaanni meeqqat Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsisip atortuulernera sioqqullugu inunngorsimasut, aamma Kalaallit Nunanni meeqqat pillugit inatsisip atortuulernerata kingornatigut inunngorsimasut, angummilli ataatsimik angutinilluunniit arlalinnik meeqqamut akilersuutinik akilersuissaatitsisoqarneranik aalajangiivigineqarsimasut. Siunnersuutikkut pingaarnertut siunertarineqartoq tassaavoq meeqqat immikkoortut marluk taakkua inatsisitigut inissisimanerannik pitsaanerulersitsinissaq. Tamanna ilaatigut meeqqap meeqqat pillugit Kalaallit Nunaanni inatsisip atortuulernera sioq-qullugu Kalaallit Nunaanni aappariinnerup avataatigut inunngorsimasup ataatassar-siuussineq pillugu suliamik aallartitsisoqarnissaanik qinnuteqarnissaanut periarfissinneqarneratigut, ilaatigullu meeqqap meeqqat pillugit Kalaallit Nunaanni inatsisip atuutilernerata kingornatigut Kalaallit Nunaanni aappariinnerup avataatigut inunngorsimasup, angummilli ataasimik angutinilluunniit arlalinnik meeqqamut akilersuutinik akilersuisussaatitsisoqarneranik aalajangiivigineqarsimasup suliamik suliarinnileqqeqqusilluni qinnuteqarnissaanut periarfissinneqarneratigut, suliamik suliarinnileqqinnissamut piumasaatit eqqortinneqarsimanngikkaluarpataluunnit. Ataatassarsiuussinernik akilersuisussaatitsinermik eqqartuussutikkut inaarsaanissamut periarfissaq atorunnaarsinneqarpoq, angutip meeqqamut ataataasutut eqqartuunnissaanut periarfissaqanngippat. Siunnersuutigineqarpoq meeqqanut pineqartunut ataataassuseq Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsit tunngavigalugu ataataassusermik aalajangiinerup inatsisitigut sunniutaasa assinginik sunniuteqassaq, matumani meeqqap ataataminit ataataasullu ilaqutaanit kingornussisinnaatitaalernera ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Ataataasun-ngortitsinerulli kingornusassat toqukkut qimatat inaarlugit ataatassarsiuussinermik suliap aallartinneqarnerata nalaani imaluunniit ataatassarsiuussinerup naammassereersup suliarineqaqqilernissaannik 13

14 qinnuteqarnerup nalaani suliarineqareersimasut suliarileqqinneqarnissaat tunngavissalersinnaanngilaa. 3. Inatsisissatut siunnersuutip imarisaa Inatsisissatut siunnersuut immikkoortunik pingaarnernik makkuninnga imaqarpoq: Meeraq Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsisip atortuulernera sioqqullugu Kalaallit Nunaanni appariinnerup avataatigut inunngortoq ataatassarsiuussineq pillugu suliaq aallarteqqullugu qinnuteqarnissaminut periarfissaqalissaaq. Meeraq Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inatsisip atortuulernerata kingornati-gut Kalaallit Nunaanni appariinnerup avataatigut inunngortoq angummilli ataat-simik angutinilluunniit arlalinnik meeqqamut akilersuutinik akilersuissaatitsiso-qarneranik aalajangiivigineqarsimasoq suliamik suliarinnileqqeqqusilluni qinnute-qarnissaminut periarfissaqalissaaq, suliamik suliarinnileqqinnissamut piumasa-qaatit eqqortinneqarsimanngikkaluarpataluunnit. Ataatassarsiuussinerup meeqqanut akilersuutinik akilersuisussanngortitsilluni eqqartuussummik inaarnissaanut periarfissaq atorunnaarsinneqassaaq. Suliap taamaattup inerneratut ataataassuseq ataataassutsisutut Kalaallit Nu-naanni meeqqat pillugit inatsit tunngavigalugu aalajangerneqartutut inatsisitigut sunniuteqalissaaq, tamatumalu ilaatigut manna nassataraa, tassalu meeqqap ataataminit taassumalu ilaqutaanit massakkut siunissamilu suliarineqartuni kingornussisinnaatitaalernera. Ataataasunngortitsinerulli kingornusassat toqukkut qimatat inaarlugit ataatassarsiuussinermik suliap aallartinneqarnerata nalaani imaluunniit ataatassarsiuussinerup naammassereersup suliarineqaqqilernissaannik qinnuteqarnerup nalaani suliarineqareersimasut suliarileqqinneqarnissaat tunngavissalersinnaanngilaa Ataataassuseq Tulleriinneri malillugit Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni meeqqanut aappariin-nerup avataatigut inunngorsimasunut ataataassuseq pillugu inatsisitigut atuuttut tulliuttuni nassuiarneqassapput. Nassuiaat taanna tulleriinneri malillugit Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni suliassaqarfimmi tassani inatsisiliornerup ineriartortinne-qarnerata allaaserineqarneranik aallaqqaaserneqassaaq. Ataataassuseq pillugu malittarisassat ataatsimut siunertaat tassaavoq angut kina meeqqamut ataataasutut isigineqarnersoq aalajangissallugu. Tamanna inatsiseqartit-sinermut, ilaqutariissusermut misigissutsinullu tunngasunik ilaqarpoq. 14

15 Meeqqat aappariinnerup iluani inunngorsimasut eqqarsaatigalugit pater-est-regel -imik taaneqartartoq nalinginnaasumik atuuppoq, tassuunami pineqarmat meeraq aappariinnerup iluani naartunngorsimasinnaasoq uisup meeraatut isigineqassasoq. Pater-est-regel -imik nassuiaaneq taanna Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit inat-simmi 2, imm. 1-ip nassataraa. Meeqqanut aappariinnerup avataatigut inunngorsimasunut ataataassuseq ingerlaan-nartumik aalajangerneqarajunngilaq, meeqqanullu taamaattunut ataataassutsip aala-jangersartinniarnissaa pisariaqartumik pisussaaffiusariaqanngilaq. Ataataassuseq angutip pineqartup ataataanerminik nassuerutiginninneratigut imaluunniit angut pine-qartoq meeqqamut ataataasutut isigineqartoq oqartussaasup pisinnaatitaasup aala-jangiineratigut pigajuttarpoq. Ataataassuseq ataatsimut isigalugu imaluunniit suliassaqarfiit ataasiakkaat iluanni inatsisitigut sunik sunniuteqarnersoq inatsisikkut aalajangersarneqartarpoq. Ataataas-suseq inuit ataasiakkaat, ilaqutariit aamma kingornussisarneq pillugit inatsiseqartit-sinerup iluani pingaartumik pilersuisussaatitaaneq, angajoqqaatut akisussaassuseqar-neq, aqqit kingornussusisinnaatitaanerlu pillugit inatsiseqartitsineq eqqarsaatigalugit inatsisitigut sunniuteqarpoq. Ataataassuseq pissutsinut ataatap meeqqallu akornan-niittunuinnaanngitsoq sunniuteqartarpoq. Ataataassuseq ataataasup ilaqutai meeqqallu ilaqutai eqqarsaatigalugit aamma sunniuteqarsinnaavoq, pingaartumik kingornussisinnaatitaaneq eqqarsaatigalugu. Ataataassutsip inatsisitigut qanoq sunniuteqarnissaani ilaatigut meeraq aappariinnerup iluani avataatigulluunniit inunngorsimanersoq apeqqutaasinnaavoq Danmarkimi ataataassuseq pillugu malittarisassat Danmarkimi inatsiseqartitsinermi meeqqanut aappariinnerup avataatigut inunngorsi-masunut ataataassuseq pillugu malittarisassani isiginiagassat assigiinngitsut piffissap ingerlanerani isumaginiarneqartarsimapput. Ineriartornermi sammiviit pingaarnerit makku oqaluttuarisaanikkut qulaajaanermi erseqqissarneqarsimapput: Ukiuni akullerni ataataassuseq pillugu malittarisassat siunertaat tassaasimavoq meeq-qap ataataasup ilaqutaanut attuumassuteqarnera aalajangerniarlugu tamaattuunnginnerarniarluguluunniit. Meeraq aappariinnerup iluani inunngorsimasutut isigineqar-tarpoq ataataasup meeraq meerarigini nassuerutigippagu. Angut meeqqap anaanaa-nut katissimanngikkuni meeraq uersakkamisut nassuerutigisinnaavaa, tamatumali meeqqap pilersorneqarnissaanut inatsiseqartitsinikkut pisussaaffeqarneq nassatarin-ngilaa. Angutip uersakkani kingornussisussanngortissinnaavai, taakkuli angutip appariinnerup iluani meeraanut sanilliullutik affaannarmik kingornussisinneqartarlutik. Meeqqat angutip meeqqamisut nassuerutiginngisani uersagapalaanik taaneqar-tartut pisussaaffeqarfiginngilai. Malittarisassat 1600-kkut affaani kingullermi ileqqorissaarnermi upperniarnermilu isi-giniagassanut sangutinneqarsimapput tassa ajortip akiorniarneranut ileqqorinnerullu illersorneqarneranut. 15

16 Aappariinnerup avataatigut allasiorneq atoqatigiinnikkullu allanut attaveqartarneq pillarneqaataasussanngortinneqarsimapput. Ataataassuseq pillugu malittarisassat 1700-kkut qiteqqunneranni pingaarnertut siu-nertaat meeqqat pilersorneqarnerannik qulakkeerinninnermut allanngortinneqarsi-mapput. Taamaalilluni meeqqamut aappariinnerup avataatigut inunngorsimasumut ataataasoq meeqqap pilersorneqarnerata ilaanut akilersuutinik akilersuisussanngor-tinneqartalerpoq. Meeqqat pilersorneqarnissaannik kissaatini meeqqat pisinnaatitaaffii meeqqanullu pitsaanerusussaq pillugu ullumikkut eqqarsaatigisavut pineqarpallaan-ngillat. Pingaarnerutitaq tassaavoq taamani isumaasoq una, tassalu nalagaaffiup ingerlalluarnissaani innuttaasut amerlasut peqqissullu aalajangiisuusut. Taamatut isumaqarnermi kinguaassiorneq innuttaasullu iluaqutassut kinguaariinni tulliuttuni perortinneqarnissaat pingaartuusimavoq. Allatut oqaatigalugu meeqqat naalagaaffim-mut pingaaruteqarput, angajoqqaat katissimerat katissimannginneralluunniit apeqqu-taatinnagu. Oqaluttuarisaanikkut qulaajaanermit erserpoq Kalaallit Nunaata 1953-imi nunasiaa-taajunnaarnerata tungaanut Danmarkimi inatsisit Kalaallit Nunaannut atuussiman-ngitsut. Tamatuma kingornatigut Danmarkimi inatsisit nutaat tamarmik Kalaallit Nu-naannut atuuttupput, inatsimmi pineqartumi allamik aalajangersaasoqarsimanngippat Inatsit 1908-meersoq Inatsit nr. 130, 27. maj 1908-meersoq matuma kingornatigut inatsimmik 1908-meer-sumik taaneqartartussaq meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut taakkulu angajoqqaavi pillugit aalajangersakkanik inatsiseqartitsinermik atuuttumik taassumin-nga ingerlatitseqqittumik imaqarpoq. Meeqqamut aappariinnerup avataatigut inun-ngortumut ataataaneq meeqqap pilersorneqarneranut akiliuteqarnissamut pissus-saaffimmik nassataqarpoq. Akiliutit ilaat anaanaasup pisortanit siumoortumik tigusin-naavai, akilersuutillu sinnerisa akilersinniarneqarnerannut pisortanit ikiorserneqar-sinnaalluni. Inatsit taanna oqaluttuarisaanikkut qulaajaanermi imatut allaaserineqarpoq: Inatsisikkut 1908-meersukkut meeqqamut ataataassutsip pinngitsoorani aalajangerneqartarnissaa pillugu malittarisassat sorlalerneqarput. Tamanna ataataa-sup meeqqanut akilersuutit aqqutigalugit meeqqap pilersorneqarneranut aningaa-sartuutinik ataataasup akileeqataasarnissaanik pisortat soqutigisaqartuunerannik siullertut pingaarnertullu tunngavilersorneqarpoq. Anaanaasoq meeqqap pilersorne-qarneranut pisortat ikiorsiinissaannik qinnuteqaruni inatsisikkut tassuuna pisussaaf-filerneqarpoq meeqqamut ataataasoq pillugu nassuiaateqarnissaminut. Ataataas-suseq ataataasup nammineq piumassutsiminik meeqqamut ataataalluni nassueruti-ginninneratigut amerlanertigut aalajangerneqarsinnaasarpoq, taamaalillunilu meeq-qap ataatami kinguliaa pisarlugu. Suliaq eqqartuussutikkut 16

17 aalajangiivigineqarpat aalajangiinermi oqaatigineqaannartarpoq ataataasoq ataataasinnaasulluunniit meeqqap pilersorneqarneranut akilersuinissaminnut pisussaaffilerneqartut. Taa-maalillutik meeqqat taakku ataataasumit kingornussisinnaatitaaneq ajorput. Inatsit nr. 131, 27. maj 1908-meersoq tamatumunnga peqatigitillugu akuerineqartoq nuliaasut meeqqallu aappariinnerup iluani inunngortut inatsisitigut inissisimanerat pil-lugu aalajangersakkanik arlalinnik imaqarpoq, uiusullu meeqqap pilersorneqarneranut akiliuteqartussaatitaaneranut tunnganerulluni, matumani meeqqanut akilersuutit siu-moortumik tunniunneqartarnerat akilersinniarneqartarnerallu ilanngullugit eqqarsaati-galugit. Inatsit marluk taakkkua arlaannaalluunniit ataataassutsip aalajangerneqarnera pillugu immikkut malittarisassanik imaqanngilaq Inatsit 1937-imeersoq Meeqqat aappariinerup avataatigut inunngortut inatsisikkut nr. 131-ikkut, 7. maj 1937-imeersukkut (matuma kingornatigut inatsimmik 1937-imeersumik taaneqartar-tussakkut) meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut eqqarsaatigalugit inatsitigut atuuttut allangortilluinnarneqarput, tassami meeqqat aappariinnerup iluani avataatigullu inunngortut naligiissinneqarnerat atulersinneqarmat. Naligiissitsineq taanna inatsimmi 1-ikkut aalajangersarneqarpoq: Meeqqat aappariinnerup avataa-tigut inunngortut angajoqqaatik eqqarsaatigalugit meeqqatut aappariinerup iluani inunngortutut inatsiseqartitsinikkut inissisimapput, inatsimmi allatut erseqqilluinnar-tumillu aalajangersaasoqanngippat. Tamatuma meeqqap ataataminit kingornussisin-naatitaalernera ataatamilu ilaqutariittut kinguliaanik kinguliaqarsinnaatitaalernera ilaatigut nassataraa. Aammattaaq ataatassarsiuussinermik suliaq pinngitsoorani aallartinneqartartussan-ngorpoq, anaanaasorlu kia meeqqamut ataataasinnaaneranik paasissutissiinissaminut pisussaaffeqalerluni. Ataatassarsiuussinermi ataataasutut oqaatigineqartup ataataa-nini nassuerutigisinnaavaa. Taamaaliunngippat ataataasinnaasulluunniit arlaqarpata angut ataataasutut isigineqalersarpoq makku uppernarsarneqartut eqqartuussivik isumaqarpat: Angut pineqartoq piffissami meeqqap naartorineqalerfigisimasaani anaa-naasumik atoqateqarsimasoq, pissutsinik meeraq atoqatigiinnerup taassuma ineritita-rigaa mattussisunik atuuttoqanngippat, anaanaasoq piffissami meeqqap naartorine-qalerfigisimasaani angummik allamik meeqqamut ataataasinnaasumik atoqateqarsimasoq ilimagissallugu pissutissaqarsorinanngitsoq, aamma pissutsinik angutip pineqartup meeqqamut ataataaneranik nalorninarsisitsisunik piusoqanngitsoq. Arlaannaalluunniit meeqqamut ataataasutut isigineqanngippat angut angutilluunniit piffissami meeqqap naartorineqalernerata nalaani anaanaasumik atoqateqarsimasoq (atoqateqarsimasut) 17

18 meeqqamut akilersuisussaatitaasutut isigineqartarput, pissutsinik meeqqap angummit pineqartumit meerarineqarsinnaaneranik mattussisunik atuutto-qanngippat. Angutit arlallit akilersuisussaatitaasutut isigineqarunik tamarmik immikkut meeqqamut akilersuutit nalinginnaasut akilertassavaat. Meeqqamut akilersuutit aki-lerneqartut akilersuutinut aningaasaateqarfimmut nakkartarput, anaanaasorli meeq-qanut akilersuutinik nalinginnaasunik ataasiinnarnik pisortanit tunineqartarluni. Aki-lersuisussaatitsilluni eqqartuussut meeqqat pilersorneqarneranut akiliutinik akiliinis-samut pisussaaffiup saniatigut inatsiseqartsinikkut allanik sunniuteqanngilaq. Akilersuisussaatitsilluni eqqartuussisinnaaneq matumunnga ataneqarpoq, tassalu i-nuup sananeqataasaasigut uppernarsaatit atornissaannut periarfissat pitsaavallaan-ngimmata, angummillu ataatsimik ataataasutut qularnaatsumik isiginnilersitsisin-naanatik, imaluunniit angummik pineqartumik ataataannginneraasinnaanatik. Tamatumunnga peqatigitillugu meeqqat aappariinnerup iluani inunngorsimasut pillugit inatsit inatsit nr. 132, 7. maj 1937-imeersoq - akuerineqarpoq, taannalu inatsisip 1908-meersup paarlattuanik meeqqat aappariinnerup iluani inunngorsimasut pillugit malittarisassanik imaqarpoq, matumani uisup ataataassusiata qularutigineqarsinnaa-nera ilanngullugu eqqarsaatigaugu Inatsit 1960-imeersoq Meeqqat inatsiseqartitaanerannik inatsisikkut nr. 200-kkut, 18. maj 1960-imeersukkut (matuma kingornatigut inatsimmik 1960-imeersumik taaneqartartussakkut) meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut pillugit inatsisit marluk (inatsit 1908-meersoq aamma inatsit meersoq) inatsimmi ataatsimi katersorneqarput. Ataataasutsip aalajangerneqarnerata inatsiseqartitsinikkut sunniutaanut atatillugu inatsimmi tassani meeqqat aappariinnerup iluani avataatigullu inunngorsimasut naligiissinneqarnerat atulersinneqarpoq. Ataataassutsimik paasisaqarnermut atatillugu assigiinngissutit piusut atatiinnarne-qarput. Meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngorsimasut eqqarsaatigalugit ataa-tassarsiuussisussaatitaaneq aamma anaanaasup paasissutissiisussaatitaanera atatiin-narneqarput. Ataataassuserli pillugu malittarisassat allanngortinneqarput, taamaalil-luni angut piffissami meeqqap naartorineqalerfigisimasaani anaanaasumik atoqateqar-simasoq ataataasutut isigineqartalerluni, pissutsinik angutip taassuma meeqqamut ataataaneranik ilimanarunnaarsitsilluinnartunik atuutoqanngippat. Anaanaasoq piffis-sami meeqqap naartorineqalernerata nalaani angutinik arlalinnik atoqateqarsimappat angut ataaseq meeqqamut ataataasutut isigineqarsinnaavoq, meeraq angutip taassuma kinguaassiarigaa annertunerulluinnartumik ilimanaateqarpat. Allannguum-mut tassunga tunuliaqutaasoq tassaavoq nakorsat pinerluttulerinermi misissugassanik misissuinerisa aassiuinernillu naliliinerit ima qularnaallisimatiginerat allaat meeqqamut kia ataataanera tamatigorluinnangajak aalajangerneqarsinnaalersimalluni. Tamatuma nassatarisaanik angutip angutilluunniit arlallit akilersuisussaatitaasutut eqqartuunne-qarnissaannut periarfissaq atorunnaarsinneqarsimavoq. 18

19 Inatsimmi 1960-imeersumi 23-kkut aalajangersarneqarpoq inatsit taanna Kalaallit Nunaannut atuutinngitsoq Inatsit 2001-imeersoq (Inatsit massakkut atuuttoq) Ataataassuseq pillugu malittarisassat atuuttut massakkut meeqqat pillugit inatsim-miipput inatsimmi nr. 460-imi, 7. juni 2001-imeersumi (matuma kingornatigut inatsimmik 2001-imeersumik taaneqartartussami). Inatsisikkut tassuuna meeqqat aappariinnerup iluani avataatigullu inunngortut pillugit malittarisassat suli naligiinne-rulersinneqarsimapput, tassami meeqqamut aappariinnerup avataatigut inunngorsi-masumut ataataassuseq nalunaarsorneqarsinnaalersimammat, angajoqqaajusut up-pernarsarpassuk meeqqamik isumaginninneq meeqqamullu akisussaaffik marluullutik tigumminiaritsik. Ataataassutsimik nalunaarsuineq taanna meeqqap inunngorneranik nalunaarsuinermut atatillugu pisarpoq, meeqqamut aappariinnerup iluani inunngorsi-masumut ataataassutsip nalunaarsorneqarnertarnerani tunngaviit asserluinnanga-jaannik tunngaveqarluni. Tamatuma saniatigut meeqqamut aappariinnerup avataa-tigut inunngortumut ataataassutsip aalajangerneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa inatsisip aallunneqarnerulersippaa Kalaallit Nunaanni ataataassuseq pillugu malittarisassat Maleruaqqusat 1929-meersut Kalaallit Nunaanni meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut pillugit maleruaq-qussat nutaat 1929-mi aalajangersarneqarput, tak. Indenrigsministereqarfiup nunap naalagaanut allagai 15. marts 1929-meersut, Kalaallit Nunaanni meeqqanut aap-pariinnerup avataatigut inunngortunut akilersuutit pillugit maleruaqqussanik (matuma kingornatigut maleruaqqusanik 1929-meersunik taaneqartartussanik) imaqartut. Maleruaqqusat taakku taamani inatsiseqartitsinermik atuuttumik imaqarput, tassuu-nalu aalajangersarneqarpoq angut meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortu-mut ataataasoq meeqqap pilersorneqarneranut akilersuisussanngortinneqarsinnaasoq, taamaaliornikkut meeraq ataataminit tassannga kingornussusisinnaalersinngikkaluar-lugu. Taamaalillutik maleruaqqusat taakku ataataassuserpiaap aalajangerneqarnera pillugu malittarisassanik imaqanngillat. Oqaluttuarisaanikkut qulaajaanermi maleruaqqusat 1929-meersut imatut allaaserine-qarput: Meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut pillugit maleruaqqusat 1929-meersuni ataataasumit meeqqamut akilersuisussaatitaanerup qanoq paasiniarne-qarnissaanik periaaseq allaaserineqarpoq. Erseqqissarneqarpoq kommunerådip meeqqamik aappariinnerup avataatigut inunngortoqarsimasoq paasippagu meeq-qamut ataataasoq kinaasinnaanersoq paasissutissat pissarsiariniarneqassasut. Angut pineqartoq Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinerup atuuttup ataaniippat pineqartoq eqqartuussivimmit aggeqquneqassaaq, ataataassutsi nassuerutigine-raa uppernarsartinniarlugu. 19

20 Taamaaliorpat suliaq sysselmandimut nassiunneqartarpoq; taamaaliunngippat imaluunniit aggeqquneqaraluarluni takkutinngippat suliaq sysselretsimut nassiun-neqartarpoq. Meeqqap ataataa kommunimi allami najugaqarpat suliaq syssel-mandimut nassiunneqassaq.... Taamaalilluni malittarisassatigut aalajangersarneqarpoq pilersuisussaatitaaneq pinngitsoorani paasiniarneqartussaasoq.... Kalaallit Nunaanni kommunerådit amerlanersaasa oqaatigaat pilersuisussaatitaa-nerup paasiniarneqarnera annertunerusunik ajornatorsiutitaqarneq ajortoq. Meeqqap ataataa siullermik misiarpat, tamannalu qaqutigoortuusimagunanngi-laq, meeqqap anaanaa meeqqallu ataataa naapitsinneqartarput, meeqqamullu ataataasoq taamaalilluni pisut amerlanersaanni nassuertarsimalluni. Meeqqamut ataataasutut tikkuarneqartoq misiarpat imaluunniit kommunerådimut takkutin-ngitsoorpat suliaq sysselretsimut nassiunneqassasoq maleruaqqussani 1929-meersumi aalajangersarneqarpoq.... Piffissami meeqqap naartorineqalerfiani angutit arlallit atoqatigineqarsimasut ilimagineqarpat qanoq iliortoqassanersoq maleruaqqusani 1929-meersumi aalajangersagaqanngilaq. Apeqqut taanna maleruaqqusat 1929-mi suliarineqarneranni saqqummiunneqarpoq, tamannali pillugu malittarisassanik ilanngussisoqarnis-saanik siunnersuut itigartinneqarluni, tassami isumaqartoqarmat ajornanngippat ataasiinnaap ataataasutut ilimanarnerpaasup tikkuarneqarsinnaanera pitsaaner-paassasoq. Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviit (kredsretsit) tamanna naaper-torlugu iliuuseqartarsimasorinarput. Taamaalilluni akilersuisussaatitaasut arlallit pillugit immikkut malittarisassaqanngilaq. Suliat qallunaanik meeqqanut aappariinnerup avataatigut inunngortunut ataa-taasoqarneranik tikkuaaviusut qaqutigoorluinnartuusimanngillat. Suliat taakku suliatulli allatut eqqartuussivimmit (kredsretsimit) suliassanngortinneqartarput, taassumalu suliaq sysselmandimut nassiuttarlugu. Sysselmandi meeqqamut ataataasup ataataassutsiminik nassuerutiginninneranik tigusinissaminut pigin-naatitaavoq, taamaalillunilu isumaqatigiissut nunap naalagaanut akuerisassan-ngorlugu nassiunneqartarluni. Ataataassuseq nassuerutigineqanngippat suliaq nunap naalagaanut nassiunneqartarpoq.... Uppernarsaatit eqqarsaatigalugit maleruaqqusani 1929-meersuni aalajangersar-neqarpoq sysselmandi, tamanna pisariaqarpat, piffissap meeqqap naartorine-qalerfia pillugu uppernarsaammik nakorsamit pineqartumit pissarsiniassasoq. Tamatuma saniatigut maleruaqqusani aalajangersarneqarpoq suliaq pissutsit pil-lugit paasissutiissutigineqartut taamaasa tunngavigalugit aalajangiivigineqartas-sasoq. Taamaalilluni eqqartuussisoqartassaaq suliami illua tungiusut ilisimannit-toqarpallu ilisimannittut, nassuiaataat tunngavigalugit, pingaartumik suliami illua tungiusut suliap ingerlanerani qanoq pissusilersornerat ( illua tungaani aalajaappalussuseq salluliunnginnerlu illua tungaanilu taqisimaneq 20

Report

Report Inuit Pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaata Siunnersuisoqatigiivi Grønlands Råd for Menneskerettigheder KALAALLIT NUNAANNI INUIT PISINNAATITAAFFII KILLIFFIK 2016 KALAALLIT NUNAANNI INUIT PISINNAATITAAFFII

Rohkem

29. maj 2018 Nr. 623 Erhvervsstyrelsimi nalunaaruteqarneq, nalunaarsuineq, akitsuutit kiisalu tamanut saqqummiussisarneq pillugit Kalaallit Nunaannut

29. maj 2018 Nr. 623 Erhvervsstyrelsimi nalunaaruteqarneq, nalunaarsuineq, akitsuutit kiisalu tamanut saqqummiussisarneq pillugit Kalaallit Nunaannut 29. maj 2018 Nr. 623 Erhvervsstyrelsimi nalunaaruteqarneq, nalunaarsuineq, akitsuutit kiisalu tamanut saqqummiussisarneq pillugit Kalaallit Nunaannut nalunaarut Aktie- aamma anpartsselskabit pillugit inatsimmi

Rohkem

1 Siunnersuut Kalaallit Nunaanni sulitilluni ajoqusersinnaanermut isumannaarineq pillugu inatsisip allanngortinnera pillugu inatsit (Inuk pillugu paas

1 Siunnersuut Kalaallit Nunaanni sulitilluni ajoqusersinnaanermut isumannaarineq pillugu inatsisip allanngortinnera pillugu inatsit (Inuk pillugu paas 1 Siunnersuut Kalaallit Nunaanni sulitilluni ajoqusersinnaanermut isumannaarineq pillugu inatsisip allanngortinnera pillugu inatsit (Inuk pillugu paasissutissanik nunamut allamut nuussineq) 1 Kalaallit

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA Naqqiut UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Berigtiget Ulloq 4. juli 2017 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliami

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 7. april 2017 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliami sul.nr. K 244/16

Rohkem

Microsoft Word - KPT - Offshore - END_sig.docx

Microsoft Word - KPT - Offshore - END_sig.docx UPERNAVIK Upernavik TAPILIUT NR. 1 UPERNAVIK KOMMUNIP PILERSAARUTAA 2008-2015 TAPILIUTIT ILANNGULLUGIT TILLÆG NR. 1 KOMMUNEPLAN 2008-2005 FOR UPERNAVIK MED TILLÆG Imm. ilaanut pilersaarutit pingaarnertut

Rohkem

QNQ 1700-E08 KPT QNQ 1700 E08 "Eqqaaveqarfik", Qaanaaq Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutip p tapiata normua 38. Immikkoortortaq QNQ

QNQ 1700-E08 KPT QNQ 1700 E08 Eqqaaveqarfik, Qaanaaq Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutip p tapiata normua 38. Immikkoortortaq QNQ QNQ 1700-E08 KPT QNQ 1700 E08 "Eqqaaveqarfik", Qaanaaq Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutip 2014-26-p tapiata normua 38. Immikkoortortaq QNQ 1700 E08-ip pilersaarutaa. Immikkoortoq teknikkimut

Rohkem

Imm

Imm Inatsisartut Allattoqarfiat Bureau for Inatsisartut UKA 2016-mi ullormut oqaluuserisassat qulequtaat Titler på dagsordenspunkter til EM 2016 Immikkoortup normua: Punktnummer: Suliarineqarnissaata ullua:

Rohkem

my_lauluema

my_lauluema Lauluema Lehiste toomisel A. Annisti tekst rahvaluule õhjal Ester Mägi (1983) Soran Alt q = 144 Oh se da ke na ke va de ta, ae ga i lust üü ri kes ta! üü ri kes ta! 3 Ju ba on leh tis lei na kas ke, hal

Rohkem

MEEQQAT INUUNERISSUT Naliliinissamut paasissutissanik pissarsiniarluni misissuineq Meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliineq pillugu innuttaasut isuma

MEEQQAT INUUNERISSUT Naliliinissamut paasissutissanik pissarsiniarluni misissuineq Meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliineq pillugu innuttaasut isuma MEEQQAT INUUNERISSUT Naliliinissamut paasissutissanik pissarsiniarluni misissuineq Meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliineq pillugu innuttaasut isumaat ilisimasaallu BEDRE BØRNELIV Naalisagaq Aaqqissuussamik

Rohkem

ILU 1200-C21 KPT ILU 1200-C21 "Sermermiut aqqutaa", Ilulissat KPT ILU 1200-C21 "Sermermiut aqqutaa", Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilers

ILU 1200-C21 KPT ILU 1200-C21 Sermermiut aqqutaa, Ilulissat KPT ILU 1200-C21 Sermermiut aqqutaa, Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilers ILU 1200-C21 KPT ILU 1200-C21 "Sermermiut aqqutaa", Ilulissat KPT ILU 1200-C21 "Sermermiut aqqutaa", Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutip 2014- Kommuneplantillæg nr. 48 til Qaasuitsup

Rohkem

Microsoft Word - KPT - Offshore - END_sig.docx

Microsoft Word - KPT - Offshore - END_sig.docx AASIAAT Aasiaat TAPILIUT NR. 17 AASIANNUT KOMMUNIP PILERSAARUTAA 1993-2005 TAPILIUTIT ILANNGULLUGIT TILLÆG NR. 17 KOMMUNEPLAN 1993-2005 FOR AASIAAT MED TILLÆG Imm. ilaanut pilersaarutit pingaarnertut annikitsortalersukkanillu

Rohkem

Microsoft Word - KPT - Offshore - END_sig.docx

Microsoft Word - KPT - Offshore - END_sig.docx UPERNAVIK Upernavik TAPILIUT NR. 1 UPERNAVIK KOMMUNIP PILERSAARUTAA 2008-2015 TAPILIUTIT ILANNGULLUGIT TILLÆG NR. 1 KOMMUNEPLAN 2008-2005 FOR UPERNAVIK MED TILLÆG Imm. ilaanut pilersaarutit pingaarnertut

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 18. september 2017 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliami sul.nr. K

Rohkem

Nuummi Katersortarfimmi / Nuuk Forsamlingshus Sapaammi septembarip ulluisa 30-ianni 2018 / Søndag den 30. september 2018

Nuummi Katersortarfimmi / Nuuk Forsamlingshus Sapaammi septembarip ulluisa 30-ianni 2018 / Søndag den 30. september 2018 Nuummi Katersortarfimmi / Nuuk Forsamlingshus Sapaammi septembarip ulluisa 30-ianni 2018 / Søndag den 30. september 2018 2 Inuussutissarsiornermut Nukissiuteqarnermullu Naalakkersuisoq Aqqalu Jerimiassen

Rohkem

ILU 1200-C26 KPT ILU 1200-C26 "Ivigaasanik arsaattarfissaq nutaaq", Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutaata p tapiata normu

ILU 1200-C26 KPT ILU 1200-C26 Ivigaasanik arsaattarfissaq nutaaq, Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutaata p tapiata normu ILU 1200-C26 KPT ILU 1200-C26 "Ivigaasanik arsaattarfissaq nutaaq", Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutaata 2014-26-p tapiata normua 54. Immikkoortortap ILU 1200-C26-ip pilersaarutaa.

Rohkem

ukiaq efterår 2010 Ilaqutariinnut atuagassiaq Familiemagasinet Sammisaq Inooqatigiiaani peqqissutsikkut naligiinngissuseq Tema Social ulighed i sundhe

ukiaq efterår 2010 Ilaqutariinnut atuagassiaq Familiemagasinet Sammisaq Inooqatigiiaani peqqissutsikkut naligiinngissuseq Tema Social ulighed i sundhe ukiaq efterår 2010 Ilaqutariinnut atuagassiaq Familiemagasinet Sammisaq Inooqatigiiaani peqqissutsikkut naligiinngissuseq Tema Social ulighed i sundhed Kalaallit Nunaanni inooqatigiiaani peqqissutsikkut

Rohkem

Dombog

Dombog QEQQA EQQARTUUSSISOQARFIA EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QEQQA KREDSRET Ulloq 15. november 2018 Qeqqata Eqqartuussisoqarfianit suliami sul.nr. QEQ-MAN-KS 0141-2018

Rohkem

Kolofoni Qulequtaa: Inuit Innarluutillit Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaat Atuaruminarsagaq. Oplag: 1000 ISBN 97

Kolofoni Qulequtaa: Inuit Innarluutillit Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaat Atuaruminarsagaq. Oplag: 1000 ISBN 97 Kolofoni Qulequtaa: Inuit Innarluutillit Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaat Atuaruminarsagaq. Oplag: 1000 ISBN 978-87-970915-0-0 Allaaserisaq Inuit innarluutillit illersuisoqarfianit

Rohkem

Forslag til Lokalplan A26.1

Forslag til Lokalplan A26.1 A26.1 Pilersaarusiaq Aasiaat Kommuneat Killeqarfik nutaaq A26 Aasiaat Kujataani inissiaqarfik Lokalplan Aasiaat Kommune Nyt rammeområde A26 Boligområde i Aasiaat Syd Illoqarfiup ilaanut pilersaarut A26.1

Rohkem

KPT ILU 1200-C17.6 " Ilulissani illoqarfiup qeqqa Marralinnquaq", Ilulissat KPT ILU 1200-C17.6 "Ilullissat Bymidte Marralinnquaq", Ilulissat. Qaasuits

KPT ILU 1200-C17.6  Ilulissani illoqarfiup qeqqa Marralinnquaq, Ilulissat KPT ILU 1200-C17.6 Ilullissat Bymidte Marralinnquaq, Ilulissat. Qaasuits KPT " Ilulissani illoqarfiup qeqqa Marralinnquaq", Ilulissat KPT "Ilullissat Bymidte Marralinnquaq", Ilulissat. Qaasuitsup Kommuniani kommunimut pilersaarutaata 2014-26-p tapiata normua 59. Immikkoortortamut

Rohkem

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2016

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2016 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ 2016 Imarisai Kisitsisit pingaarnerit pasissutissiissutillu 3 Siulersuisut siulequtsiussaat 4 Pisortat oqaaseqaataat 5 2017-mut ilimagisat 6 Kitaata imartaani uuliasiornermik

Rohkem

Narsarsuaq pillugu suleqatigiissitaq Januaarip qaammataani 2019 Kommune Kujallermi Borgmesterip Kiista P. Isaksenip aamma Ine-qarnermut Attaveqaqatigi

Narsarsuaq pillugu suleqatigiissitaq Januaarip qaammataani 2019 Kommune Kujallermi Borgmesterip Kiista P. Isaksenip aamma Ine-qarnermut Attaveqaqatigi Narsarsuaq pillugu suleqatigiissitaq Januaarip qaammataani 2019 Kommune Kujallermi Borgmesterip Kiista P. Isaksenip aamma Ine-qarnermut Attaveqaqatigiinneermullu Naalakkersuisup Karl Frederik Danielsenip

Rohkem

(rb

(rb EQQARTUUSSISOQARFIK SERMERSUUMI EQQARTUUSSISUT SULIAANNIK ALLASSIMAFFIUP ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF RETSBOGEN FOR SERMERSOOQ KREDSRET Den 4. november 2016 kl. 9.00 holdt Sermersooq Kredsret i Nuuk offentligt

Rohkem

ILU 1200-C12 KPT ILU 1200-C12 "Kangiata illorsua", Ilulissat KPT ILU 1200-C12 "Isfjordscenter", Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunip pilersaarutaa

ILU 1200-C12 KPT ILU 1200-C12 Kangiata illorsua, Ilulissat KPT ILU 1200-C12 Isfjordscenter, Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunip pilersaarutaa ILU 1200-C12 KPT ILU 1200-C12 "Kangiata illorsua", Ilulissat KPT ILU 1200-C12 "Isfjordscenter", Ilulissat Qaasuitsup Kommuniani kommunip pilersaarutaanut 2014- Kommuneplantillæg nr. 41 til Qaasuitsup 26-imut

Rohkem

Imigassaq pillugu oqaloqatigiinnissamut ilitsersuut Samtalevejledning om alkohol

Imigassaq pillugu oqaloqatigiinnissamut ilitsersuut Samtalevejledning om alkohol Imigassaq pillugu oqaloqatigiinnissamut ilitsersuut Samtalevejledning om alkohol MANU imigassaq pillugu oqaloqatigiinnissamut ilitsersuut. MANU samtalevejledning om alkohol. Atortussiat suliarineqarput

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 4. januar 2018 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliami sul.nr. K 007/17

Rohkem

QEQQA EQQARTUUSSISOQARFIA EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QEQQA KREDSRET E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigi

QEQQA EQQARTUUSSISOQARFIA EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QEQQA KREDSRET E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigi QEQQA EQQARTUUSSISOQARFIA EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QEQQA KREDSRET E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Qeqqata Eqqartuussisoqarfia ulloq 25. september

Rohkem

ILINNIARTITAANERMUT, KULTUREQARNERMUT, ILAGEEQARNERMULLU NAALAKKERSUISOQARFIK DEPARTEMENTET FOR UDDANNELSE, KULTUR OG KIRKE ILINNIARTUT INAAT PILLUGIT

ILINNIARTITAANERMUT, KULTUREQARNERMUT, ILAGEEQARNERMULLU NAALAKKERSUISOQARFIK DEPARTEMENTET FOR UDDANNELSE, KULTUR OG KIRKE ILINNIARTUT INAAT PILLUGIT ILINNIARTITAANERMUT, KULTUREQARNERMUT, ILAGEEQARNERMULLU NAALAKKERSUISOQARFIK DEPARTEMENTET FOR UDDANNELSE, KULTUR OG KIRKE ILINNIARTUT INAAT PILLUGIT IMMIKKOORTUMUT PILERSAARUT SEKTORPLAN FOR KOLLEGIER

Rohkem

E Q Q A R T U U S S U T oqaatigineqartoq Sermersuup Eqqartuussivianit ulloq 11. juuli 2018 Eqqartuussiviup no. 54/2017 Politiit no

E Q Q A R T U U S S U T oqaatigineqartoq Sermersuup Eqqartuussivianit ulloq 11. juuli 2018 Eqqartuussiviup no. 54/2017 Politiit no E Q Q A R T U U S S U T oqaatigineqartoq Sermersuup Eqqartuussivianit ulloq 11. juuli 2018 Eqqartuussiviup no. 54/2017 Politiit no. 5508-98610-00104-14 Unnerluussisussaatitaasut illuatungeralugu U1 in.no.

Rohkem

University of Southern Denmark Social ulighed i sundhed i Grønland Pedersen, Cecilia Petrine Published in: SILA Publication date: 2010 Document versio

University of Southern Denmark Social ulighed i sundhed i Grønland Pedersen, Cecilia Petrine Published in: SILA Publication date: 2010 Document versio University of Southern Denmark Social ulighed i sundhed i Grønland Pedersen, Cecilia Petrine Published in: SILA Publication date: 2010 Document version Indsendt manuskript Citation for pulished version

Rohkem

NUNAT AVANNARLIIT NORDEN PEQATIGIILLUTA NUKITTUVUGUT SAMMEN ER VI STÆRKERE INUUTEQ KRIGEL Nunanit Avannarlerni suleqateqartut Nunatsinni arlaliupput,

NUNAT AVANNARLIIT NORDEN PEQATIGIILLUTA NUKITTUVUGUT SAMMEN ER VI STÆRKERE INUUTEQ KRIGEL Nunanit Avannarlerni suleqateqartut Nunatsinni arlaliupput, NUNAT AVANNARLIIT NORDEN PEQATIGIILLUTA NUKITTUVUGUT SAMMEN ER VI STÆRKERE INUUTEQ KRIGEL Nunanit Avannarlerni suleqateqartut Nunatsinni arlaliupput, aajukulu ilai/mange i Grønland arbejder med det nordiske

Rohkem

Microsoft Word - LPC17_OB.doc

Microsoft Word - LPC17_OB.doc C17.1 Pilersaarusiaq Ilulissat Kommuneat Ilulissani illoqarfiup qeqqa Lokalplan Ilulissat Kommune Ilulissat bymidte Illoqarfiiup ilaanut pilersaarut C17.1 28.05 2008-imi tamanut nalunaarutigineqarpoq Lokalplan

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQORTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 12. februar 2019 blev Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani suliami sul.nr.

Rohkem

Imigassaq naartunerlu, milutsitsineq angajoqqaajunerlu pillugit sulisunut paasissutissiissutit Information til fagpersoner om alkohol og graviditet, a

Imigassaq naartunerlu, milutsitsineq angajoqqaajunerlu pillugit sulisunut paasissutissiissutit Information til fagpersoner om alkohol og graviditet, a Imigassaq naartunerlu, milutsitsineq angajoqqaajunerlu pillugit sulisunut paasissutissiissutit Information til fagpersoner om alkohol og graviditet, amning og forældreskab MANU imigassaq naartunerlu, milutsitsineq

Rohkem

Microsoft Word - ILU1200_KPT-38_A26_ENDELIG.docx

Microsoft Word - ILU1200_KPT-38_A26_ENDELIG.docx QAASUITSUP KOMMUNIA Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 10.05.2010 Offentligt bekendtgjort den 10.05.2010 Tapiliut nr.38 Ilulissanut Kommunip Pilersaarutaa 1994-2004 tapiliutit ilanngullugit Tillæg nr.

Rohkem

UDSKRIFT AF RETSBOGEN

UDSKRIFT   AF   RETSBOGEN 1 QAASUITSUP EQQARTUUSSISOQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QAASUITSUP KREDSRET Ulloq 27. september 2016 Eqqartuussisoqarfimmit Qaasuitsumit Aasianni suliami

Rohkem

Islandimiit nunatta kujataanut tikeraat Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger aamma

Islandimiit nunatta kujataanut tikeraat Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger aamma Islandimiit nunatta kujataanut tikeraat Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Ane Lone Bagger aamma Islandimi nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq

Rohkem

Imigassaq pillugu angajoqqaanut paasissutissat - naartuneq, milutsitsineq ilaqutariinngorlaallu. Information om alkohol til forældre - graviditet, amn

Imigassaq pillugu angajoqqaanut paasissutissat - naartuneq, milutsitsineq ilaqutariinngorlaallu. Information om alkohol til forældre - graviditet, amn Imigassaq pillugu angajoqqaanut paasissutissat - naartuneq, milutsitsineq ilaqutariinngorlaallu. Information om alkohol til forældre - graviditet, amning og den nye familie. MANU imigassaq pillugu angajoqqaanut

Rohkem

E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisoqarfik Sermersooq ulloq 5. januar 2018 Eqqaartuussiviup no. 1270/2017 Politiets nr

E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisoqarfik Sermersooq ulloq 5. januar 2018 Eqqaartuussiviup no. 1270/2017 Politiets nr E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisoqarfik Sermersooq ulloq 5. januar 2018 Eqqaartuussiviup no. 1270/2017 Politiets nr. 5505-97431-00518-17 Unnerluussisussaatitaasut illuatungeralugu

Rohkem

Title

Title Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsup EQQARTUUSSUT Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisociarfik Qaasuitsup ulloq 15. februar 2018 Eqqaartuussiviup no. 790/2017 Politiets nr. 5511-97377-00144-16 Unnerluussisussaatitaasut

Rohkem

Microsoft Word - AAS1000_KPT_16_A21_OB.docx

Microsoft Word - AAS1000_KPT_16_A21_OB.docx QAASUITSUP KOMMUNIA Tamanut nalunaarutigineqartoq ulloq 30.06.2011 Offentligt bekendtgjort den 30.06.2011 Tapiliut nr. 16 Aasiaanut Kommunip Pilersaarutaa 1993-2005 tapiliutit ilanngullugit Tillæg nr.

Rohkem

Dombog

Dombog QEQQA EQQARTUUSSISOQARFIA EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QEQQA KREDSRET Ulloq 4. oktober 2018 Eqqartuussisoqarfik Qeqqatamit suliami sul.nr. QEQ-MAN-KS 0110-2017

Rohkem

QINERSINEQ VALG

QINERSINEQ VALG QINERSINEQ VALG 2013 1 ioqatitsinnit sammi Nunarput silarsuarm iaqatigiittut nunarneqaraluttuinnarmat inu ssaassuseqarluta suarmioqataasullu akisu ut. pissuseqartariaqarpug aqatigiit kissaatitaamaammat

Rohkem

Ass.: Kommune Kujalleq Matumuuna nalunaarutigissavarput Kommune Kujallermi Kommunalbestyrelsemut qinigaaffimmi Partii Siumut aamma Partii At

Ass.: Kommune Kujalleq Matumuuna nalunaarutigissavarput Kommune Kujallermi Kommunalbestyrelsemut qinigaaffimmi Partii Siumut aamma Partii At Ass.: Kommune Kujalleq Matumuuna nalunaarutigissavarput Kommune Kujallermi Kommunalbestyrelsemut qinigaaffimmi 2017-2021 Partii Siumut aamma Partii Atassut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusioratta.

Rohkem

untitled

untitled detsember 2018 / nr. 11 (210) 2 Kih nu pi dut ses ma ja PUAEK KÕR GÕ, VAL GÕ NA GU JUÕES, NÄÜ TÄB KÄ DE, KUS OND KUÕES. LAE VAD, ET KÕIK JÕ VAKS RAN DA PAE LU NÄIN, KÕIK TULN TAL KAN DA! Män ni El me Vee

Rohkem

KUJATAA-niit nunap ilaanni nunalerinermi kultur pillugu nutaarsiassat august 2019 KUJATAA pillugu Kalaallit Nunaata kujataani UNESCO-p kingornutassiar

KUJATAA-niit nunap ilaanni nunalerinermi kultur pillugu nutaarsiassat august 2019 KUJATAA pillugu Kalaallit Nunaata kujataani UNESCO-p kingornutassiar KUJATAA-niit nunap ilaanni nunalerinermi kultur pillugu nutaarsiassat august 2019 KUJATAA pillugu Kalaallit Nunaata kujataani UNESCO-p kingornutassiarfiit KUJATAA nunaminertat tallimaasut nunalerinermik

Rohkem

Title

Title UDSKRIFT AF RETSBOGEN FOR QAASUITSUP KREDSRET Den 6. marts 20181c1. 09.00 holdt Qaasuitsup Kredsret offentlig retsmøde i retsbygningen i Upernavik Kredsdommer Elisabeth Kruse behandlede sagen. Reglerne

Rohkem

UDSKRIFT AF RETSBOGEN

UDSKRIFT   AF   RETSBOGEN EQQARTUUSSISOQARFIK SERMERSUUMI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR SERMERSOOQ KREDSRET Ulloq 4. novembari 2016 Eqqartuussisoqarfik Sermersuumit suliami suliassat allattorsimaffiini

Rohkem

Rb til dom

Rb til dom 1 EQQARTUUSSISOQARFIMMI QAASUITSUMI EQQARTUUSSISUT SULIAANNIK ALLASSIMAFFIUP ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF RETSBOGEN FOR QAASUITSUP KREDSRET Den 4. december 2017 kl. 09.00 holdt Qaasuitsup Kredsret i Aasiaat

Rohkem

E Q Q A R T U U S S U T oqaatigineqarpoq Eqqartuussisoqarfimmit Sermersuumit ulloq 16. oktober 2018 Eqqaartuussiviup no. 962/2017 Politiiit no

E Q Q A R T U U S S U T oqaatigineqarpoq Eqqartuussisoqarfimmit Sermersuumit ulloq 16. oktober 2018 Eqqaartuussiviup no. 962/2017 Politiiit no E Q Q A R T U U S S U T oqaatigineqarpoq Eqqartuussisoqarfimmit Sermersuumit ulloq 16. oktober 2018 Eqqaartuussiviup no. 962/2017 Politiiit no. 5505-98610-00097-17 Unnerluussisussaatitaasut illuatungeralugu

Rohkem

(Microsoft Word - KNR Public Service redeg\370relse 2010_KAL)

(Microsoft Word - KNR Public Service redeg\370relse 2010_KAL) KALAALLIT NUNAATA RADIOA INNUTTAASUNIK KIFFARTUUSSINEQ PILLU- GU NASSUIAAT 2010 NUUK, SEPTEMBARI, 2011 1. KINGUMUT QIVIARNEQ TV-p immiussisarfissuata qilaava (Asseq: Deluxus Studio) Kulturi Innuttaasunik

Rohkem

untitled

untitled A15c Pilersaarusiaq Immikkoortoq inissiaqarfik, ilinniartut inaat ulluuneranilu paaqqinnittarfimmut Lokalplan Område til boligformål, kollegie og daginstitution A15c Kommunip pilersaarutaanut 1992-2005

Rohkem

Allagaq ammasoq Oqaatigineqartartut timitalerneqartariaqalerput! Asseq toqqorsivimmit Ukiut sisamat qaangiuppata Qaqortumi mittarfissaq atuutilertussa

Allagaq ammasoq Oqaatigineqartartut timitalerneqartariaqalerput! Asseq toqqorsivimmit Ukiut sisamat qaangiuppata Qaqortumi mittarfissaq atuutilertussa Allagaq ammasoq Oqaatigineqartartut timitalerneqartariaqalerput! Asseq toqqorsivimmit Ukiut sisamat qaangiuppata Qaqortumi mittarfissaq atuutilertussatut pilersaarutaavoq, ukiullu tulliuttut pissanganartut

Rohkem

UDSKRIFT AF RETSBOGEN

UDSKRIFT   AF   RETSBOGEN 1 EQQARTUUSSISOQARFIK QAASUITSUMI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR QAASUITSUP KREDSRET Ulloq 20. september 2016 Qaasuitsup Eqqartuussisoqarfik Kangaatsiaq suliami

Rohkem

(rb

(rb 1 UDSKRIFT AF RETSBOGEN FOR QAASUITSUP KREDSRET Den 7. marts 2017 kl. 9.00 holdt Qaasuitsup Kredsret i Ilulissat offentligt retsmøde på Hotel Icefjord mødelokale. Kredsdommer var Nicolaj Geisler. Domsmænd

Rohkem

Den 31. juli 2018 kl holdt Sermersooq Kredsret offentlig retsmøde i retsbygningen Kredsdommer Virna Kromann behandlede sagen. [ ] og [ ] var do

Den 31. juli 2018 kl holdt Sermersooq Kredsret offentlig retsmøde i retsbygningen Kredsdommer Virna Kromann behandlede sagen. [ ] og [ ] var do Den 31. juli 2018 kl. 09.00 holdt Sermersooq Kredsret offentlig retsmøde i retsbygningen Kredsdommer Virna Kromann behandlede sagen. og var domsmænd. var tolk. Reglerne i retsplejelovens 42 og 52, stk.

Rohkem

untitled

untitled VÄLJAANDJA KIHNU VALLAVALITSUS detsember 2012 nr. 10 (143) TÄNA LEHES Lõp pev aas ta val la ma ja poolt vaa da tes Kih nu uus pe rearst Kat rin Sih ver teeks mee lel di väi ke lae va - kap te ni pa be

Rohkem

SK-3MD

SK-3MD SK-MD KENWOOD CORPORATION COMPACT DIGITAL AUDIO TEXT B60-57-0 0 MA (J) FE 00 JA 57/0-/JA** Page.07.00, :6 amadobe PageMaker 6.5J/PPC JA JA 6 5 5 6 8 55 56 58 60 6 6 66 67 68 69 69 7 7 76 0 5 8 0 7 8 5

Rohkem

29. oktober 2018 EM2018/21 Ilanngussaq 5 XM2018/21 EM2018/21 J.nr /18EM-LABU-21

29. oktober 2018 EM2018/21 Ilanngussaq 5 XM2018/21 EM2018/21 J.nr /18EM-LABU-21 29. oktober 2018 EM2018/21 Ilanngussaq 5 XM2018/21 EM2018/21 J.nr. 01.25.01/18EM-LABU-21 Deloitte Inuiaqatigiit aningaasagarnerannut sunniutaasussanik nalilersuineq Danskit Kalaallit Nunaanni mittarfiliassani

Rohkem

UDSKRIFT AF RETSBOGEN

UDSKRIFT   AF   RETSBOGEN EQQARTUUSSISOQARFIK KUJALLERMI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR KUJALLEQ KREDSRET Ulloq 21. februar 2017 Eqqartuussisoqarfik Kujallermit suliami sul.nr. KUJ-NAR-KS-0122-2016

Rohkem

E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisoqarfik Qeqqata ulloq 19. juni 2018 Eqqaartuussiviup no. 1124/2017 Politiets nr

E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisoqarfik Qeqqata ulloq 19. juni 2018 Eqqaartuussiviup no. 1124/2017 Politiets nr E Q Q A R T U U S S U T Nalunaarutigineqartoq Eqqartuussisoqarfik Qeqqata ulloq 19. juni 2018 Eqqaartuussiviup no. 1124/2017 Politiets nr. 5508-97431-00132-17 aamma 5508-98610-00274-17 Unnerluussisussaatitaasut

Rohkem

IMO 2000 Eesti võistkonna valikvõistlus Tartus, aprillil a. Ülesannete lahendused Esimene päev 1. Olgu vaadeldavad arvud a 1, a 2, a 3,

IMO 2000 Eesti võistkonna valikvõistlus Tartus, aprillil a. Ülesannete lahendused Esimene päev 1. Olgu vaadeldavad arvud a 1, a 2, a 3, IMO 000 Eesti võistkonna valikvõistlus Tartus, 19. 0. aprillil 000. a. Ülesannete lahendused Esimene päev 1. Olgu vaadeldavad arvud a 1, a, a 3, a 4, a 5. Paneme tähele, et (a 1 + a + a 3 a 4 a 5 ) (a

Rohkem

NAP NYT - Oktober GL Final (Skrivebeskyttet)

NAP NYT - Oktober GL Final (Skrivebeskyttet) NO. 4 OKTOBER 2009 Kalaallit Nunaata Bruxelles-imi Aallartitaqarfia Ukiaq 2009 Paasiniaaqatigiissitsineq 2009 Nunat avannaarliit aallatitaasa ataatsimiinnerat Akileraartarnermut isumaqatigiissutit OLT-miit

Rohkem

(rb

(rb 9 Den 1. september 2016 kl. 1015 holdt Qeqqata Kredsret i Sisimiut offentligt retsmøde. Retten behandlede sagl.nr. QEQ-SIS-KS 0020-2016 Anklagemyndigheden mod T/U Cpr.nr. 3920 Qaqortoq V2/I2 forklarede

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISOQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 31. oktober 2018 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliami sul.nr. K 097/18

Rohkem

Keskkonnaministri määruse lisa 1

Keskkonnaministri määruse lisa 1 Keskkonnaministri 27.12.2016 määrus nr 74 Õhusaasteloa taotlusele ja lubatud heitkoguste projektile esitatavad täpsustatud nõuded, loa taotluse ja loa vormid Lisa 1 ÕHUSAASTELOA TAOTLUS Loa taotluse esitamise

Rohkem

untitled

untitled Nr. 3 (176) / märts 2011 Palju õnne, lauluvõistlus! 18. märt sil toimus Tõs ta maa rah va ma jas to re juu be li hõn guli ne 15. val la noor te so listi de kon kurss Muu si ka meid kõi ki seob... Laul

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 31. oktober 2018 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani suliami sul.nr. K 175/16

Rohkem

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit najoqqutassiaq

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit najoqqutassiaq Qupp. / Side: 1 af 9 Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmit najoqqutassiaq. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2011-mut nalit imaattut Naalakkersuisut aalajangiuppaat: Pineqartut: A: Akeqanngitsumik ineqarneq

Rohkem

untitled

untitled VÄLJAANDJA KIHNU VALLAVALITSUS oktoober 2011 nr. 9 (131) TÄNA LEHES Pil di võist lu se Kih nu aas ta rin pa re mi kust sai sü dam lik ka len der Val la va nem sel gi tab pi ka le ve ni nud tee dee hi tu

Rohkem

Hiina traditsiooni järgi on väärtuslik teekingitus parim viis oluliste sündmuste puhul õnnitlemiseks. On sul vahel olnud rasle leida õiget komplimenti

Hiina traditsiooni järgi on väärtuslik teekingitus parim viis oluliste sündmuste puhul õnnitlemiseks. On sul vahel olnud rasle leida õiget komplimenti Hiina traditsiooni järgi on väärtuslik teekingitus parim viis oluliste sündmuste puhul õnnitlemiseks. On sul vahel olnud rasle leida õiget komplimenti? Enam ei pea otsima, Espechal on neid valikus mitmeid!

Rohkem

ILINNIARTITAANERUP AAQQISSUUSSAANERA EQAATSOQ ATAQATIGIITTORLU NALILERSUINERMIK INERIARTORTITSINERMILLU SULINIUT - OQALLISISSIAQ ET SAMMENHÆNGENDE OG

ILINNIARTITAANERUP AAQQISSUUSSAANERA EQAATSOQ ATAQATIGIITTORLU NALILERSUINERMIK INERIARTORTITSINERMILLU SULINIUT - OQALLISISSIAQ ET SAMMENHÆNGENDE OG ILINNIARTITAANERUP AAQQISSUUSSAANERA EQAATSOQ ATAQATIGIITTORLU NALILERSUINERMIK INERIARTORTITSINERMILLU SULINIUT - OQALLISISSIAQ ET SAMMENHÆNGENDE OG FLEKSIBELT UDDANNELSESSYSTEM ANALYSE- OG UDVIKLINGSPROJEKTET

Rohkem

Det i sagen tidligere fremlagte var til stede - Suliami siusinnerusukkut saqqummiunneqartut saqqumipput

Det i sagen tidligere fremlagte var til stede - Suliami siusinnerusukkut saqqummiunneqartut saqqumipput Adcitation Petaqaatitaalerneq OQAATSIT - ORDLISTE A (det forhold, at en af parterne i en verserende sag inddrager en tredjemand som part i sagen) Adfærdsklage Pissusilersorfigineqarneq pillugu maalaarut

Rohkem

Outlookist dokumendi registreerimine Plugina seadistamine Dokumendi registreerimine Outlookist Vastusdokumendi registreerimine Outlookist Outlooki plu

Outlookist dokumendi registreerimine Plugina seadistamine Dokumendi registreerimine Outlookist Vastusdokumendi registreerimine Outlookist Outlooki plu Outlookist dokumendi registreerimine Plugina seadistamine Dokumendi registreerimine Outlookist Vastusdokumendi registreerimine Outlookist Outlooki plugina ikoon on kadunud Outlooki kasutajad saavad dokumente

Rohkem

Tusagassiuutinut nalunaarut Nalunaarusiaq Ajorpoq saqqumiunneqarnera ajorpoq Taama qulequtsiivugut, tusagassiuutini saqqummiussat ilisarisinnaannginna

Tusagassiuutinut nalunaarut Nalunaarusiaq Ajorpoq saqqumiunneqarnera ajorpoq Taama qulequtsiivugut, tusagassiuutini saqqummiussat ilisarisinnaannginna Tusagassiuutinut nalunaarut Nalunaarusiaq Ajorpoq saqqumiunneqarnera ajorpoq Taama qulequtsiivugut, tusagassiuutini saqqummiussat ilisarisinnaannginnatsigit. Ippassaq (20. april) Qanorooq-mi ilanngutassiarineqartoq,

Rohkem

sander.indd

sander.indd Simmaniduo ja Kandlemees Sander LAULIK 43 laulu sünnipäevadeks, pulmadeks ja muudeks pidudeks 2016 ISMN 979-0-54002-301-0 Kirjastaja: RAFIKO Kirjastus OÜ, 2016 Postiaadress: Staadioni 38, 51008 Tartu www.rafiko.ee;

Rohkem

Sivdlek' Nr. 26

Sivdlek' Nr. 26 DLEK' Siut aviisiat ASIATISK BUFFET PÅ FARS DAG Ukiut 28-iat Nr. 22-30. maj 2018 28. årgang Bordbestilling TEL: 864700 5. JUNI Nal. 18-/ 245 kr. Mittarfiit Kangerlussuarlu oqallisaajuarsinnarput Lufthavnspakken

Rohkem

Den blev af Grønlands Landsret i sagen

Den  blev af Grønlands Landsret i sagen NUNATTA EQQARTUUSSISUUNEQARFIANI EQQARTUUSSUTIP ALLASSIMAFFIATA ASSILINEQARNERA UDSKRIFT AF DOMBOGEN FOR GRØNLANDS LANDSRET Ulloq 20. januar 2017 Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianit suliami sul.nr. K 302/16

Rohkem

untitled

untitled VÄLJAANDJA KIHNU VALLAVALITSUS aprill 2015 nr. 4 (168) TÄNA LEHES Arstid ootavad kihnlasi vastuvõtule Raske teekond karikani Sadamasse viiv tee saab korda Kellele kuulub kalapüügiõigus? Mihklikuuks korstnad

Rohkem

untitled

untitled TÄNA LEHES Pat riarh üt les kõi gi le kihn las te le ter vi tus toos ti Koo li juht rää gib uue koo liaas ta oo tus test Pil liõ pe on pai su nud pä ri muskoo liks Suiaeg sai lä bi Ter vi se - kes ku ses

Rohkem

Et sundt sexliv.indd

Et sundt sexliv.indd PEQQISSUUNEQ PILLUGU SAMMISAQ ANGISOOQ / STORT SUNDHEDSTEMA Usuup puua atortaruk På med kondomet Aviisi paasissutissiissut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit saqqummersinneqartoq Informationsavis udgivet

Rohkem

Katsorsaaneq pillaatigalugu Asseq toqqorsivimmit Kinguaassiuutitigut atornerluineq akuerinngilarput, akiortuarnissaanullu periarfissarsiortuassaagut.

Katsorsaaneq pillaatigalugu Asseq toqqorsivimmit Kinguaassiuutitigut atornerluineq akuerinngilarput, akiortuarnissaanullu periarfissarsiortuassaagut. Katsorsaaneq pillaatigalugu Asseq toqqorsivimmit Kinguaassiuutitigut atornerluineq akuerinngilarput, akiortuarnissaanullu periarfissarsiortuassaagut. Ilaatigut pinaveersaartitsinermik sulinermik annertusaajuarnikkut.

Rohkem

Dombog

Dombog Ulloq 13. juni 2018 Eqqartuussisoqarfik Sermersuumit suliami sul.nr. K 1406/2017 Unnerluussisussaatitaasut illuatungeralugu U cpr.nr. [ ] Unnerluussisussaatitaasut journaliata nr. 5517-97642-0014-17 oqaatigineqarpoq

Rohkem

untitled

untitled VÄLJAANDJA KIHNU VALLAVALITSUS juuni 2011 nr. 5 (127) TÄNA LEHES Üks õige ja hää tradistioon sai loodud Pillilapsed kesk Kaunase festivalimelu Kihnu Jõnn jäi Pärnu jahtklubisse ankrusse Laulupeole ja II

Rohkem

Dr Maire Kuddu - Keda ohustab pea ja kaelapiirkonna vähk

Dr Maire Kuddu - Keda ohustab pea ja kaelapiirkonna vähk Keda ohustab pea ja kaela piirkonna vähk? Maire Kuddu Põhja-Eesti Regionaalhaigla Onkoloogia-hematoloogia kliinik kiiritusravi keskus 12.10.2015 Pea ja kaela pahaloomulised kasvajad (PKK) Maailmas > 650,000

Rohkem

untitled

untitled TÄNA LEHES Kih nu tu letorn saab ka su tus loa Viiu li fes ti va li raa mes toi mub gur mee nä dal Va na Rand ma ajal oli nii! Mee leo lu kas reis folk loo rifes ti va li le Kree kas se Eve lin Il ves

Rohkem

untitled

untitled VÄLJAANDJA KIHNU VALLAVALITSUS juuni 2015 nr. 6 (170) Õpe ta ja Er le Oad ja tä na vu sed lõ pe ta ja jad Lo vii sa Laa rents, Me ri lin Saa re, Kel li Mä tas, Car men Laos, Ar let Tam mik, San der Saa

Rohkem

Swiss Synchro Results

Swiss Synchro Results Figurenwettkampf Teil IV Uster 13.01.2019 Pflicht ResultateKat. V Novizen Schiedsrichter: Brennwald Nina RANG Rang St# Schwimmerin Klub/Verband Pflicht Pkte E# 1 2 Bonifaccio Giulia LUG 53.7620 3 0 2 13

Rohkem